Suuri, 6000 neliön tontti on näyttävä ilmestys: valtaosa tontista, eli noin 4000 neliötä, on hoidettua puutarhaa, joka pitää sisällään istutusalueita, paljon eri kasvilajeja ja -lajikkeita ja huolella tehtyjä kiveyksiä.

Toisin oli 20 vuotta sitten, kun Asta ja Janne Tuominen tekivät kaupat Paimiossa sijaitsevasta talosta ja tontista. Tuolloin piha-alue oli suurimmaksi osaksi nurmikkoa, jonka leikkuussa saattoi vierähtää kerralla monta tuntia. Lopulta pariskunta kyllästyi nurmikon leikkaamiseen.

– Päätimme helpottaa ruohonleikkuutyötä, joten pienensimme nurmialaa. Istutusalueet vaativat vähemmän huomiota kuin nurmikko, varsinkin jos istutuksissa suosii kookkaita kasveja, koristepensaita ja isoja perennoja, Asta perustelee.

Piharemontti alkoi vanhan pihan nurmikoiden kuorimisella. Aluksi hommaan ryhdyttiin lihasvoimin ja lapion kera, mutta lopulta Asta ja Janne päätyivät käyttämään maanmuokkaukseen oman LVI-alan yrityksensä pienkaivinkonetta säästääkseen aikaa ja voimia. Talon viereen pariskunta laittoi pienen siirtonurmen ja istutti muutaman omenapuun.

Muut piha-alueet varattiin käytäville, kulkureiteille ja istutuksille. Istutusalueille Asta ja Janne kantoivat reilusti multaa, jotta kasvillisuus sai hyvän kasvustartin. Paksun multakerroksen ansiosta kastelusta ei tarvitse huolehtia aurinkoisellakaan paikalla kuin korkeintaan kesän kuumimpina aikoina.

Vanhasta puutarhasta saivat jäädä paikoilleen suuri tuija-aita, pihasyreeni, muutamat angervot ja vanha tammi. Inspiraatiota puutarhan rakentamiseen Asta haki kirjojen ja puutarhalehtien sivuilta. Tavoitteena oli luoda helppohoitoinen, mutta näyttävä puutarha.

Laajoja istutusalueita vehreyttävät kookkaat ja helppohoitoiset koristepensaat, kuten norjanangervot, unkarinsyreenit ja mongonlianvaahterat.

– Koristepensaat luovat puutarhaani hyvän ja kestävän peruskasvillisuuden. Jos kaipaa vihreän lisäksi muuta väriä, löytyy pensaista myös tumma- ja hopealehtisiä vaihtoehtoja.

Myös kasveilla saa olla kokoa. Asta pitää erityisesti reheväkasvuisista perennoista: penkeissä kasvavat kuunliljat, kurjenpolvet, värimintut, nauhukset, lännenkimikit ja päivänliljat. Yhden kasvilajin laajempi alue rauhoittaa näkymää ja lisää maisemallista vaikutelmaa.

– Isolla pihalla ei kannata kainostella kasvien määrässä. Esimerkiksi pionipenkissäni on valkoisia pioneja kymmenkunta.

Vuosien mittaan Asta on istuttanut myös arkoja ja harvinaisia kasveja. Tähtimagnoliat ovat menestyneet suojaisalla paikalla ja ilahduttaneet keväisellä kukinnalla. Vaikka onnistuneet kokeilut ovat tuoneet iloa, aikoo Asta keskittyä jatkossa helppohoitoisiin ja hyvin talvehtiviin kasveihin, kuten perennoihin.

Pisaranmallisessa istutusalueessa kukkivat alkukesällä alppiruusut ja atsaleat, loppukesällä hortensiat. Silloin pensaiden alta pilkistävät myös siniset syyskatkerot, vanamot, punaiset puolukat ja karpalot. Pensasmustikoista riittää poimittavaa herkutteluhetkiä varten. Happaman maan kasveille tarkoitetun alueen reunus on tehty vanhan puretun kanalan perustuskivistä.

– Jotta happaman maan kasvit viihtyisivät, isäni toi suolta kasvualustaksi luonnostaan hapanta turvetta. Vanhempien metsästä siirsin myös vanamoa. Puolukan ja karpalon taimet löysin puutarhamyymälästä. Pidän siitä, että pihalla kasvavat luonnonvaraiset herkät kasvit, sillä ne muistuttavat luonnosta.

Alueella on lisäksi Luna-koiralle oma tähystyskivi, jolta voi tarkkailla puutarhaelämää.

– Luna on aina seuranani puutarhapuuhissa. Se kulkee mukana kevään kitkentäkierroksella ja istutustöissä ja nauttii kottikärrykyydeistä.