Viherpiha

Säilytä kasviaarteesi talven yli – perennaviljelijän 20 kullanarvoista vinkkiä perennojen talvisuojaukseen ja parempaan talvehtimiseen

Säilytä kasviaarteesi talven yli – perennaviljelijän 20 kullanarvoista vinkkiä perennojen talvisuojaukseen ja parempaan talvehtimiseen
Arkojen perennojen talvenkestoa voi parantaa useilla tavoilla. Kokosimme syksyyn parhaat suojaus- ja hoitovinkit, joista on hyötyä, olipa talvi hyinen tai leuto. Hyvä talvehtiminen palkitsee elinvoimaisena kasvuunlähtönä ja runsaana kukintana. Asiantuntijana perennaviljelijä Eija Tommola Tommolan taimistolta.
Julkaistu: 29.9.2022

1. Lämmitä myssyllä

Kasvuharsosta tehty ilmava mytty suojaa perennaa lumettomana pakkasjaksona. Harso sopii kaikille lajeille ja pitää kasvin tyven kuivana myös sateisina talvina. Katkaise varret ja peittele sen jälkeen kasvi talviunille. Poista harso, kun routa on sulanut juuristokerroksesta.

Ilmava kasvuharsomytty suojaa arkoja perennoja sekä sateelta että pakkaselta.
Kivet mytyn painona.
Suojaa aran lajin, kuten hakoneheinän, karvasilkkiyrtin ja syysvuokon, taimi ensimmäisenä talvena.

2. Suojaa sateelta

Pintamaan märkyys haittaa monia lajeja, kuten rusokapinsädettä sekä kupari- ja pronssisaroja. Suojaa taimet syyssateiden tullen vanhalla ikkunalla, muovilaatikolla tai kennolevyllä, joka pitää maan pinnan kuivana. Ilman pitää kiertää suojuksen alla, jotta kasvit välttyvät sienitaudeilta.

Koristeheinät suojuksen alla.

3. Peittele varsilla

Jos haluat leikata perennojen varret jo syksyllä, nostele ne ilmavasti juurakon päälle. Varret suojaavat juurenniskaa ja keräävät lunta sekä vähentävät jääpoltteen riskiä. Tosin kasvinjätteet tarjoavat talvehtimispaikkoja kotiloille ja etanoille.

Jos haluat siistiä perennaryhmän jo syksyllä, asettele leikattuja varsia ristiin rastiin arkojen kasvien päälle.

4. Vältä ahavatuhot

Kevätaurinko ja tuuli ruskettavat helposti ainavihantien lajien lehdistöä. Peittele lapinvuokon, talvisaipon, sammalleimun ja atsorellan kasvustot jo syksyllä harsokankaalla tai vasta kevättalvella varjostuskankaalla tai havunoksilla. Myös mattomainen vuorikonnantatar hyötyy peitteestä.

5. Istuta ajoissa

Useimpien perennojen istutus onnistuu hyvin syksylläkin niin kauan kuin maa on sula, mutta arat ja erikoiset lajit kannattaa istuttaa keväällä tai kesällä. Silloin ne ehtivät kasvattaa laajan juuriston ennen talvea. Se parantaa onnistumismahdollisuuksia.

Routa saattaa nostaa syyspuolella istutetut taimet koholle. Painele ne keväällä takaisin maahan.

6. Varo märkyyttä

Useimmat perennat sietävät huonosti talvista märkyyttä. Erityisen arkoja ovat esimerkiksi ikiviuhko, harsokukka, kulta-auringonkukka, verikonnantatar ja hopeapiiska (Perovskia). Osalla perennoista, kuten inkarvillealla, akantilla ja kermesmarjalla, on paksu mukulainen juuri, joka mätänee helposti. Älä istuta niitä runsaasti kasvuturvetta sisältävään multaan. Turve imee paljon vettä ja lisää juuristotuhojen riskiä.

Talvimärkyydelle arkoja perennoja: vuorikonnantatar (vas.), akantit, kuismat, kulta-auringonkukka, ikiviuhkot, sulkapiiska (Perovskia) ja silkkiyrtit (oik.).
Kermesmarjan juuri.

7. Kasaa kunnon penkki

Perusta perennoille kuohkea ja leveä kohopenkki, sillä kapeasta penkistä multa valuu pois. Kiinnitä huomiota myös sadeveden valumiseen. Maa tiivistyy istutuksen jälkeen ja taimien tyvelle ilmaantuu helposti kuoppa, johon kertyy sadevettä. Täytä kuoppa mullalla ja muotoile maanpintaa.

Kohopenkki tarjoaa otolliset olot perennoille. Edessä unikon taimi.
Kasvualustan valinnalla ja muotoilulla pystyt luomaan kullekin perennalle suotuisat olosuhteet.

8. Paranna soralla

Mikäli maa on savista tai notkelmassa, sorapenkin tekeminen mahdollistaa arkojen perennojen, kuten akantin, karva- ja purppurasilkkiyrtin sekä ohotan- ja pitsimarunan kasvatuksen.

Katso juttu: Näin perustat sorapenkin

Sorapenkin läpileikkaus

9. Kokeile hiekkapenkkiä

Myös hiekkapenkki tarjoaa hyvät olosuhteet kuivan paikan lajeille, kuten laventelille, katviolle ja punavirmalle. Levitä maahan noin 40 sentin kerros mieluiten 0–8 millin raekoon hiekkaa. Lannoita kasveja levittämällä niille kesän aikana muutamia kertoja vihersilppua alkukesästä heinäkuulle.

Punavirma.

10. Istuta murkkupesään

Pienet muurahaiset mylläävät maan kuohkeaksi ja kuivaksi. Paikka voi olla erinomainen syväjuuriselle arkajalalle, kuten kreikanakantille, lobelialle, hopeapiiskalle, ruostekukalle ja punavirmalle. Lisäksi kasvusto kannattaa suojata talveksi.

Monivuotinen Lobelia sessilifolia.

11. Voimista tulokkaita auringolla

Meillä pohjoisessa kesät ovat viileämpiä ja lyhyempiä kuin eteläisemmissä maissa. Siksi arat perennat kannattaa yleensä istuttaa aurinkoisempaan paikkaan kuin missä ne kasvavat kotikonnuillaan. Lämmin paikka edistää ja aikaistaa kukintaa. Siitä on etua myös myöhään syksyllä kukkiville lajeille, kuten syyskimikille, kaunopunahatulle ja monivuotisille auringonkukille.

12. Jaa tarvittaessa

Osa perennoista, esimerkiksi morsiusleinikki ja hohdekukat, vaatii jakamista talvehtiakseen hyvin. Katso ohjeemme perennojen jakamiseen.

Kaunopunahattu kannattaa jakaa keväällä muutaman vuoden välein.

13. Ravitse ajoissa

Anna typpipitoinen lannos keväällä heti kasvun alkaessa ja syyslannos heinäkuussa. Lannoitustarve vaihtelee kasvupaikan, perennalajin ja myös hoitotavan mukaan. Jos keräät kasvinjätteet pois, lannoitustarve lisääntyy.

Eija Tommola kasvattaa perennojen taimia leivonmäkeläisellä Tommolan tilalla. Hän leikkaa syksyllä lähes kaikki perennat, kuten kuvan ängelmän, helpottaakseen kevättöitä.

14. Muista kalkitus

Maan pH vaikuttaa ravinteiden saantiin ja elinvoimaisuuteen ja siten myös kasvin talvehtimiseen. Suurin merkitys sillä on aroille lajeille. Sekoita istutusvaiheessa kalkkia tai puutuhkaa koko kasvualustaan, jos kasvualusta on hapanta. Etenkin luonnonperennoihin kuuluu kuitenkin myös hapahkon ja happaman maan lajeja, kuten saniaisia. Älä levitä niille kalkkia.

Istuta aroista perennoista ensin yksinkertaiskukkaisia lajikkeita, sillä kerrannaiskukkainen ja pitkälle jalostettu lajike saattaa olla meillä krantumpi.

15. Vaihda paikkaa

Perennan siirtäminen uuteen paikkaan tuo monesti uutta puhtia kasvuun. Jos kasvi kituu, nosta se maasta, jaa juurakko ja siirrä taimet uuteen penkkiin hyvään multaan.

Kevätkukkijana esikko hyötyy syksyisestä jakamisesta.

16. Pätkäise poikki

Leikkaus innostaa sarviorvokin kasvattamaan uusia versoja, kukkimaan syksyllä ja talvehtimaan hyvin. Leikkaa versot heinäkuussa 5–10 sentin korkeudelta.

Sarviorvokki

17. Jätä heinät talventörröttäjiksi

Koristeheinien leikkaaminen syksyllä heikentää niiden talvehtimista. Varsinkin kuparisaran, elefanttiheinän ja muiden arkojen lajien leikkaaminen kannattaa jättää kevääseen.

Kirjosiniheinä.

18. Lämmitä kasviturkilla

Maata peittävä kasvillisuus suojaa kookkaiden ja syväjuuristen perennojen juuristoa pakkaselta. Kuivaan kasvupaikkaan sopivia maanpeitekasveja ovat esimerkiksi ajuruohot, sammalleimut ja rönsyansikka. Multavassa ja ravinteikkaassa maassa viihtyvät esimerkiksi akankaali, peipit, pikkutalvio ja lehtotaponlehti. Myös maatuvat kasvinjätteet suojaavat juuristoa samoin kuin perennojen alustalle levitetty talvensuojaturve.

Rusokapinsäde, jonka juurella kasvaa ajuruohoa.

19. Vuoraa kauluksella

Ainavihanta levisia kestää hyvin pakkasta, mutta märkyys vioittaa helposti sen lehtiruusuketta ja tyveä. Ripottele kasvin ympärille pieniä kiviä, jotka nostavat lehdet irti maasta. Syys­sateiden imeytymistä juuristoon voit vähentää myös esimerkiksi kattohuovasta tehdyllä kauluksella.

Tarhalevisia.
Tarhalevisia.

20. Testaa lajikkeita ja kasvikantoja

  • Saman perennan eri kannat voivat poiketa toisistaan ratkaisevasti talvenkestoltaan. Eroa voi olla myös kukinnan aikaisuudella, minkä merkitys korostuu pohjoisemmaksi mentäessä.
  • Jos haaveilet tietystä kasvista, älä luovuta ensimmäisen epäonnistumisen jälkeen, vaan kokeile eri lajikkeita ja perennasuvun eri lajeja.
  • Arvosta vanhoja, meillä pitkään kasvaneita kantoja ja maatiaislajikkeita. Ne ovat selvinneet monenlaisista talvista.
  • Istuta aroista perennoista ensin yksinkertaiskukkaisia lajikkeita, sillä kerrannaiskukkainen ja pitkälle jalostettu lajike saattaa olla meillä krantumpi. Esimerkiksi kerrannaiset syysvuokot kasvavat vain harvoin näyttäviksi. Sen sijaan vanha kasvikanta voi kukkia upeasti pakkasiin asti ja levitä valtavasti.
  • Valitse arasta kasvista vihreälehtinen lajike. Monesti kirjavalehtiset kasvit ovat vihreitä hillittykasvuisempia sekä ainakin hieman vaateliaampia ja arempia.
Ensimmäinen talvi on taimelle yleensä riskialttein. Kun perennan juuristo laajenee ja vahvistuu, sen talvenkesto paranee. Ylimmäksi kohoaa yksinkertaiskukkainen ja rotevakasvuinen syysvuokko ’September Charm’. Kerrannaiset tai erikoisen väriset tarhasyysvuokot ovat sitä arempia. Alla liila-valkoinen ’Wild Swan’, ruusunpunainen ’Prinz Heinrix’ (’Prince Henry’), ja valkoinen ’Honorine Jobert’.

Asiantuntija Eija Tommola / Tommolan taimisto

Kommentoi »