Mustikka voi olla terveellisempi marja kuin tiedämmekään – pienentää vakavien sairauksien riskiä
Metsämustikan antosyaanit suojaavat matala-asteiselta tulehdukselta ja voivat pienentää sydän- ja verisuonitautien, kakkostyypin diabeteksen ja jopa syöpien riskiä. Metsien supermarjan sisältämillä mikrobeilla voi olla hyvinvointia tukevia vaikutuksia, joita emme vielä tunne, tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa sanoo.
”Tiesitkö, että Pohjois-Suomessa kasvanut metsämustikka voi maistua erilaiselta kuin sen Etelä-Suomessa kasvanut lajitoveri?
Tämä johtuu siitä, että mustikka sisältää sieniä ja mikrobeja, jotka voivat vaikuttaa sen makuun ja säilyvyyteen. Endofyyttisten, eli marjan sisällä kasvavien sienten ja bakteerien määrä ja monimuotoisuus vuorostaan riippuvat esimerkiksi kasvupaikan kasvillisuudesta ja sääolosuhteista.
Tutkin mustikkaa ekologisesta näkökulmasta. Aikaisemmin mustikkaa on tutkittu terveysvaikutustensa vuoksi. Näiden tutkimusten mukaan mustikan sisältämät antosyaanit suojaavat matala-asteiselta tulehdukselta ja voivat pienentää sydän- ja verisuonitautien, kakkostyypin diabeteksen ja jopa syöpien riskiä. Yleensä pohjoismaiset tutkimukset tehdään luonnonmarjalla eli metsämustikalla.
Metsämustikan sisältämät sienet ja mikrobit, eli symbioottiset mikrobit, voivat myös tukea terveyttämme.
Jo tiedettyjen terveysvaikutusten lisäksi mustikalla saattaa olla muitakin hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.
Metsämustikan sisältämät sienet ja mikrobit, eli symbioottiset mikrobit, voivat myös tukea terveyttämme. Ensinnäkin tällaisille luonnon mikrobeille altistuminen voi tukea immuunipuolustustamme ja mahdollisesti myös suojata allergioilta ja erilaisilta autoimmuunisairauksilta.
Lisäksi voi olla, että symbioottisilla mikrobeilla on suora linkki terveysvaikutteisten yhdisteiden muodostumiseen – joko niin, että mikrobit vaikuttavat antosyaanien muodostumiseen, tai toisin päin. Jos näin on, voivat mustikan terveysvaikutuksetkin muuttua, mikäli sen sisältämien mikrobien monimuotoisuus muuttuu. Tätä yhteyttä ei vielä kuitenkaan ole tutkittu.
Sitä ei vielä tiedetä, miten ilmastonmuutos ja metsien hakkuut voivat vaikuttaa mustikan makuun tai terveellisyyteen.
Kasvupaikan lämpötila, maaperän happamuus, ravinteet ja kasvukauden sateen määrä vaikuttavat mustikan sisältämien sienten ja mikrobien koostumukseen. Etelä-Suomen mustikoissa esiintyy erilaisia määriä eri mikrobi- ja sienilajeja kuin Pohjois-Suomen mustikoissa.
Myös ilmastonmuutos ja metsien voimakas talouskäyttö voivat muuttaa mikrobien lajikirjoa. Sitä ei vielä tiedetä, miten ilmastonmuutos ja metsien hakkuut voivat vaikuttaa mustikan makuun tai terveellisyyteen. Toivon, että pääsen tutkimaan tätä seuraavaksi.”
Asiantuntijana tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa Oulun yliopistosta.
