Näkymä tyynelle järvelle ja satavuotiaat hirret – 10 unelmien mökkisaunaa

Alun perin vuonna 1939 rakennettu rantasauna oli punainen. Pirkanmaalta mökkipaikan ostanut perhe maalasi sen mustaksi, jolloin siitä tuli hauska pari valkoiselle mökille. Muuta remonttia sauna ei kaivannutkaan, mutta sen ympärille lisättiin iso terassi, joka jatkuu veden päällä laiturina. Materiaalina on komposiittilauta. Täällä grillataan, otetaan aurinkoa ja pulahdetaan uimaan.

Pienestä valmismökistä saa tuunaamalla aikamoisen lomaparatiisin! Kustaviin, tuulisen kallion laelle pystytettyssä saunamökissä on vain parikymmentä neliötä, mutta kesäaikaan oleellisinta onkin terassivarustus. Ja sitä on! Mökin väriä jatkava irtoseinä suojaa tuulilta ja valokate kerää lämpöä niin hyvin, että purjekankaiselle varjostimellekin on käyttöä. Todellista luksusta on alumiinipalju, joka korvaa kunnollisen rannan puutteen.

Kurikkalainen pariskunta rakensi pihapiiriinsä oman savusaunan sata vuotta vanhoista hirsistä. Valtava kiuas on itse muurattu muurarin avustuksella. Savusauna ei ole vain rakennus, vaan se on mielentila – kiireetön sellainen. Kiukaan lämmittäminen aloitetaan usein jo aamupäivällä. Tasaisesti yllä pidetty tuli takaa parhaat löylyt. Ovi on koko ajan auki. Tässä saunassa ei käytetä mittaria, vaan sopiva lämpötila arvioidaan aistinvaraisesti. Se on jossain 60 asteen tietämillä.

Kaupunkilaispariskunnan mökkikaupat Ylöjärvellä sinetöi saunan huikea maisema: metsäjärven tyynestä pinnasta peilautuvat kalliorannat. Eräänlainen savusauna oli tunnelmallinen ja antoi makeat löylyt. Turvallisuussyistä se oli lopulta pakko remontoida. Se sai oikean kiukaan, mutta liikoja muutoksia ei kuitenkaan haluttu tehdä. Seinien musta patina sai jäädä ja samoin maalattia, jota parannettiin uudella soralla.

Ahvenanmaalainen saunamökki on maalattu harmaaksi, jotta se toistaa meren kivien sävyjä. Pihapiiri auvatuu ulapalle ja sieltä on myös näkymä Lumparnille, meteoriitin miljoonia vuosia sitten muodostamalle lahdekkeelle. Mannermaalta kotoisin oleva pariskunta rakensi saunan vuonna 1989, ja siinä mökkeiltiin kesät, kunnes varsinainen mökki valmistui 1995.  Nyt sauna on remontoitu, ja se tuntuu kuin uudelta. Seinät käsiteltiin valkoisella saunavahalla ja lauteet mustalla. Lattia valkaistiin lipeällä. 

Aivan 1900-luvun alussa Kustaviin rakennettu merimiestorppa on pysynyt samassa suvussa yli sata vuotta. Nykyiset omistajat pitävät sen vanhoista rakennuksista hyvää huolta. Saunan sisätilat on uusittu täysin ja lisäksi se on saanut kylkeensä puukatoksen. Rantaan on vain parikymmentä metriä, ja laiturilta pääsee lähtemään hyvin uimaan.

Pohjoiskarjalaisen Pyhäselän niemeen alettiin 1970-luvulla rakentaa talkoilla saunamökkiä. Työtä tehtiin hiljalleen, ja materiaaleissa suosittiin kierrätystä. Seinät ovat vanhasta riihestä, ikkunat rullatehtaasta, uuninluukut purkutalosta, takkakivet luonnosta. Uusi sukupolvi on remontoinut mökkiä 2000-luvulla sen alkuperäistä henkeä kunnioittaen. Esimerkiksi kuistin laajennus harmaan­nutettiin rautasulfaatilla hirsiin sopivaksi. Sähköttömyys takaa, että mökkielämä säilyy yksinkertaisena ja rentouttavana. 

Etelä-Suomessa sijaitseva mökki on rakennettu hiekkarantaisen ja loivasti syvenevän järven rannalle. Ulkosaunaa pidetään lämpimänä niin kauan kuin lapset jaksavat pulikoida vedessä. 1950-luvulla rinteeseen rakennettu sauna oli pahoin lahonnut. Siitä saatiin pelastettua muutama hirsi, jotka muistuttavat nyt menneestä korjatun rakennuksen seinässä. Puisia polkuja pitkin pääsee päämökille – ja tietysti rantaan.

Keitelejärven rannalla kohoaa karussa männikössä pieni, valmispaketista itse koottu saunamökki. Sen omistajaparis­kunnan mie­lestä parasta täällä on saunominen, hiljaisuus ja tyyni järvi. Joskus keväisin he kantavat pihatuolit rantaan ja kuuntelevat jäiden ääniä. Piha on melkein luonnontilassa. Etupihalla on eräänlainen kivipuutarha, rouvan tontin omista murikoista sommitte­lema kiveys. Hän tasoitti kivien välit maalla ja valeli päälle kastelukannulla piimävettä. Siitä syntyi pehmeä sammalmatto jo yhdessä kesässä. 

Tampereella, Hervantajärven suojaisessa rannassa lymyilee harvinaisen soma sauna. Sen viehätys syntyy ihmisenkokoisesta mittakaavasta ja aidoista 50-luvun yksityiskohdista, kuten pesutilan sinisestä levyseinästä. Muutama kesä sitten mökin emäntä kiersi villiviinin katoksen pyykkinarun ympärille, ja nyt se on muodostanut terassille hauskan kappaverhon. Täällä saunotaan toukokuusta syyskuuhun saakka. Savu saattaa tuprutella piipusta kaksikin kertaa päivässä.