
Marjo kasvatti pesusienet koko perheelle: ”Kahden kuukauden kuluttua kylvöstä ne kiipeilivät verhoissa”
Marjo Kuuva kasvattaa vanhojen suosikkikasvisten ohella joka vuosi jotakin uutta. Tämän vuoden kokeilu oli pesusienikurkku eli luffa. Tuloksena oli samalla kertaa miellyttävän pehmeät mutta kivan karheat pesusienet.
Miten innostuit pesusienikurkun kasvattamisesta?
Törmäsin luffaan ja sen kasvattamiseen Facebookin kasvihuoneviljelijöiden ryhmässä, jossa oli useampikin sitä kasvattanut henkilö. Kokemukset olivat olleet vaihtelevia. Osa ei ollut saanut koskaan kasvatettua yhtään luffaa sieneksi asti, ja osalla luffia oli tullut roppakaupalla. Osa herkutteli pienet luffat syötynä.
Opin ryhmästä, että luffa on melkoinen hienohelma ja voi ottaa nokkiinsa milloin mistäkin. Itseäni alkoi kiinnostaa nimenomaan luffan kasvattaminen pesusieneksi saakka. Voi sanoa, että kokeilumielellä lähdin tähän projektiin.
Miten taimien esikasvatus sujui?
Laitoin luffan siemenet yksittäin pieniin taimiruukkuihin helmikuun puolessa välissä. Kasvualustana oli tavallinen puutarhamulta höystettynä pienellä määrällä kanankakkarakeita. Laitoin purkit kevyesti muovin sisään ja lämpimään paikkaan takan muurin viereen. Siemenet itivät yllättävän nopeasti, vajaassa viikossa. Olin varautunut pidempään itämisaikaan, josta monessa paikassa varoiteltiin. Heti, kun ensimmäiset sirkkalehdet tulivat näkyviin, laitoin taimet kasvilampun alle.

Miten hoidit taimia ja koulitko niitä isompiin ruukkuihin?
Maaliskuun ensimmäisellä viikolla siirsin taimet hieman suurempiin ruukkuihin, jälleen puutarhamultaan, johon oli lisätty hieman kanankakkaa. Jouduin istuttamaan taimet vielä kolmannenkin kerran uudelleen, ja viimeinen ruukku oli noin 1,5 litran astia.
Kasvit kasvoivat sisällä hurjaa vauhtia. Jo huhtikuussa, kahden kuukauden kuluttua kylvöstä, ne kiipeilivät verhoissa. Viimeistään tässä vaiheessa tajusin, että kasvatuksen olisi varmasti ehtinyt aloittaa kuukauden myöhemminkin. Huhtikuusta eteenpäin annoin kasveille joka toinen kastelukerta kevyttä kastelulannosta.


Miten lannoitit ja kastelit pesusienikurkkuja kasvihuoneessa?
Siirsin kasvit kasvihuoneeseen toukokuun puolivälissä. Aluksi lisänä oli öisin lämmitin, jotta lämpötila ei laskisi alle 10 asteen. Käytin kasvualustana biojätekompostimullan ja puutarhamullan sekoitusta, johon laitoin alkuun varastolannoitteeksi kunnon kasat kakankakkaa. Myöhemmin kastelin myös kastelulannoksella ja muutaman kerran kasvukauden aikana tein kaikille kurkkukasveille kanankakkalietettä vedestä ja kakkarakeista.
Kastelin pesusienikurkkuja kuten kaikkia muitakin kurkkuja, eli lähes päivittäin. Minulla ei ollut tähän muuta kuin näppituntuma, mutta pidin luffat kosteana kaiken aikaa. Kastelun tarvetta vähensi iso multatila, jossa kasvit kasvoivat.

Miten tuit köynnökset, ja pölytitkö kukkia itse?
Ensimmäisiä kukkia pölytin itse, loput pölyttyivät omia aikojaan. Tuin kasvit pingotettujen narujen varaan kierittämällä ja lenkeillä. Etenkin painavien hedelmien kohdilta tuin lisää, jos näytti, että köynnös oli kovilla. Kasvutapa oli kuitenkin maltillisempi kuin olin ajatellut. Tavalliset kasvihuonekurkut ovat paljon vallattomampia rönsyämään, ja niitä pitää runsaimman kasvun aikana avustaa päivittäin. Luffalla ei tätä ongelmaa ollut.
Kuinka paljon hedelmiä tuli, ja teitkö pienistä hedelmistä ruokaa?
En ole käyttänyt luffaa ruoanlaitossa. Hedelmiä tuli kymmenkunta per kasvi. Niistä kahdeksan on kuivunut sieniksi asti. Loput ovat yhä vihreitä ja painavia. Halkaisin mielenkiinnosta yhden veitsellä. Se oli sisältä aivan kuin liian suureksi kasvanutta kesäkurpitsaa. Sellaista melko tiivistä massaa, jossa siemenet erottuivat ”kurkkumassan” joukosta.
Ehkäpä kokeilen mitä vihreille pesusienikurkuille käy, jos ne kuivattaa sisällä uunin päällä. Onnistuvatko ne vai alkavatko mädäntyä?

Mistä tiesit, että luffat ovat kypsiä pesusienikäyttöön? Entä pitikö sieni käsitellä jotenkin ennen käyttöä?
Hedelmä muuttuu aivan kevyeksi ja ruskistuu. Myös kuori kuivuu ja muuttuu kovaksi. Silloin luffa on keruuvalmis sienikäyttöä ajatellen. Kuori lähti helposti irti käsin rapsimalla ja siemenet sisältä kopistelemalla. Ennen sieneksi ottoa en tehnyt luffille mitään muuta kuin huuhtelin ne hyvin vedellä. Tapoja lienee monia.

Millainen itse kasvatettu luffa on käytössä?
Pesusienenä luffa on samalla kertaa miellyttävän pehmeä, mutta kuitenkin karhea. Sellaista terävyyttä, jota karheassa muovisienessä on, ei luffassa ole. Sieni menee melkoisen luttuun pestessä, mutta palautuu heti muotoonsa huuhtelun ja pienen ravistelun jälkeen. Kotoa muuttaneet lapset ovat myös pesusieniä testanneet ja hyväksi havainneet.

Oliko pesusienikurkkua mielestäsi helppo kasvattaa? Lähtisitkö puuhaan uudestaan?
En itse kokenut luffaa erityisen haastavaksi, mutta ehkäpä kyse oli siitä kuuluisasta aloittelijan tuurista. Luulen, että ensi kerralla ainakin aloittaisin esikasvatuksen vasta maaliskuussa helmikuun sijaan.
Voi olla, että kasvatan luffaa uudelleen. Pitää ensin katsoa, kuinka monta sientä saan vielä valmiiksi. Tai sitten ensi vuonna sen paikan huoneessa saa joku uusi tuttavuus. Vesimeloni jäi edelliseltä vuodelta kasvatukseen myös tälle vuodelle, luffasta tuskin tulee jokavuotinen kasvatettava. Mutta sen verran pitää siemeniä jättää, että uudet pesusienet saa tarpeen vaatiessa.