Istuin äikäntunnilla ja minulla sattui olemaan koukku ja lankaa mukana, sillä ajattelin virkata äidille äitienpäivälahjaksi korvikset. Halusin virkata jotakin myös Akulle, sellaista, mitä olisi kiva pitää suussa ja mikä mahdollisesti kestäisi. En ensin tiennyt, tuleeko lelusta pötkö, pallo vai luu, aloitin vain virkkaamaan.

Aina kun joku perheestämme tulee kotiin, Akulla on tarve hakea jotakin suuhunsa. Usein se noutaa sukan. Aku nukkuu minun huoneessani, ja myös aamuisin, kun se huomaa minun heränneen, se hakee sukan. Kai sukka on suuhun sopiva mytty, joka haisee ihmiseltä. Akulla on valtava säkki ja kori leluja, mutta omat lelut eivät välttämättä ole niin kiinnostavia kuin sukat. Se tykkää istua olkkarin matolla sukka suussa.

Meillä oli juuri sukkien lajitteluprosessi meneillään, eli jättimäinen kassi, jossa on koko perheen paria etsiviä sukkia. Otin sieltä omat sukkani, jotka olivat rikki tai joille ei vain löydy paria, ja taisi joukossa olla myös pikkuveljeni likaisia sukkia. Kun menin keittiön pöydän ääreen leikkelemään sukkia, sain pari kysyvää katsetta vanhemmiltani, että mitä täällä tapahtuu.

Aloitin koulupäivän aikana, ja illalla oli valmista.

Se vahti tarkkaan jo silloin, kun virkkasin luuta valmiiksi ja tungin sukkasuikaleita tiukkaan luun sisälle. Saatuaan luun, se teki laaduntarkistuksen, eli ravisti luuta hulluna ja meni sitten makuulle lutkuttamaan luuta. Eli määrätietoisesti ja iloisesti Aku otti sen vastaan.

Kyllä! Tämä luu on harvoin lelukorissa. Usein Aku kuljettaa sitä suussaan tai se on nukahtanut luu vieressään. Se on sellainen rauhoittumislelu. Aku käyttää eri leluja eri tarkoituksiin. Se osaa erottaa, mitkä lelut ovat sellaisia mitä revitään. Luu on myös niin tiukkaan virkattu, että se on tosi kestävä. Jos leikimme luulla, heitän sitä ilmaan, ja Aku ottaa kiinni.

Tajusin vasta tehdessäni, kuinka miellyttävä lelu varmasti Akulle on, koska se tuoksuu sukkien lisäksi myös minun käsiltäni. Luulen, että se erottaa luun hajunkin perusteella muiden lelujen joukosta. Lelu on myös Akun suuhun sopivan kokoinen, ei esimerkiksi valtava eläinpehmo.

Minua ilahdutti, että onnistuin tekemään jotain, mistä Aku tykkää. Olen perfektionisti, mutta tässä en noudattanut mitään virkkausohjetta, luu ei ole millään tasolla täydellinen eikä todellakaan enää valkoinen. Mutta Aku ei mieti, montako silmukkaa siinä on tai onko siinä virheitä, se on vain, että katsokaa, mulla on tällainen, hähää!