Viherpiha

Vihannekset, siitakesienet ja pähkinät omasta puutarhasta permakulttuurin opein – ja kuunliljatkin syötäväksi! Marja ja Erkki vaalivat tontillaan ekologisuutta

Vihannekset, siitakesienet ja pähkinät omasta puutarhasta permakulttuurin opein – ja kuunliljatkin syötäväksi! Marja ja Erkki vaalivat tontillaan ekologisuutta
Marja Nuora ja Erkki Pöytäniemi pyrkivät tuottamaan mahdollisimman suuren osan ravinnostaan itse. He viljelevät puutarhaansa permakulttuurisesti luonnonvaroja säästäen, ilman kemiallisia lannoitteita, torjunta-aineita, muoveja tai bensakoneita.
Julkaistu: 4.3.2022

"Luonnon monimuotoisuus, elävä maa ja yhteys luontoon ovat minulle tärkeimpiä asioita puutarhassani. Haluamme puolisoni Erkki Pöytäniemen kanssa elää tuhoamatta maapallon elinmahdollisuuksia. Siksi viljelemme puutarhaamme permakulttuurisesti eli kestävään elämäntapaan ja ekologisuuteen pyrkien.

Emme käytä lainkaan kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita emmekä muoveja tai bensakäyttöisiä työkoneita. Nurmikäytävät siistimme työnnettävällä ruohonleikkurilla ja puiden aluset akkukäyttöisellä siimaleikkurilla, jonka tarvitseman sähkön tuottavat talomme omat aurinkopaneelit.

Juuresmaalla kasvavat porkkanat, sipulit, kaalit, purjot ja pinaatti. Kurkkuyrtti ja oopiumunikko saavat kukkia juuresten seassa vapaasti. Ne ovat pölyttäjille tärkeitä.
Suklaakirsikan ympärille Marja on perustanut kohopenkin kattamalla maan ja tekemällä penkin mullan ja kompostin seoksesta. Ensimmäisenä vuonna penkissä kasvaa kurpitsaa, seuraavana vuonna jotakin toista yksivuotista kasvia ja sen jälkeen monivuotisia kasveja, vaikkapa ruusukvitteneitä.

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa puutarha tarjoaisi mahdollisimman suuren osan ravinnostamme. Jo nyt pystymme tuottamaan kaikki kesäisin käyttämämme vihannekset.

Lähelle taloa olemme istuttaneet keittiöpuutarhan, jossa kasvaa muun muassa salaatteja, mangoldia, yrttejä, lehtikaalia ja kesäkurpitsaa. Pellon laidassa on kohopenkeissä juureksia ja perunoita.

Keskellä pihaa on uusi, kolmionmallisista laseista koostuva, kupolin muotoinen geodeettinen kasvihuone, jossa kasvatamme muun muassa munakoisoa, tomaattia, chiliä ja viinirypäleitä.

Talon takana metsässä Erkki viljelee siitakesieniä yli tuhannessa pölkyssä. Satoa tulee yli oman tarpeen.

Kupolinmallinen, geodeettinen kasvihuone kestää hyvin tuulta ja lumikuormaa, ja lämpö ja valo jakautuvat tasaisesti. Marja ja Erkki haaveilevat myös aurinkoenergialla lämpenevästä kasvihuoneesta, jossa voisi viljellä sitrushedelmiä, avokadoja ja viikunaa.
Koko kasvihuoneen ympäri kiertävät maavaraiset viljelylaatikot, joissa Marja ja Erkki viljelevät tomaattia, munakoisoa, chiliä ja tomatilloa sekä rukolaa ja yrttejä. Huoneen keskellä kasvavat monivuotiset viiniköynnökset.
Tässä koivupöllissä kasvaa silkkivyökääpää, josta Marja tekee teetä. Sienipöllejä on puutarhassa pensaiden alla ja kohopenkkien rajauselementteinä.

Maan elävyyttä tuemme välttämällä sen muokkausta. Ennen kylvöjä haraamme maan pinnan kevyesti, mutta emme käännä sitä syvältä, jotta maaperän sienirihmastot, madot ja muut pieneliöt säästyvät. Lisäämme viljelyksille kompostia ja hyvin palanutta hevosen tai lampaan luomulantaa.

Puutarhassamme kaikelle ja kaikille on sijansa. Ahkerasti siementävä palsternakka saa useimmiten kasvaa siellä, mihin se leviää, ja nokkosen ilmaantumisesta puutarhaan olimme vain iloisia. Se kertoo, että maa on muuttunut ravinteikkaammaksi.

Tuholaisiakaan en torju. Ennemminkin vain seurailen, mitä tapahtuu: nakertavatko nokkosperhosen toukat nokkossadon vai ehtivätkö linnut napsia toukat ensin suuhunsa. Joskus kyllä siirrän toukkia toiseen paikkaan.

