
Pakkaussuunnittelija: ”Muovi on mainettaan parempi pakkausmateriaali”
Ympäristön kannalta paras pakkausmateriaali on sellainen, jossa ruoka säilyy mahdollisimman kauan. Ongelma on, että Suomessa jäädään jälkeen muovin kierrätystavoitteista, sanoo pakkaussuunnittelija Outi Oravainen. Juttusarjassa asiantuntijat kertovat näkemyksensä oman alansa aiheesta.
Ruokahävikin minimointi on tärkein tavoite elintarvikepakkauksien suunnittelussa. Onnistuneessa pakkauksessa ruoka tai juoma säilyy hyvänä mahdollisimman pitkään. Epäonnistunutta tuotepakkausta ei saa kunnolla tyhjäksi.
Brändit käyttävät pakkausmateriaalien valintaan nykyään valtavasti enemmän aikaa kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Suomalaisten valmistajien pakkausratkaisut ovat käytettävyydeltään ja ekologisuudeltaan hyviä moniin keskieurooppalaisiin verrattuna.
Ympäristön kannalta paras pakkausmateriaali on sellainen, jossa ruoka säilyy mahdollisimman kauan. Mitä pidempi myyntiaika tuotteelle saadaan, sitä pienempi on kaupan hävikki. Kuluttaja ajattelee usein vain omaa ruokahävikkiään, mutta suurempi merkitys on sillä, mitä marketissa tapahtuu.
Muovijätteen lajittelu on aidosti vaikuttava ekologinen teko, jonka soisi yleistyvän myös kotitalouksissa.
Muovi on mainettaan parempi pakkausmateriaali, joka pitää elintarvikkeet hyvälaatuisina. Se on monipuolinen materiaali, josta voidaan valmistaa sekä ilmatiiviitä että hengittäviä pakkauksia. Huonoa on, että muovi valmistetaan öljystä, ei-uusiutuvasta raaka-aineesta. Tällä hetkellä moni yritys miettii, millä muovi voitaisiin korvata elintarvikepakkauksissa. Suomessa on useita start-upeja, jotka ovat kehittäneet biohajoavia tai biopohjaisia muoveja, kuten Woodly ja Sulapac.
Joskus elintarvikepakkauksissa käytetään paperipinnoitettuja muoveja, jotka pitävät rasvan pakkauksen sisällä. Tällaiset monikerroskalvomateriaalit näyttävät ekologisilta, mutta niiden kierrättäminen on haastavampaa kuin monomateriaalien eli yhtä ja samaa materiaalia olevien pakkausten.
Muovijätteen lajittelu on aidosti vaikuttava ekologinen teko, jonka soisi yleistyvän myös kotitalouksissa. EU:n asettaman tavoitteen mukaan jokaisessa jäsenvaltiossa muovin kierrätysasteen tulisi olla 50 prosenttia tämän vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä Suomen luku on reilu 30 prosenttia. Vuonna 2030 kaikkien muovisten elintarvikepakkausten tulisi sisältää vähintään 10 prosenttia kuluttajilta kerättyä muovia, mutta nykymenolla meillä ei tule olemaan tarvittavaa määrää kierrätysmuovia.