Meidän Talo

Kivilauteet, megaterassit ja luonnon huomioiminen – näin pientalorakentamisen trendit näkyvät Naantalin asuntomessuilla

Kivilauteet, megaterassit ja luonnon huomioiminen – näin pientalorakentamisen trendit näkyvät Naantalin asuntomessuilla
Tämän vuoden asuntomessukohteissa on panostettu aurinkosähköön ja luonnon säilyttämiseen mahdollisimman koskemattomana. Kokosimme 10 poimintaa talotekniikasta kiinnostuneille.
Julkaistu: 20.7.2022

1. Luonto tulee liki

Luontoarvot ovat olleet tärkeänä osana monen asuntomessualueen ennakkosuunnittelua. Kauniit aikeet ovat kuitenkin jääneet taka-alalle, kun asemakaava on lopulta piirretty. Maasto on myllätty, jotta talot on saatu mahtumaan siisteihin riveihin ja jotta asukkailla olisi kunnon pihat missä temmeltää.

Naantalissa luontoarvoista on pidetty kiinni loppuun asti. Asemakaavan selostusosassa kerrotaan, että ”suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota pienipiirteisen kalliomaaston säilyttämiseen luonnontilaisena.” Ja kaavaa täydentävässä rakennustapaohjeessa: ”Maanpinta ja maanpinnan kasvillisuus tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää tontilla. Istutettavissa lajeissa sallitaan vain alueen luontaisia kasvilajeja.” Tämä tarkoittaa sitä, että alueen alkuperäinen luonto ulottuu aivan kuistin nurkalle. Esimerkkinä Villa Myötätuuli (kohde 14).

Kohde 14 Villa Myötätuuli.

2. Pilarien varassa

Kun messualueen luonto pitää säilyttää mahdollisimman koskemattomana, talo kannattaa rakentaa silloin pilariperustuksen päälle. Maansiirtotöitä tarvitaan erittäin vähän, salaojia ja sadevesiviemäreitä ei tarvitse kaivaa lainkaan. Koti Neulanen (kohde 29) on hyvä esimerkki. CLT-runkoinen talo on rakennettu 27 teräspilarin varaan. Jokaisen pilarin anturan alla on kallioon kiinnitetty teräslaippa, jonka päälle pilari on valettu. Alapohja on vapaasti tuulettuva. Rossipohjan yhteydessä täytyy pitää huoli, ettei vesi pääse lammikoitumaan talon alle. Kaltevassa kalliomaastossa tämä onnistuu helposti. Kuopat on täytetty betonilla ja hulevesien virtaukset testattu.

Kohde 29 Koti Neulanen

3. Valon ja varjon katto

Latinasta italiaan muuntautunut sana pergola tarkoittaa köynnöskasvien koristamaa pylväskäytävää. Suomessa se voisi olla erityisen leveä kuisti tai jämäkämpi terassikatos, mutta olkoon pergola. Rakennelman tehtävä oli alun perin tarjota suojaa suoralta auringonpaisteelta. Honkatalojen Wingissä (kohde 15) talon kahta sivua kiertävä pergola suojaa myös sateelta. Erikoisuutena siinä on kolmiosainen säädettävä sälekatto. Kun 20 sentin levyiset alumiinilamellit käännetään auki, päivänvalo pääsee lasiselle julkisivulle. Kun lamellit käännetään kiinni, niin auringonvalo kuin sadekin pysyvät loitolla. Järjestelmä on osa taloautomaatiota, lamellien sulkeminen vähentää jäähdytyksen tarvetta kuumina kesäpäivinä.

4. Trendikäs megaterassi

Pitkät kylmät vuodenajat saavat suomalaisen omakotiasujan pohtimaan rakentamisen perusteita. Iso terassi lisää elämänlaatua kesällä, mutta kylminä aikoina mietitään sen järkevyyttä. Tuollaisten miettimisten tuloksena lasitettujen terassien pinta-ala on kasvanut huimasti. Kannustalo Auman (kohde 4) 50 neliön terassi ulottuu talon kolmelle sivulle: vasemmalla on tilaa oleskeluun, keskellä ihaillaan näköalaa ja oikealla on kesäkeittiö, joka täysin katettuna onkin nyt myös kevät- ja syyskeittiö.

Kohde 4 Kannustalon Auma

5. Kivilauteet eivät lämpiä liikaa

Betoniviidakon (kohde 8) asukkaat ovat viettäneet paljon aikaa Balin paratiisisaarella Indonesiassa. Sieltä on tarttunut mieltymys tietynlaiseen kiviseen estetiikkaan. Talossa on vaaleita kivipintoja myös vähän epätodennäköisissä paikoissa. Saunan pinnat on tehty luonnonkiveltä näyttävistä keraamisista laatoista. Asukkaat tietävät kyllä, että kivi varaa lämpöä, ja takaporttina onkin laittaa lauteiden päälle puinen säleikkö, jos istuminen käy tukalaksi.

Luottoa ratkaisun toimivuuteen löytyy. Uimahallien saunoissa on usein laattalauteet, ja niitä sentään pidetään lämpimänä päivät pitkät. Betoniviidakon sisustussuunnittelija vieläpä testasi ratkaisua irtolaatoilla omassa saunassaan, ja hyvin kuulemma sieti istua kiven päällä kuumassakin.

