Unelmien Talo&Koti

”Muuttuvassa maailmassa on hyvä säilyttää jotain pysyvää” – lapsiperheen joulu 140-vuotiaalla maatilalla on täynnä rakkaita perinteitä

”Muuttuvassa maailmassa on hyvä säilyttää jotain pysyvää” – lapsiperheen joulu 140-vuotiaalla maatilalla on täynnä rakkaita perinteitä
Riikka Hemmi-Lehtolan ja Kimmo Lehtolan maatilalla on vietetty jo lähes 140 joulua. Perheen aatto-ohjelma on vuodesta toiseen ihanasti samanlainen riisipuuroineen, Maamme-lauluineen ja joulupukin vierailuineen.
Perheen muuttaessa vuonna 1881 rakennettu talo oli lähes alkuperäisessä kunnossa. Mittava remontti kesti kaksi vuotta. Elias on syntynyt täällä.
Kuistille johtaa kaksi ovea. Pariovien takana oli alun perin pieni huone, jonka paikalle rakennettiin remontissa kylpyhuone.

Riikka Hemmi-Lehtolan mielestä joulunajassa ihaninta on juhlava tunnelma ja leppoisa yhdessäolo. Lapsista melkein yhtä tärkeää kuin joulupukin vierailu on käydä viemässä jouluherkkuja kanoille ja lampaille.

Mikä sai kaupunkilaiset muuttamaan maalle?

Olimme haaveilleet muutosta jo tovin, sillä meillä molemmilla on niin mukavia muistoja mummolavierailuista maalla. Halusimme tarjota samoja kokemuksia omille lapsille. Lopullisesti innostuimme, kun näimme myynti-ilmoituksen Eurajoen Luvialla sijaitsevasta tilasta. Emme pelästyneet edes mittavaa remonttia, sillä olimme kunnostaneet yhdessä jo kaksi vanhaa puutaloa. Tämä remontti kesti kaksi vuotta.

Aito kuusi luo huumaavaa tuoksua kotiin. Ella, Emilia ja Elias ovat hakeneet kuusen isän kanssa omasta metsästä ja koristelleet sen yhdessä.
Valkoiset amaryllikset ovat Riikan lempikukkia.
Olohuoneen puolipyöreä pöytä on ostettu Tori.fistä. Maalaus on löytö vanhan tavaran liikkeestä. Tapetti valittiin Designers Guildin mallistosta.
Koko perhe on musikaalinen. Emilia on perheen pianisti, pikkusisko Ella soittaa haitaria. Siskoksia pyydetään usein laulamaan erilaisissa tilaisuuksissa.
Jouluruusu ja sypressi ovat saaneet ympärilleen sammalpedin.

Millainen historia tilalla on?

Talon rakennuttivat paikallisen kauppalaivurin August Hollmenin vanhemmat 1881. Tila sijaitsi alun perin merenrannalla. Lahti kuivatettiin 1920, ja nyt vesiraja on kauempana. August osti tilan 1930-luvulla Josefiina-äitinsä kuoltua. Hän asui taloa yksin, kunnes sodan jälkeen otti avukseen Martta-piian Pohjanmaalta. Kun August kuoli 1990-luvulla, talo jäi Martalle. Hän ehti asua täällä 60 vuotta, kunnes myi talon meille.

Osallistuvatko lapset tilan töihin?

Tytöt, ja Eliaskin kasvaessaan, osallistuvat kaikkeen. Täällä riittää hommia: kasvatamme perunoita ja teemme itse polttopuut. Juuri nyt tytöillä on eläintenhoitoviikko. He ruokkivat kanat ja lampaat ja huolehtivat niistä muutenkin.

Muuttuvassa maailmassa on hyvä säilyttää jotain pysyvää. Tutut perinteet rauhoittavat kiireen keskellä.
Keittiökaapit on tehnyt mittatilaustyönä pohjalainen Neljä Seppää -yritys. Seinien yläosan tapetti on Cole & Sonin mallistosta.
Tupakeittiö on Riikan lempipaikka. Remontissa se uudistettiin nykyaikaiseksi. Pöydän ääressä ruokaillaan, tehdään läksyt ja pelataan. Käytössä on sekä uusi kaasuliesi että alkuperäinen Reino-liesi.
Piparkakkutalo valmistuu koko perheen voimin.
"Muuttuvassa maailmassa on hyvä säilyttää jotain pysyvää. Tutut perinteet rauhoittavat kiireen keskellä", Riikka sanoo. Hän toivoo, että lapset jatkavat perheen jouluperinteitä kasvaessaan.

Missä vietätte joulun?