Juuresmaan aitasimme peurojen vuoksi.

Kahden käden talikko on hellävarainen tapa kuohkeuttaa ja rikkoa pintamaata ja saada rikkaruohot pintaan ennen kylvöä.
Erkki hoitaa mehiläisiä ylälistapesissä.

Istutukset olemme perustaneet kohopenkkeihin, jolloin maan muokkaamiselta on vältytty myös penkkien perustamisvaiheessa. Levitämme maan pinnalle kerroksen pahvia, joka tukahduttaa nurmen ja rikkakasvit, ja kasaamme siihen päälle keon maata ja kompostia. Puutarhamme on jäykkää savea, joten kohopenkit auttavat juuresten viljelyssä.

Istutan samaan penkkiin aina vähintään kolmea kumppanuuskasvia: esimerkiksi avomaankurkkua, papuja ja auringonkukkaa tai porkkanaa, sipulia ja kehä- tai samettikukkaa. Näin viljelyksistä tulee monimuotoisia ja kasvit voivat tukea toisiaan.

Juurekset kasvavat kohopenkeissä. Se vaatii paljon hyvää, laimeaa kompostia katteeksi. Erkki suunnittelee, että omien puutarhajätteiden lisäksi kompostiin voisi ottaa heinää pellolta.
Mansikat on istutettu kolmikerroksiseen kohopenkkiin, jotta ne eivät rikkaruohottuisi niin helposti kuin maan tasossa.

Yhtenä vuonna yritimme viljellä perunaa ja avomaankurkkua samassa penkissä. Ajatuksena oli, että alkukesästä perunat antaisivat avomaankurkuille suojaa ja perunoiden korjuun jälkeen kurkut saisivat tilaa jatkaa kasvuaan. Se ei aivan toiminut, ja kurkkusato jäi pieneksi. Seuraavalla kerralla pitää koettaa istuttaa taimet harvempaan.

Ostimme Iso-Orvokkiniityksi nimetyn tilamme Karjalohjalta seitsemän vuotta sitten. Silloin paikalla oli vain nurmipeltoa ja metsää. Ensimmäiset vuodet rakensimme taloamme ja tarkkailimme puutarhan olosuhteita. Istutuksia olemme tehneet vähitellen, ja edelleen puutarha on rakennusvaiheessa.

Minä olen koulutukseltani agrologi ja hortonomi ja Erkki agronomi, mutta silti puutarhaprojektimme on meille molemmille kokeilemista ja harjoittelua. Ennen tätä kotia asuimme kerrostalossa Espoossa.

Marja ja Erkki pyrkivät mahdollisimman suureen ruokaomavaraisuuteen. Viljan he kuitenkin ostavat luomuviljelijältä, koska he eivät halua käyttää viljelyssä polttoaineita vaativia koneita.

Tulevaisuudessa haluamme istuttaa mahdollisimman paljon monivuotisia kasveja. Ne tuottavat satoa ilman, että puutarhan eloon tarvitsee puuttua niin paljon.

Jo nyt olemme istuttaneet pihan laitamille paljon erilaisia marjapensaita ja hedelmäpuita: kiivejä tuottavia kiinan- ja japaninlaikkuköynnöksiä, marjatuomipihlajaa, luumua, päärynää, omenaa, herukoita, aroniaa ja suojaisalle paikalle jopa persikkaa ja aprikoosia. Haluamme kokeilla, mikä menestyy missäkin.

Olemme valinneet pihaan myös puita, joita voidaan hyödyntää ravintokasveina. Esimerkiksi lehmuksen ja jalavan nuoria lehtiä voi käyttää salaattina alkukesällä, ja lehmuksen kukista tulee aivan ihanaa teetä.

Erkki harrastaa pähkinöitä ja on istuttanut sekä luonnonvaraisia että jalostettuja pähkinäpensaita (Corylus). Pihallamme kasvaa sarvi- ja turkinpähkinäpensasta ja yli kymmentä erilaista euroopanpähkinäpensaan lajiketta, muun muassa ’Garibaldia’ ja ’Nottinghamia’. Meillä on myös toistakymmentä eri jalopähkinäpuuta (Juglans), muun muassa saksan-, amerikan- ja herttajalopähkinää.

Marja ja Erkki ovat mukana pähkinänviljelyprojektissa, jossa testataan, mitkä lajikkeet sopivat suomalaisiin kotipuutarhoihin.

Olisi hienoa, jos pystyisimme tuottamaan omat pähkinämme, mutta etenkin jalopähkinöiden kohdalla satoa voi joutua odottamaan parikymmentä vuotta. Luonnonvaraisesta euroopanpähkinäpensaasta olemme jo saaneet syötävää, mutta pähkinät ovat pienempiä kuin jalostetuissa lajikkeissa.

