Säilytä kasviaarteesi talven yli – perennaviljelijän 20 kullanarvoista vinkkiä perennojen talvisuojaukseen ja parempaan talvehtimiseen
Arkojen perennojen talvenkestoa voi parantaa useilla tavoilla. Kokosimme syksyyn parhaat suojaus- ja hoitovinkit, joista on hyötyä, olipa talvi hyinen tai leuto. Hyvä talvehtiminen palkitsee elinvoimaisena kasvuunlähtönä ja runsaana kukintana. Asiantuntijana perennaviljelijä Eija Tommola Tommolan taimistolta.
1. Lämmitä myssyllä
Kasvuharsosta tehty ilmava mytty suojaa perennaa lumettomana pakkasjaksona. Harso sopii kaikille lajeille ja pitää kasvin tyven kuivana myös sateisina talvina. Katkaise varret ja peittele sen jälkeen kasvi talviunille. Poista harso, kun routa on sulanut juuristokerroksesta.
Suojaa aran lajin, kuten hakoneheinän, karvasilkkiyrtin ja syysvuokon, taimi ensimmäisenä talvena.
2. Suojaa sateelta
Pintamaan märkyys haittaa monia lajeja, kuten rusokapinsädettä sekä kupari- ja pronssisaroja. Suojaa taimet syyssateiden tullen vanhalla ikkunalla, muovilaatikolla tai kennolevyllä, joka pitää maan pinnan kuivana. Ilman pitää kiertää suojuksen alla, jotta kasvit välttyvät sienitaudeilta.
3. Peittele varsilla
Jos haluat leikata perennojen varret jo syksyllä, nostele ne ilmavasti juurakon päälle. Varret suojaavat juurenniskaa ja keräävät lunta sekä vähentävät jääpoltteen riskiä. Tosin kasvinjätteet tarjoavat talvehtimispaikkoja kotiloille ja etanoille.
Jos haluat siistiä perennaryhmän jo syksyllä, asettele leikattuja varsia ristiin rastiin arkojen kasvien päälle.
4. Vältä ahavatuhot
Kevätaurinko ja tuuli ruskettavat helposti ainavihantien lajien lehdistöä. Peittele lapinvuokon, talvisaipon, sammalleimun ja atsorellan kasvustot jo syksyllä harsokankaalla tai vasta kevättalvella varjostuskankaalla tai havunoksilla. Myös mattomainen vuorikonnantatar hyötyy peitteestä.
5. Istuta ajoissa
Useimpien perennojen istutus onnistuu hyvin syksylläkin niin kauan kuin maa on sula, mutta arat ja erikoiset lajit kannattaa istuttaa keväällä tai kesällä. Silloin ne ehtivät kasvattaa laajan juuriston ennen talvea. Se parantaa onnistumismahdollisuuksia.
Routa saattaa nostaa syyspuolella istutetut taimet koholle. Painele ne keväällä takaisin maahan.
6. Varo märkyyttä
Useimmat perennat sietävät huonosti talvista märkyyttä. Erityisen arkoja ovat esimerkiksi ikiviuhko, harsokukka, kulta-auringonkukka, verikonnantatar ja hopeapiiska (Perovskia). Osalla perennoista, kuten inkarvillealla, akantilla ja kermesmarjalla, on paksu mukulainen juuri, joka mätänee helposti. Älä istuta niitä runsaasti kasvuturvetta sisältävään multaan. Turve imee paljon vettä ja lisää juuristotuhojen riskiä.
7. Kasaa kunnon penkki
Perusta perennoille kuohkea ja leveä kohopenkki, sillä kapeasta penkistä multa valuu pois. Kiinnitä huomiota myös sadeveden valumiseen. Maa tiivistyy istutuksen jälkeen ja taimien tyvelle ilmaantuu helposti kuoppa, johon kertyy sadevettä. Täytä kuoppa mullalla ja muotoile maanpintaa.
Kasvualustan valinnalla ja muotoilulla pystyt luomaan kullekin perennalle suotuisat olosuhteet.
8. Paranna soralla
Mikäli maa on savista tai notkelmassa, sorapenkin tekeminen mahdollistaa arkojen perennojen, kuten akantin, karva- ja purppurasilkkiyrtin sekä ohotan- ja pitsimarunan kasvatuksen.
Katso juttu: Näin perustat sorapenkin
9. Kokeile hiekkapenkkiä
Myös hiekkapenkki tarjoaa hyvät olosuhteet kuivan paikan lajeille, kuten laventelille, katviolle ja punavirmalle. Levitä maahan noin 40 sentin kerros mieluiten 0–8 millin raekoon hiekkaa. Lannoita kasveja levittämällä niille kesän aikana muutamia kertoja vihersilppua alkukesästä heinäkuulle.
10. Istuta murkkupesään
Pienet muurahaiset mylläävät maan kuohkeaksi ja kuivaksi. Paikka voi olla erinomainen syväjuuriselle arkajalalle, kuten kreikanakantille, lobelialle, hopeapiiskalle, ruostekukalle ja punavirmalle. Lisäksi kasvusto kannattaa suojata talveksi.