6. Onko ruostetta vai ei?

Talo Cortenin (kohde 27) julkisivuun sekä alakerran terassin seiniin ja porealtaan runkoon on käytetty säänkestävää terästä, joka ei ole kiiltävää rosteria eikä himmeästi hehkuvaa kuumasinkittyä. Corten-kauppanimellä tunnettuun teräkseen on lisätty kuparia, kromia, nikkeliä ja fosforia. Siitä tehdyn levyn pintaan muodostuu kosteassa ulkoilmassa erittäin tiivis oksidikerros, joka estää korroosion leviämisen syvemmälle teräkseen.

Rosterissa suojakerroksen tekee kromi, Cortenissa ennen kaikkea kupari. Niinpä tuloksena on ajan mittaan syvenevä ruskea metallipinta, joka ei käytännössä tarvitse minkäänlaista huoltoa, vaikka näyttääkin ruosteiselta. Cortenia on käytetty suurten rakennusten kantavissa rakenteissa ja julkisivumateriaalina jo vuosikymmenten ajan, mutta pientaloihin materiaali tekee vasta tuloaan. Julkisivulle tulee tosin hintaa reilusti enemmän kuin puupaneeleille tai rappaukselle.

Kohde 27 Talo Corten

7. Aurinkoa ylhäältä ja alhaalta

Moni messutalo kerää lisäenergiaa auringosta. Ylivoimaisesti suurin aurinkosähkösatsaus on kuitenkin koko messualueen yhteinen. Naantalin Energian rakentamassa aurinkoenergiapuistossa on 288 kappaletta nimellisteholtaan 350-wattisia paneeleja. Arvioitu vuosituotto yhteensä 88 000 kWh. Paneeleilla katetaan venesataman kävelylaituri, jolloin ne tarjoavat suojaa sateelta ja paahteelta. Erikoisinta näissä 15 mm paksuissa ja puoliksi läpinäkyvissä paneeleissa on kaksipuolinen sähköntuotto. Talvella, kun lumi peittää katokset, paneelien alapuoli kerää energiaa maassa olevan lumen heijastamasta valosta.

8. Talon rento villatakki

Hengittävä talo on hyvä, koska, no, kaikkihan sen tietävät. Koetapa itse lakata hengittämästä. Monet rakennusteollisuutta palvelevat yrityksetkin vertaavat rakennuksen hengittävyyttä keuhkojen pumppaamiseen. Eihän se niin mene. Hengittävyys on rakenteen kyky sitoa vesihöyryä ja päästää sitä taas ulos kosteustasapainon säilyttämiseksi. Hirsiseinä tekee sitä ihan yksinään, muunlaiset rakenteet tarvitsevat vähän apua.

Asuntomessuilla hyvä esimerkkikohde on Villa Pinta (kohde 13). Puurunko, puinen ulkoseinärakenne ja puhallettava selluvilla hygroskooppisena eristeenä antavat oikeuden kutsua taloa kosteusteknisesti yksiaineiseksi. Rakenteen viimeistelee höyrynsulkumuovin sijaan asennettava ilmansulkupahvi. Terveellistä ja ekologista asumista.

9. Aurinkosähköyhteisö

Messualueen korkeimmalla kohdalla on neljä pilariperusteista taloa, jotka muodostavat Lounakallion taloyhtiön (Messukohteina A- ja D-talot, kohteet 30 ja 31). Kahden talon lappeet ovat kallellaan suunnilleen etelän suuntaan. Niiden peltikatteisiin on laminoitu aurinkopaneelikalvot. Lisäksi kalvoja on laminoitu varastojen eteläseinustoihin. Yhteensä paneeleja on noin 200 m2, ja niiden tuotto menee taloyhtiölle. Aurinkosähköä jaetaan osakkaille käyttösähköksi, ja sen jälkeen varataan yhteistä lämminvesivaraajaa. Jos vielä tulee ylimääräistä, yhtiö myy sähköä verkkoon. Tämä pienentää yhtiövastikkeita. Osin tuon valtavan paneelipatteriston ansiosta D-talon energiatehokkuusluku, E-luku, on messujen alhaisin, 67.

10. Avoin kanava kännykälle

Matkapuhelinliikenne ja nykyaikainen rakentaminen eivät oikein tule toimeen keskenään. Metallia sisältävät rakennusmateriaalit ja ikkunoiden selektiivilasit heijastavat sisään pyrkivän mobiilisignaalin takaisin taivaalle. Ratkaisuja on toki keksitty. Tiettyihin ikkunoihin on jätetty ”signaaliaukkoja” selektiivipinnoitteeseen tai signaali on kaapattu reitittimeen talon ulkopuolella.

Pihlan Antennilasi (Chalet Pihla, kohde 25) on pätevämpi ratkaisu. Lasielementtien reunaan liitetään lähes näkymätön passiivinen antennikuvio, joka värähtelee kaikilla käytössä olevilla mobiiliverkkojen taajuuksilla ja vahvistaa signaalia päästäessään sen sisään taloon. Selektiivipinnoitetta ei tarvitse poistaa antennikuvion kohdalta. Antennilasin periaatteen on kehittänyt Nokian matkapuhelinantenneja aikaisemmin suunnitellut insinööri.

Kommentoi »