Luetko tätä juttua kesämökillä järvenrannassa? Uima-altaan laidalla etelänlomalla? Kylpyläreissulla perheen kanssa?

Vesi ylläpitää elämää – ihmisen elimistöstäkin kaksi kolmannesta on vettä – ja sillä on paljon vaikutuksia hyvinvoinnille. Vedessä oleminen alentaa sykettä, vähentää jäsenten turvotusta ja lisää noradrenaliinin eritystä, joka on elimistön oma kipulääke.

Suhtaudumme synnynnäisesti positiivisesti veteen: yleensä jo vauvat rakastavat loiskuttelua. Aikuiselle saunan kiukaalla sihisevä vesi symboloi rentoutumista, ja kylpyläperinteitä riittää Turkin hamameista Japanin onseneihin. Vettä käytetään apuna monenlaisissa hoidoissa, kuten vesihieronnassa ja merivettä hyödyntävässä thalassoterapiassa.

Vesiliikunta mielletään helposti vain mummovesijumpaksi. Vedessä saa tehtyä kovankin treenin, kunhan opettelee oikean tekniikan ja pitää riittävän vauhdin.

– Veden vastus tekee siitä tehokkaan treeniympäristön, selittää vesiliikuntakouluttaja Eevaliisa Anttila.

Uinti, vesijuoksu ja vesijumppa parantavat kestävyyskuntoa, lihaskestävyyttä, nivelten liikkuvuutta ja lihasten elastisuutta. Koska veden hydrostaattinen paine alentaa sykettä, vedessä saa matalammallakin sykkeellä treenattua tehokkaasti: vesijuoksu 120–130:n sykkeellä on yhtä tehokasta kuin sauvakävely 150:n sykkeellä. Vedessä ihminen kuluttaa automaattisesti enemmän energiaa kuin maalla, koska keho luovuttaa lämpöä veteen.

Tärkeää on myös veden noste. Vedessä kaulaansa myöten oleva ihminen painaa vain oman päänsä verran. Siksi vesiliikunta sopii hyvin ylipainoisille ja nivelvaivaisille. Suomessa mahdollisuudet vesiliikunnan harrastamiseen ovat loistavat.

– Esimerkiksi New Yorkissa on seitsemän yleistä uimahallia. Suomessa niitä on 250.

Onko uintitekniikkasi hallussa? Jos uit rintauintia pää koko ajan veden pinnalla, uinti ei ole paras kuntolaji. Epäergonominen asento voi aiheuttaa niska- ja hartiavaivoja.

– Kannattaa opetella puhaltamaan uloshengitys veteen tai harrastaa selkä- ja kylkiuintia. Krooli voi olla rintauintia helpompi oppia.

Vaihtoehto on vesijuoksu. Sitä ihminen tekee yleensä luontaisesti suurin piirtein oikein. Työnnä lantiota eteen äläkä anna pyllyn nousta pintaan. Loppupotku jää usein vajaaksi: nosta polvi ylös, kuopaise vettä ja ojenna jalka kunnolla taakse. Sykkeen nostamisessa vauhti on tärkeämpää kuin liikeratojen laajuus.

Vesilajeissa pärjää vähillä välineillä. Motivaatiota voi silti kasvattaa lisävarusteilla, kuten vesijuoksussa käsivastuksilla ja nilkkoihin kiinnitettävillä perhosilla. Kuntouimari voi kokeilla polvien välissä pidettäviä pullareita, joiden avulla voi keskittyä käsivetoihin, tai harjoitella potkuja uimalaudan kanssa.

Ui tai vesijuokse kesällä luonnonvesissä. Liiku rannan suuntaisesti ja kaverin kanssa. Koska vesi on uimahallia viileämpää, aloita lyhyillä lenkeillä ja kasvata niitä pikku hiljaa.

Käy vessassa ennen uintia tai vesijuoksua. Hydrostaattisen paineen takia myös imuneste kerääntyy keskivartaloon, ja siksi vesiliikunnassa tulee helposti pissahätä.

Suomalaisissa istuu tiukasti myytti, että vesi kuivattaa ihoa. Asia on pikemminkin päinvastoin: mitä kuivempi iho, sitä enemmän kannattaa lotrata, kertoo allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliitosta.

Käytä kädenlämpöistä vettä, sillä liian kuuma tai kylmä voi ärsyttää ihoa. Jos tavallinen saippua kuivattaa, suosi voidemaista pesunestettä tai lotion-pohjaista perusvoidetta. Pesuaineen ph-arvon tulisi olla mahdollisimman lähellä ihon omaa ph:ta, joka on noin 5,5.

– Palasaippua voi kerätä bakteereja, ja siksi nestemäinen on parempi vaihtoehto herkkäihoiselle, Vuorenmaa sanoo.

Älä hankaa pesukintaalla tai pyyhkeellä vaan taputtele hellästi. Jätä iho hieman nihkeäksi ja levitä sille heti kosteusvoidetta myötäkarvaan. Näin sidot veden kosteuden iholle. Jos omistat ammeen, helli kuivaa ihoa kylvyillä. Lisää veteen kylpyöljyä tai tavallista ruokaöljyä ja loju ainakin vartti, jotta iho vettyy kunnolla. Käsille tai jaloille teet kylvyn pesuvatiin tv:n katsomisen ajaksi. Sitten kerros rasvaa ja yöksi puuvillasukat tai -hanskat.

Vesi on ainut juoma, jota aikuinen ihminen tarvitsee. Suositukset vaihtelevat, mutta hyvä nyrkkisääntö on juoda 1,5 litraa eli noin 8 lasillista päivässä, sanoo ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.

Paljon riippuu siitä, miten päiväsi käytät: raksamies haihduttaa enemmän nestettä kuin toimistotyöläinen, ja imettäessä vedentarve kasvaa 6–7 desiä päivässä. Kuntoilija tarvitsee 0,5–1,5 litraa vettä liikuttua tuntia kohden, treenin raskaudesta ja lämpötilasta riippuen.

Ylimääräisestä veden kittaamisesta ilman syytä ei ole hyötyä. Se voi olla jopa haitallista.

– Jos juo lyhyessä ajassa litratolkulla vettä, aletaan mennä jo vaarallisille tasoille. Liika juominen vaikuttaa haitallisesti kehon elektrolyyttitasapainoon, Putkonen selittää.

Riittääkö, että juo, kun on jano? Putkosen mukaan ei: jano on elimistön puolustautumismenetelmä, ja siksi on parempi ennakoida. Ihminen ei aina tunnista nestevajetta, mikä voi johtaa turhaan naposteluun. Myös vireystilan kannalta on tärkeää juoda tarpeeksi. Hiilihapollinen ja tavallinen vesi ovat terveyden kannalta yhtä hyviä. Pelkkä hiilihappo ei ole haitallista hampaille, mutta veteen lisätyt sitruuna- ja hedelmähapot ovat.

– Nykyään kivennäisvedetkin ovat onneksi enimmäkseen hammasystävällisiä.

Kraanavesi on pullovesiä puhtaampaa eikä tuota turhaa pakkausjätettä. Jos sen maku ei miellytä, hanki suodatin tai mausta vesi mintulla, basilikalla, kurkulla tai marjoilla. Trendikäs sitruunavesi on parempi kuin ei mitään, mutta senkin hapot käyvät purukalustolle.

Vie töihin kaunis vesilasi tai -pullo. Yhdistä vedenhaku johonkin päivärutiiniin tai ajasta kännykkään hörppymuistutus. 

Lähteenä myös ravitsemusneuvottelukunta.fi.