Meidän Mökki

Pallogrilli teki sytytysnesteellä terästetystä makkarasta kestoherkun – näin keksinnön tie kulki Yhdysvalloista suomalaiseen mökkipihaan


1970-luvulla lähes jokaiselle mökkipihalle ilmestyi futuristinen pallogrilli. Ajan hengen mukaan grillien pinnassa loistivat kirkkaat perusvärit.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Kun kesällä lämpö nousee, alkaa mökkirannoilla ja omakotialueilla tuoksua grilliruoka. Mitäpä kesä olisi ilman ulkona syötyä grillimakkaraa, lihaherkkuja tai mukavasti väriä pintaansa saaneita kasviksia?

Makkaroita meillä on tehty vuosisatojen ajan, mutta aiemmin niitä valmistettiin lähinnä kotitarpeiksi syysteurastusten yhteydessä. Makkaroiden teollinen tuotanto alkoi laajemmin vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun pahimmasta pulakaudesta oli päästy. Valikoima oli pitkään suppea ja mauton.

Grillimakkarat ilmestyivät ruokavalioomme toden teolla 1960-luvun lopulla. Ensimmäisiä oli ikiklassikoksi noussut HK:n Camping, jota alkoi saada vuonna 1967. Lisää vaihtoehtoja ilmestyi vähitellen, mutta eksoottisia ja lihaisia makuja jouduttiin odottelemaan seuraaville vuosikymmenille saakka.

Paineita grillimakkaroiden ja -ruokien kehittämiselle toivat pallogrillit, jotka yleistyivät nopeasti Suomessa 1970-luvulla.

Keksintönä pallogrilli oli tosin jo paljon vanhempi. Sen isänä pidetään yhdysvaltalaista George A. Stepheniä, joka rakenteli ensimmäisen vuonna 1952 ollessaan töissä Chicagossa Weberin metalliverstaalla. Hän oli kyllästynyt tiiligrilliinsä, joka tuprutteli savua ympärilleen ja kypsensi ruoat epätasaisesti. Stephen kokeili ensin turhaan kannen rakentamista tiiligrilliin. Sitten hän otti verstaalta mukaansa metallisen meripoijun, joita siellä parhaillaan valmistettiin.

Stephen halkaisi poijun kahtia ja porasi sen pohjaan ja kanteen muutamia ilmareikiä, jotta hiilet palaisivat tasaisesti. Pohjaosaan hän hitsasi kolme kepeää metallijalkaa. Ruoka kypsyi tasaisesti, ja hän lähti tuotteistamaan keksintöään.

Ihanteellinen pallogrillihiillos kestää vain hetken.

Markkinoille tullessaan pallogrilli oli oudon näköinen kapistus mutta sai pian Yhdysvalloissa suuren suosion. 1970-luvulla keksintö rantautui Suomeen, ja silloin ideaa hyödynsivät jo useat valmistajat. Arabia valmisti omaa, emaloitua hiiligrilliä vuosikymmenen alkupuolelta lähtien, ja Sini-tuotteen valikoimiin kuuluneet Mustang-grillit olivat tuttu näky.

Pallogrillit tulivat meillä markkinoille oikeaan aikaan, sillä vapaa-aika lisääntyi 1970-luvulla. Työntekijöillä oli viikossa kaksi vapaapäivää ja pitkät kesälomat, jolloin oli aikaa hurauttaa mökille, majoittua leirintäalueella, matkailuvaunussa tai teltassa luonnossa. Pallogrilli oli kevyt kuljettaa, ja se tarjosi uudenlaisen, simppelin tavan valmistaa ruokaa. Sytytysnesteen sivumaulla terästetystä grillimakkarasta tuli kansan rakastama kestoherkku.

Grilliruoat nautittiin pallogrillin ääressä uusilta, värikkäiltä muoviastioilta, joita 1970-luvulla valmistivat muun muassa Sarvis ja Fiskars. Vielä helpommalla päästiin, kun mukaan otettiin kertakäyttöastiat.

Nykyään grillausinnostus on vain kasvanut pallogrillien kulta-ajoista. Makkaroiden lisäksi grillissä valmistuu nyt monipuolisesti kasviksia, sieniä ja kalaa.

Useat pallogrillit on korvattu helppokäyttöisillä kaasugrilleillä. Trendi on kuitenkin muuttumassa. Muissa Pohjoismaissa hankitaan jo hiiligrillejä ennätystahtia: monille se on yhä se ainoa ja oikea. Ehkä pallogrilli tekee lähivuosina näyttävän paluun myös suomalaisten kotien ja kesämökkien pihapiiriin.

Laadukkaissa pallogrillimalleissa on lämpömittari ja muita käyttöä parantavia ominaisuuksia.
Julkaistu: 23.4.2019