Tuntuisi hassulta lähteä tunnelmallisesta kodistamme joulunviettoon muualle. Siksi olemme kutsuneet molempien vanhemmat meille jouluksi jo useana vuonna. Hekin näyttävät viihtyvän täällä. Olemme yhdessä, syömme hyvin ja iloitsemme lasten riemusta. Meille joulu on perinteinen juhla, jota vietetään rennoin ottein.

Koetko joulustressiä?

Enpä juuri. Stressihän syntyy yleensä kiireestä. Pyrimme välttämään sitä hyvällä suunnittelulla ja aloittamalla valmistelut ajoissa. Keskityn niihin puuhiin, joista nautin. Joulusiivouksen ei tarvitse yltää kaappeihin asti! Olen myös luopunut ajatuksesta, että kaikki pitäisi tehdä itse. Olemme sopineet, että äiti ja anoppi tuovat osan ruoista.

Ruokasalissa syödään pyhäisin ja kahvitellaan vieraiden kanssa. Riikka on saanut Arabian kahvi- astiaston äidiltään.
Riikka leipoo aina jouluksi jonkin makean herkun. Resepti vaihtuu vuosittain. Nyt kahvipöydässä on tarjolla limellä maustettua piparkakku-juustokakkua. Katso kakun resepti!
Emiliasta on paljon apua juhlavalmisteluissa.
Maatilamme on osa luvialaista kulttuurimaisemaa. Kylänraitilla sijaitsevat myös kirkko, kappeli ja koulu.

Mitä toivot lasten muistavan perhejouluista?

Toivottavasti heille jää matkaan meidän perheen omia jouluperinteitä! Lapset rakastavat leipoa piparkakkuja ja koristella kotia. Piparkakkutalon teemme yhdessä. Kuusen he hakevat metsästä isän kanssa. Olisi ihanaa, jos he muistaisivat myös leppoisan tunnelman, kiireettömyyden ja läsnäolon. Tietysti he nauttivat myös herkuista ja lahjoista, ja se suotakoon heille.

Kuka päättää kuusen paikan?

Kyllä se taidan olla minä. Paras paikka on olohuoneen nurkka, josta se näkyy läpi talon muihinkin huoneisiin.

Miten koristelet kodin?

Joulunaikaan meillä on tavallista enemmän kukkia. Yhdistelen mielelläni kukkakaupan antimia ja luonnonmateriaaleja. Onneksi pihanurmi on niin sammalen peitossa, että saan kerättyä syksyisin kopallisen sammalta asetelmiini. Poltamme myös paljon kynttilöitä ja muita tunnelmavaloja.

Seinäkello on näyttänyt aikaa talon asukkaille jo yli sadan vuoden ajan. Sen on tuonut Amerikan-tuliaisina entinen asukas, kauppalaivuri August Hollmen.
Vanhempien makuuhuoneessa on Sandersonin Roslyn-tapetti. Sänkypeiton on virkannut Riikan mummi.
Yläkerta otettiin remontissa asuinkäyttöön. Aulassa on Birger Kaipiaisen Kiurujen yö -tapetti. Rukki ja ompelukone tulivat talokaupan mukana. Ovesta näkyy Ellan huone.
Ellan huone sijaitsee yläkerran toisessa päädyssä. Sinne mahtuvat majoittumaan myös yökylään tulleet kaverit. Pöytä on koottu pukkijaloista ja lasilevystä.

Miten jouluaatto sujuu?

Aamusaunan jälkeen syömme riisipuuroa, johon on piilotettu manteli. Mantelin saaja saa esittää jonkin toivomuksen. Keskipäivällä kuuntelemme joulurauhan julistuksen ja kajautamme yhdessä Maamme-laulun. Joulukahveilla nautitaan pullaa, torttuja, pipareita, suklaata ja porkkanakakkua. Iltapäivällä käymme kirkossa ja haudoilla. Illalliselle ehdimme kuuden maissa. Ilmassa alkaa jo olla jännitystä. Koskaan ei voi olla ihan varma, tuleeko pukki! Ilta kuluu lahjojen parissa, joululauluja laulellen ja glögiä siemaillen. Päivän päätteeksi herkutellaan jälkkärillä, koska kukaan ei ole jaksanut syödä sitä ruokapöydässä.

Perheenne on musikaalinen. Miten se näkyy joulunvietossa?

Se kuuluu! Kimmo laulaa Luvian Mieskuorossa ja esiintyy kuoron kanssa joulukirkossa. Tytöt soittavat pianoa ja haitaria. Joulupukkia varten on harjoiteltu jo omat kappaleet.

Riikka ja Elias käyvät toivottamassa lampaille hyvää joulua.
Julkaistu: 5.12.2019
4 kommenttia