Rakenna ja remontoi
Meidän Talo

Omakotitalon ilmanvaihdon periaatteet

Omakotitalon ilmanvaihdon periaatteet

Ilmanvaihdon perustehtäviä ovat ylimääräisen kosteuden poistaminen ja ilman pitäminen raikkaana. Uusiin taloihin rakennetaan tavallisesti koneellinen ilmanvaihto.
Teksti Timo Pääsky
  • Ilmaa tuodaan puhtaisiin tiloihin (olo-, makuu- ja ruokailutilat) ja poistetaan likaisista tiloista (keittiö, wc, vaatehuone) ja kosteista tiloista. Saunan löylyhuoneeseen tuodaan ilmaa kiukaan yläpuolelle ja poistetaan seinän alaosasta.
  • Poistoilmasta luovutetaan lämpöä tuloilmalle ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottokennossa, jolloin säästyy energiaa.
  • Asuntoon saadaan lievä, 5–10 prosentin alipaine poistamalla hieman enemmän ilmaa kuin sitä tuodaan. Alipaineella vältetään sisäilman puristuminen rakenteisiin, mikä voi johtaa kosteusvaurioon.
  • Jotta alipaineiseen asuntoon ei pääsisi korvausilmaa esimerkiksi lattian raoista, talon tulee olla tiivis. Epätiiviyden ja alipaineen yhdistelmä voi johtaa sisäilman laadun heikkenemiseen.
  • 1970-luvulla ja sitä ennen tehdyissä omakotitaloissa on yleisesti painovoimainen ilmanvaihto. 1980-luvulla koneellinen poistoilmajärjestelmä yleistyi. Kummassakin ilman pitää tulla sisään raitisilmaventtiileistä. Nykytaloihin laitetaan koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä lämmön talteenotolla.
  • Ilmanvaihtokoneena vastavirtakennoinen on yleinen valinta, mutta pyöriväkennoinen mahdollistaa parhaan lämmöntalteenoton, hyötysuhde on yli 80 prosenttia.
  • Kanavat ovat perinteisesti teräspeltiä, ja ne asennetaan yläpohjaan. Muovikanaviakin käytetään, ja niitä saa myös esieristettyinä.
  • Uusinta alalla edustaa yhdistelmä ohuehkot (esimerkiksi 75 mm) muoviputkikanavat ja sisätila-asennus. Tämä käy erityisesti silloin, kun yläpohjassa on ahtaat ja vaikeat asennusolosuhteet.
Julkaistu: 21.12.2015