Meidän Mökki

Löytyykö kaapistasi Ilves-purkki tai Karhulan keittiötölkki? Nostalgiset lasipurkit muuttuivat emäntien hilloastioista himoituiksi sisustusesineiksi


Entisaikaan emännillä oli iso urakka säilöä sato talveksi. Kellareiden ja kylmäkomeroiden hyllyt notkuivat lasipurkeista ja -pulloista, joita suomalaiset tehtaat kilvan valmistivat. Viime aikoina sisustajat ovat keksineet purkeille uudenlaista käyttöä.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Ruoan säilöminen oli pitkään kotien ruokatalouden perusta. Kun jääkaappeja tai pakastimia ei ollut lainkaan, elintarvikkeet oli säilöttävä suolaliemeen, etikkaan tai keitettävä hilloiksi. Lasitölkeille oli suuri tarve, ja siksi ne kuuluivat monen suomalaisen lasitehtaan tuotevalikoimiin.

Erityisen tärkeää säilömisestä tuli toisen maailmansodan jälkeen, kun ruokaa oli kaupoissa niukasti. Moni kasvatti syötävää itse, kalasti ja poimi talteen metsän antimet.

Vaikka lasitehtaat kamppailivat sodan jälkeen energia- ja raaka-ainepulan kanssa, pidettiin pakkauslasia niin tärkeänä, että sen valmistus jatkui ilman suuria ongelmia. Tuotanto keskitettiin Karhulan Lasin ja Riihimäen Lasin tehtaille, joilla oli tehokas automaattilaitteisto pakkauslasin valmistukseen.

Tehtailla kehiteltiin säilömistä varten pyöreitä ja kulmikkaita lasitölkkejä, joiden koko vaihteli puolen litran pikkupurkeista suuriin kymmenen litran astioihin. Suosikkeja olivat Karhulan Lasin Keittiötölkit ja Otso- ja Karhu-umpiot sekä Riihimäen Lasin Kodintölkit ja Ilves-purkit.

Karhulan lasitehtaan tölkeissä tai kansissa oli luonnollisesti karhutunnus, ja Riihimäen tehtaan tuotteet tunnisti ilves-logosta.

Suosittujen Otso- ja Karhu-umpioiden tuotanto alkoi Karhulan Lasissa vuonna 1947, ja ne säilyivät tuotannossa vuoteen 1967 saakka, jolloin Karhula lopetti kirkkaan pakkauslasin valmistuksen. Aluksi Otso-umpiossa käytettiin uudenlaista metallista kierrekorkkia, mutta helposti ruostuvat korkit eivät miellyttäneet kuluttajia, ja ne vaihdettiin takaisin perinteisiin lasikorkkeihin, joiden kiristämiseen tarvittiin metallijousi.

Karhulan lasitölkkien lisäksi suosittuja olivat Riihimäen Lasin Ilves-tölkit. Yrityksen tunnuseläin ilves näkyi kansien koristeissa ja välillä myös kohokuviona lasiseinämässä. Sympaattista ilvestä hyödynnettiin ahkerasti myös mainoksissa. Ilves-tölkkien tuotanto alkoi Riihimäellä 1950-luvun alussa ja jatkui yhtäjaksoisesti tehtaan sulkemiseen, vuoteen 1990 asti.

Eri tehtaiden lasitölkit muistuttivat paljon toisiaan. Siihen oli käytännölliset syyt. Purkit valmistettiin automaattikoneilla, joihin sopivat parhaiten pisaran muotoiset esineet.

Moni on ottanut vanhat lasitölkit taas käyttöön myös keittiön puolella. Riihimäen ja Karhulan sekä muiden tehtaiden lasitölkkejä on runsaasti myynnissä vanhan ja kierrätystavaran liikkeissä sekä internetin kauppapaikoilla. Vanhimmat ja isoimmat ovat hintavimpia.

Vanhojen suolakurkku- ja hillotölkkien lisäksi mökin kaappeihin on saattanut kertyä muutakin suomalaistehtaiden pakkauslasia. Sinapeille, hilloille tai vaikka sulajuustoille tehtiin usein tyylikkäästi muotoiltuja pakkauksia myyntiä vauhdittamaan.

Tölkkien ja purnukoiden tyhjennyttyä pakkaukset otettiin juomalasikäyttöön. Esimerkiksi Tapio Wirkkala muotoili Pauligille sinappi- ja hillopurkit vuonna 1959, Väinö Paasonen puolestaan vaakaraitaiset sinappilasit Jalostajalle 1960-luvulla. Viola-juusto tuli tutuksi yksinkertaisista kartiolaseistaan.

Lasitölkit muuttuivat vähitellen tarpeettomiksi, kun kehitettiin uusia kylmälaitteita. 1960-luvulla yleistyivät jääkaapit ja 1970- ja 1980-luvuilla pakastimet. 1990-luvulla pakastin oli jo yhdeksässä kymmenestä suomalaiskodista. Työläästä säilömisoperaatiosta voitiin luopua, kun sato saatiin helpommin talteen pakastimeen.

Viime aikoina sisustajat ovat keksineet lasitölkeille uudenlaista käyttöä kodinsisustamisessa. Niihin on vaikka aseteltu kynttilöitä ja jemmattu irtotavaroita. Tölkeille on ollut myös käyttöä keittiön puolella. Kiinnostus vanhoihin säilöntätapoihin on jälleen herännyt, ja yhä useampi hilloaa, hapattaa ja säilöö satoa itse.

Nykykodissa Karhulan lasitölkki voi toimia vaikkapa kukkamaljakkona.
Julkaistu: 29.8.2019