Suomi on kostea paikka. Siksi myös lukemattomissa kesämökeissä on kosteusongelmia ja monessa niin sanottu mummonmökin haju, josta moni haluaisi eroon. Hajuhaitat ovat hyvin yleisiä etenkin rakennuksissa, jotka pidetään talvella kylminä.

Tehokasta hajujen poiston tapaa voi kaivata myös vanhaa mökkiä ostava, jonka nenään ottaa jokin, joka edellistä omistajaa ei haitannut. Mökissä on voitu esimerkiksi tupakoida sisällä, ja myös lemmikkien jäljiltä sinne on saattanut jäädä ikävää hajua.

Pinttyneiden hajujen poistoon kannattaa ryhtyä ensimmäisenä huolellisella siivouksella ja tuuletuksella. Kaikki pinnat tulisi pyyhkiä nihkeällä liinalla ja jopa useaan kertaan, millä saatetaan päästä jo toivottuun tulokseen.

Vielä tehokkaampikin tapa on olemassa. Otsonointi on menetelmä, jossa käytetään pistävän hajuista ja vaarallista otsonikaasua. Otsoni pilkkoo kemiallisia yhdisteitä, ja siksi otsonoimalla voidaan poistaa sisäilmasta hajuja, jotka eivät millään muulla tunnu katoavan. Ammattilaiset käyttävät menetelmää esimerkiksi kalmanhajun ja pinttyneen tupakanhajun poistamiseen.

THL suosittelee, että otsonoinnin tekee aina ammattilainen, joka osaa myös neuvoa siihen liittyvistä suojaus- ja varotoimenpiteistä. Menetelmän käyttö on lisääntynyt selvästi viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Otsonointi ei kuitenkaan ole kaikkeen tepsivä ihmekonsti. Jos hajun aiheuttajaa kuten rakennuksen kosteusvauriota ei poisteta, ongelma palaa otsonoinnin jälkeenkin. Siksi olennaista on selvittää löyhkän lähde. Rakennuksen raikastaminen voi joskus vaatia otsonoinnin sijasta isonkin remontin.

THL:n ja Työterveyslaitoksen mukaan menetelmää ei myöskään tulisi käyttää homesiivouksen tehostamiseksi, koska edes suurien otsonipitoisuuksien ei ole tutkimuksissa osoitettu tuhoavan sieni- ja bakteerikasvua rakennusmateriaalien pinnalta ja sisältä.

Koronapandemian aikana on myös esitetty uskomus, että otsonoinnilla voitaisiin torjua koronavirusta. Tukes, Työterveyslaitos ja THL ovat kuitenkin kannanotossaan todenneet, ettei sen tehosta koronavirusta vastaan ole tieteellistä näyttöä eikä sitä suositella. Koronavirus on lisäksi ihmisessä eikä pitkään viihdy millään pinnoilla. Virus poistuu sisätiloista ilmanvaihdon mukana.

Joskus otsonoinnin tulos voi yllättää siten, että puhdistuksesta syntyykin uudenlaisia hajuhaittoja. Samalla kun otsoni pilkkoo ilman epäpuhtauksia, reaktiona voi kehittyä uusia kemiallisia sivutuotteita, jotka myös haisevat.

Jos tiloihin on jätetty etenkin tekstiiliä sisältäviä huonekaluja, uusi haju voi tarttua niihin. Joskus se ilmaantuu toimenpiteen jälkeen tyhjäänkin tilaan: otsoni reagoi hanakasti esimerkiksi kumin ja muovin kanssa, joten mökin lattiassa oleva muovimatto voi alkaa haista.

Uudet hajuhaitat saattavat kestää jopa kuukausia. Ne eivät kuitenkaan yleensä ole pysyviä eivätkä aiheuta silmien kirvelyä tai nenän ärsytystä pahempaa terveyshaittaa.

Jos otsonoinnin myötä on syntynyt sivutuotteena uudenlaista hajua, lisätuuletus ja siivous useampaankin kertaan voi olla tarpeen. Materiaalien reagoimista otsoniin on vaikea ennakoida.

Otsonointiin kannattaa sekä ammattilaisen että yksityishenkilön suhtautua huolellisuudella, koska väärin tehtynä se voi johtaa terveyshaittoihin. Otsoni on itsessään terveydelle haitallinen aine ja sellaisia voivat olla myös otsonoinnista syntyvät sivutuotteet.

Riskit liittyvät siihen, jos käsiteltävään tilaan mennään liian aikaisin: on jopa hengenvaarallista mennä tilaan, jossa otsonipitoisuus on suuri. Suuret pitoisuudet aiheuttavat akuutisti erilaisia reaktioita kuten rintakipua, hengitysvaikeuksia, kurkun ärsytystä ja yskää. Otsoni voi myös pahentaa astman oireita ja heikentää vastustuskykyä.

Jos korkeille otsonipitoisuuksille altistuu esimerkiksi työssään toistuvasti, voi syntyä kroonisia vaikutuksia. Otsonointia tekeville työntekijöille voi ilman kunnon suojautumista kehittyä esimerkiksi astma tai valtimonkovettumatauti. Myös eliniän lyheneminen on mahdollista.

Asiantuntija: erikoistutkija Hanna Leppänen, THL