Muratille sopii puolivarjoisa tai varjoisa itä- tai pohjoisikkuna. Kirjavalehtiset lajikkeet viihtyvät valoisammalla paikalla kuin vihreälehtiset lajikkeet. Pimeimpään vuodenaikaan kasvin voi siirtää valoisammalle ikkunalle.

Vihreälehtiset lajikkeet viihtyvät kasvukaudella 15–18 asteessa, talvella mieluiten jopa 5–10 asteessa. Kirjavalehtiset lajikkeet tarvitsevat kasvukaudella lämpimän paikan ja talvehtivat 18–20 asteen lämpötilassa.

Muratti pitää kosteasta ilmasta, joten sumuttele kasvia vedellä etenkin talvisin. Vältä asettamasta kasvia lämpöpatterin läheisyyteen, missä ilma on kuumaa ja kuivaa, silla se kuivattaa muratin lehtiä. Myös vihannespunkit, ripsiäiset ja kilpikirvat saattavat iskeä huonokuntoiseen kasviin.

Kastele multa kunnolla, mutta anna pinnan kuivahtaa kastelukertojen välillä.

Lannoita kerran viikossa maaliskuusta syyskuuhun veteen sekoitettavalla, viherkasveille tarkoitetulla lannoitteella pakkauksen ohjeen mukaan.

Ota kasvista latvapistokas. Napsi pistokkaasta alimmat lehdet pois ja työnnä varsi kosteaan kylvömultaan. Siirrä juurtumaan lämpimään paikkaan ja huolehdi mullan tasaisesta kosteudesta. Muovihuppu pistokkaan päällä voi edesauttaa juurtumista. Muratin juurtumiseen kuluu 4–6 viikkoa.

Kesäkukkana kasvatetun muratin talvehtimista ulkona kannattaa kokeilla erityisesti, jos muratin talvettaminen huonekasvina ei ole mahdollista.

Varjomuratti (Hedera helix) on luonnossa laajalle levinnyt kasvi, jonka pohjoisimmat luonnonvaraiset esiintymät sijaitsevat Viron Saarenmaalla sekä Etelä-Ruotsissa. Vironmuratti (Hedera helix ’Baltica’) on todennäköisesti sopivin lajike meidän oloihimme. Eteläisemmät kannat eivät selviä Suomen talvesta ulkona. Sen sijaan ne soveltuvat paremmin huonekasveiksi.

Muratti viihtyy puolivarjoisassa tai varjoisassa ja suojaisalla kasvupaikalla. Maan tulee olla multavaa, mutta vesi ei saa jäädä seisomaan talveksi.

Kasvupaikka ei saisi kärsiä kuivuudesta kesällä. Muista kastella murattia runsaasti erityisesti kuivina kausina.

Kalkitse kasvualustaa, sillä muratti on kalkin suosija. Lannoita luonnonmukaisella lannoitteella, joka pitää yllä maan hyvä humuspitoisuutta.

Jos syksy on lumeton ja pakkanen kova, suojaa kasvustoa havunoksilla. Lumi tarjoaa hyvä suojan versoille normaalina talvena. Myös syksyn lehden antavat kasvustolle suojaa.

Maassa kasvaessaan versot juurtuvat pitkin varttaan. Irrota juurtuneita taimia versoista.

Kyseessä on noin puolen millin mittainen vihannespunkki, joka vioittaa kasveja imemällä lehtien alapinnoilla. Tuho näkyy ensin pieninä vaaleina pisteinä. Lopulta lehdet kellastuvat, kuivuvat ja peittyvät seittiin.

Vihannespunkit vaivaavat etenkin kuivuudesta tai liian kuivasta huoneilmasta kärsiviä tai muuten huonokuntoisia kasveja. Murattiin ne iskevät usein kuivassa huoneilmassa. Punkkien ilmaantumista voi ehkäistä sumuttamalla kasveja tai viemällä ne suihkun alle.

Torju vihannespunkkeja luonnon pyretriiniä sisältävällä suihkutteella ja käsittele murattia useampaan kertaan, jotta uudet sukupolvet eivät pääse kuoriutumaan munista.

Toinen vaihtoehto on tilata kotipuutarhureille tarkoitettu pakkaus petopunkkeja, jotka pistävät vihannespunkit poskeensa.

Oireet viittaavat kilpikirvoihin, jotka saattavat runsastua monivuotisissa kasveissa ja aiheuttaa ongelmia. Sekä huonekasvina että ulkokasvina oleviin muratteihin voi iskeä kilpikirvoja.

Sokerineste on kilpikirvojen ulostetta. Ne imevät kasvinesteitä ja ulostavat ylimääräisen sokerinesteen pois elimistöstään. Näin tekevät myös tavalliset kirvat, mutta ne ovat kookkaampia, jolloin ne huomaisi kasvin pinnalla paljain silmin.

Kilpikirva on hankala hyönteinen torjuttavaksi. Pehmeänä konstina voi kokeilla mäntysuopaa toistuvina ruiskutuksina: litraan haaleaa vettä sekoitetaan mäntysuopaa 5—10 grammaa tai 1—2 prosenttia veteen liuotettuna. Suopa täytyisi saada muratin lehtien ylä- ja alapinnoille sekä varren sopukoihin. