
Tiedätkö, miltä narsissi tuoksuu? Ei siis sellainen räikeän keltainen, tötterötorvinen pääsiäisnarsissi, vaan esimerkiksi norsunluunvalkoinen ’Sir Winston Churchill’ tai kermanvaalea ’Ice King’, jonka keskusta on kuin pullea pilvityyny.
Klaukkalan Metsäkylässä narsisseja viljelevä Susanna Jääsaari tietää. Kun hän kaksi vuotta sitten päätti kokeilla niiden viljelyä kotipihallaan, hän hankki sipulit hollantilaisesta nettikaupasta lajikekuvauksissa mainitun tuoksun mukaan.
– Jos jossain mainittiin erikseen tuoksu, niin ”tik”, päätin, että tämän minä otan! Ja oikeasti, narsissien tuoksut ovat ihan mielettömiä, hän sanoo.
Susanna seisoo narsissipenkin vieressä ryhdikkäästi. Hänellä on yllään tummansiniset farkut ja päässä huivi, kuten puutarhahommissa yleensä. Sormenpäät ovat omatekemissä kynsikkäissä hyytävän kevätviiman punertamat, mutta kultasankaisten silmälasien takana tuikkivat lämpimästi ruskeat silmät.
Susanna työskentelee arkisin tekstiilisuunnittelijana painokankaiden parissa. Lähes kaiken vapaa-aikansa hän viettää puutarhassaan. Toissakesänä hän otti harrastuksessaan askeleen pidemmälle ja perusti leikkokukkatilan. Hän antoi sille nimeksi Pellonreunan puutarha ja ensimmäiseksi viljeltäväksi kevätkukaksi hän valitsi narsissin. Ne ovat monivuotisia, lisääntyvät itsestään eivätkä kelpaa peuroille, jäniksille ja myyrille.
Susannan narsissipenkki sijaitsee tienreunaan rajautuvan ja hiljalleen alaspäin viettävän omakotitalotontin perällä. Kun narsissiviljelysten kohdalla suuntaa katseen kohti etelää, eteen aukeaa aava pelto – tai ”niittu”, kuten paikalliset sitä Nurmijärvellä kutsuvat. Sivummalla, rinteen harjalla, seisoo Susannan ja hänen nelihenkisen perheensä koti, topakka vihertävän valkoinen rintamamiestalo.
Narsissipenkki on noin 25 metriä pitkä, puoli metriä leveä ja L-kirjaimen muotoinen. Se kylpee auringonpaisteessa ja on näin toukokuun alussa täynnä keltaisen, persikan, oranssin ja valkoisen sävyisiä kukkia sekä niitä ympäröiviä terhakoita, kirkkaanvihreitä lehtiä.
Vihkotasetit, pastellinkeltainen ’Yellow Cheerfulness’ ja valkokeltainen ’Geranium’, ovat juuri nyt kukintansa huipussa. Sydämen muotoa muistuttava ’Cum Laude’, jossa on keskellä persikanväriset rimpsuterälehdet, on sen sijaan jo lähes hiipunut. Vain muutama pitkulainen nuppu on jäljellä.
Kaikkein myöhäisimpien lajikkeiden kukinta on vielä edessä. Niiden kehälehdet ovat tiukasti piilossa paperinohuiden suojuslehtien alla. Susanna kumartuu tarkastelemaan niitä lähempää.
– Tässä on ’Sir Winston Churchill’, ja tuossa on ensimmäinen, joka on melkein auki!
Vieri vieressä kasvavat erilaiset narsissilajikkeet on eroteltu toisistaan pienillä peltisillä nimikylteillä. Yhden lajikkeen kohdalla peltikyltti kuitenkin puuttuu.
Narsissipenkin etuosassa kukkii iloisesti joukko valkoisia narsisseja, joissa on lyhyehkö oranssireunainen torvi. Susanna kutsuu niitä ”glitter”-narsisseiksi.
Ne ovat löytönarsisseja ja peräisin Orimattilasta, eräältä tyhjältä tontilta Susannan lapsuuden koulumatkan varrelta. Susanna kertoo, miten puretusta autiotalosta oli jäljellä enää pelkkä tyhjä kohta, mutta narsissit kukkivat keväisin pihamaalla runsaslukuisina. Hän kävi pelastamassa niitä äitinsä kanssa. Ilman sitä kukat olisivat jääneet rivitalotyömaan alle.
Susannan pihalta löytyy myös toinen, vielä tunnistamattomaksi jäänyt vanha narsissilajike. Siinä on kuusi kapeaa, propellimaisesti kiertyvää vaaleansitruunankeltaista terälehteä ja pitkä kirkkaankeltainen torvi. Lajikkeen nimeä hän ei ole vielä onnistunut selvittämään ja on huhuillut sen perään Instagram-tilillään.
– Niitä on jäljellä vielä ruhtinaallisesti kolme kappaletta, Susanna naurahtaa.
– Mutta joka vuosi, sieltä ne nousevat.
Susannaa viehättää kukissa niiden hetkellisyys. Kimppu tai asetelma säilyy parhaimmillaan kymmenen päivää, mutta joskus vähemmän. Koska hänen arkityönsä kuosien ja tekstiilien parissa tähtää aina tuotteiden pitkäkestoisuuteen ja kestävyyteen, niin juuri päinvastainen lähestymistapa puutarhassa ilahduttaa ja auttaa jaksamaan.
– Kasvit ovat eläviä organismeja, eikä niitä voi kiirehtiä. Ne tulevat sitten kun tulevat ja tekevät niin kuin niitä huvittaa. En voi antaa aikatauluja. Ja voi olla, että tulee rankka raekuuro, joka pistää kaiken matalaksi, tai peura, joka syö kaiken. Sitä voi sitten harmitella hetken aikaa, mutta sen jälkeen on vain todettava, että no, seuraavalla kerralla parempi onni.
Inspiraatiota ja kipinää puutarhanhoitoon Susanna on saanut perhepiiristä, äidiltään ja anopiltaan. Oman perheen ”miehet”, Janne-puoliso ja alakouluikäiset pojat Eero ja Arttu, ovat myös auliisti auttaneet puutarhan perustamistöissä erityisesti silloin, kun on tarvittu koneita.
Tietoa ja inspiraatiota Susanna etsii puutarhakirjallisuudesta. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen leikkokukkaviljelyguru Erin Benzakeinin Cut Flower Garden -kirja on hänen ykköslähteitään. Myös Gardeners’ World -puu tarhaohjelmista saa vinkkejä leikkokukkien viljelyyn.
Lue myös: Nainen daaliamanian takana – Erinin saamasta kukkalahjasta kasvoi maailmanlaajuinen ilmiö: "Kun daalioihin kerran rakastuu, paluuta ei ole"
Narsissi on Susannan mielestä ”kukka isolla K:lla”. Niiden lajikirjo ja kukinnan eriaikaisuus ovat olleet hänelle yllätys. Aiemmin myös Susanna mielsi narsissit pelkästään keltaisiksi, torvimaisiksi pääsiäiskukiksi, mutta nyt penkistä löytyy tusinan verran erilaisia lajikkeita, jotka kukkivat kauniisti pitkin kevättä aina alku kesään asti. ’Yellow Cheefulnessin’ ja ’Geraniumin’ lisäksi esimerkiksi myös tähtinarsissi ’Replete’ kukkii aikaisin, kun taas myöhäisiä lajikkeita ovat ’Texas’ ja kukinnoiltaan suurehko ’Delnashaugh’.
Susanna käyttää puutarhassaan vain luonnonmukaisia lannoitteita, mutta narsisseja hän ei ole toistaiseksi lannoittanut mitenkään. Jakamista hän aikoo kokeilla ensi kerran muutaman vuoden kuluttua tai viimeistään, kun kukkaloisto näyttää hiipumisen merkkejä. Kaikkia lajikkeita hän on hoitanut samalla tavalla.
Susannan narsisseista leviää parfyyminen tuoksu. Sisällä maljakossa se vielä voimistuu. Kun terästää hajuaistiaan ja nuuhkii tarkkaan, niin tuoksussa voi havaita monenlaisia vivahteita: palasaippuaa, makeaa hunajaa, sitruspuiden kukkia, vaniljaa ja mausteisuutta. Ehkä jopa aavistuksen kanelia?
Tutustu Pellonreunan leikkokukkatilaan Instagramissa @pellonreunanpuutarha.
Juttua muokattu 16.4.2021 klo 17.55: Jutussa tarkennettu kohtaa, jossa kerrotaan narsissien keräämisestä tyhjältä tontilta.