Monet koristekasvitkin, kuten kuunliljat, sopivat hyötykäyttöön. Niistä voi syödä nuoret versot parsan tapaan. Ne ovat tyypillisesti kevätsyötäviä ja tuovat satoa myös alkukesään, jolloin muut vihannekset eivät vielä ole satovaiheessa.”

Marjan ja Erkin permakulttuurivinkit

  1. Opettele tuntemaan puutarhasi. Seuraa vuodenkiertoa ja havainnoi, miten valo- ja kosteusolosuhteet vaihtelevat eri vuoden- ja vuorokauden aikoina. Minkälainen on maaperä? Tee puutarhasuunnitelmat näiden havaintojen pohjalta.
  2. Mieti helppohoitoisuutta. Sijoita eniten huolenpitoa vaativat kasvit lähimmäksi taloa tai viljelypalstan alkupäätä. Samoin ne, joista satoa korjataan usein: yrtit, salaatit, kasvihuone...
  3. Elävöitä maata. Vältä maan rajua muokkaamista syvältä, jolloin suojelet sienirihmastoja ja pien­eliöitä. Lannoita kompostilla, jossa on mukana esimerkiksi hevosen- tai lampaan luomulantaa. Käytä eloperäisiä katteita, kuten laimeaa kompostia, olkea ja ruohosilppua, ja käytävillä hiilipitoisempia aineita, kuten sahanpurua ja kuoriketta, jotka saavat sienet viihtymään.
  4. Hoida käsityönä. Permakulttuuriseen ajatteluun kuuluu riippumattomuus polttoaineista. Unohda siis bensalla käyvät työkoneet.
  5. Etene hiljalleen. Laajenna puutarhaasi ajan kanssa, jotta näet, mihin voimavarasi riittävät. Näin voit myös kokeilla erilaisia ratkaisuja ja löytää juuri omaan käyttöösi parhaat.
  6. Kokeile monivuotisia vihanneksia. Monia puutarhan koristekasveista voi käyttää myös ravinnoksi. Suurten sinikuunliljojen nuoret versot voi valmistaa parsan tavoin ja lehtiä voi käyttää tuoreena, kypsennettynä tai japanilaiseen tapaan sushikääreenä. Päivänliljojen kukat maistuvat joko tuoreena tai keitoissa ja padoissa. Alaskankleitonian kukat ja lehdet sopivat tuoreina salaattiin. Isokonnantattaren uusia lehtiä voi kerätä myöhään syksyyn saakka ja käyttää salaatissa tai haudutettuina.
Marja murentaa sieniymppiä kosteaan järviruokosilppuun ja laittaa seoksen tiiviisti rei’itettyyn pyykkikoriin. Varjoisalla, kostealla paikalla se tuottaa hyvän osterivinokassadon.
Ulkona viihtyvä ’Savitaipale’-tomaatti teki hyvän sadon.
Marja ja Erkki ovat rakentamassa pihaansa maakellaria. Kun se valmistuu, he voivat kasvattaa vihanneksia talvenkin varalle. He säilövät satoa myös hapattamalla ja tekemällä pestoa ylijäävistä kesävihanneksista.

Katso juttu myös Marjan ja Erkin saviolkitalosta, jossa he pyrkivät omavaraisuuteen sähköä myöten – ”Pyykinpesukoneen laitamme päälle tuulisina päivinä”

Marjan suosikkiperunat

  • ’Casablanca’ Kiinteä, aikainen lajike. Skotlantilaista alkuperää. Kuvassa vasemmalla ylhäällä.
  • ’Arran Victory’ Jauhoinen talviperuna. Kuori on punainen, malto vaalea. Satoisuus kohtalainen, mukulat melko suuria. Kuvassa ylhäällä oikealla.
  • ’Mulberry Beauty’ Uusi taudinkestävä lajike, joka on saanut vanhoista lajikkeista vahvan punaisen värin kuoreen ja maltoon. Satoisuus kohtalaisen hyvä. Kuvassa vasemmalla keskellä.
  • ’Inca Bella’ Kirjava, jauhoinen kesälajike. Hyvä satoisuus, suuret mukulat. Ruvenarka. Kuvassa oikealla keskellä.
  • ’Violet Queen’ Violetti kuori ja malto. Keitinvesi värjäytyy tumman vihreäksi. pieniä mukuloita, jotka toimivat erinomaisesti kuorineen perunasalaatissa. Kuvassa vasemmalla alhaalla.
  • ’Asparges’ Tanskalainen syysperuna. Mukulat pieniä, mutta maistuvat hyvälle kuorineen. Kuvassa oikealla alhaalla.
Vanha oopiumunikkokanta ’Stig’ on peräisin Kemiönsaarelta.
2 kommenttia