11. Voimista tulokkaita auringolla
Meillä pohjoisessa kesät ovat viileämpiä ja lyhyempiä kuin eteläisemmissä maissa. Siksi arat perennat kannattaa yleensä istuttaa aurinkoisempaan paikkaan kuin missä ne kasvavat kotikonnuillaan. Lämmin paikka edistää ja aikaistaa kukintaa. Siitä on etua myös myöhään syksyllä kukkiville lajeille, kuten syyskimikille, kaunopunahatulle ja monivuotisille auringonkukille.
12. Jaa tarvittaessa
Osa perennoista, esimerkiksi morsiusleinikki ja hohdekukat, vaatii jakamista talvehtiakseen hyvin. Katso ohjeemme perennojen jakamiseen.
13. Ravitse ajoissa
Anna typpipitoinen lannos keväällä heti kasvun alkaessa ja syyslannos heinäkuussa. Lannoitustarve vaihtelee kasvupaikan, perennalajin ja myös hoitotavan mukaan. Jos keräät kasvinjätteet pois, lannoitustarve lisääntyy.
14. Muista kalkitus
Maan pH vaikuttaa ravinteiden saantiin ja elinvoimaisuuteen ja siten myös kasvin talvehtimiseen. Suurin merkitys sillä on aroille lajeille. Sekoita istutusvaiheessa kalkkia tai puutuhkaa koko kasvualustaan, jos kasvualusta on hapanta. Etenkin luonnonperennoihin kuuluu kuitenkin myös hapahkon ja happaman maan lajeja, kuten saniaisia. Älä levitä niille kalkkia.
Istuta aroista perennoista ensin yksinkertaiskukkaisia lajikkeita, sillä kerrannaiskukkainen ja pitkälle jalostettu lajike saattaa olla meillä krantumpi.
15. Vaihda paikkaa
Perennan siirtäminen uuteen paikkaan tuo monesti uutta puhtia kasvuun. Jos kasvi kituu, nosta se maasta, jaa juurakko ja siirrä taimet uuteen penkkiin hyvään multaan.
16. Pätkäise poikki
Leikkaus innostaa sarviorvokin kasvattamaan uusia versoja, kukkimaan syksyllä ja talvehtimaan hyvin. Leikkaa versot heinäkuussa 5–10 sentin korkeudelta.
17. Jätä heinät talventörröttäjiksi
Koristeheinien leikkaaminen syksyllä heikentää niiden talvehtimista. Varsinkin kuparisaran, elefanttiheinän ja muiden arkojen lajien leikkaaminen kannattaa jättää kevääseen.
18. Lämmitä kasviturkilla
Maata peittävä kasvillisuus suojaa kookkaiden ja syväjuuristen perennojen juuristoa pakkaselta. Kuivaan kasvupaikkaan sopivia maanpeitekasveja ovat esimerkiksi ajuruohot, sammalleimut ja rönsyansikka. Multavassa ja ravinteikkaassa maassa viihtyvät esimerkiksi akankaali, peipit, pikkutalvio ja lehtotaponlehti. Myös maatuvat kasvinjätteet suojaavat juuristoa samoin kuin perennojen alustalle levitetty talvensuojaturve.
19. Vuoraa kauluksella
Ainavihanta levisia kestää hyvin pakkasta, mutta märkyys vioittaa helposti sen lehtiruusuketta ja tyveä. Ripottele kasvin ympärille pieniä kiviä, jotka nostavat lehdet irti maasta. Syyssateiden imeytymistä juuristoon voit vähentää myös esimerkiksi kattohuovasta tehdyllä kauluksella.
20. Testaa lajikkeita ja kasvikantoja
- Saman perennan eri kannat voivat poiketa toisistaan ratkaisevasti talvenkestoltaan. Eroa voi olla myös kukinnan aikaisuudella, minkä merkitys korostuu pohjoisemmaksi mentäessä.
- Jos haaveilet tietystä kasvista, älä luovuta ensimmäisen epäonnistumisen jälkeen, vaan kokeile eri lajikkeita ja perennasuvun eri lajeja.
- Arvosta vanhoja, meillä pitkään kasvaneita kantoja ja maatiaislajikkeita. Ne ovat selvinneet monenlaisista talvista.
- Istuta aroista perennoista ensin yksinkertaiskukkaisia lajikkeita, sillä kerrannaiskukkainen ja pitkälle jalostettu lajike saattaa olla meillä krantumpi. Esimerkiksi kerrannaiset syysvuokot kasvavat vain harvoin näyttäviksi. Sen sijaan vanha kasvikanta voi kukkia upeasti pakkasiin asti ja levitä valtavasti.
- Valitse arasta kasvista vihreälehtinen lajike. Monesti kirjavalehtiset kasvit ovat vihreitä hillittykasvuisempia sekä ainakin hieman vaateliaampia ja arempia.
Asiantuntija Eija Tommola / Tommolan taimisto
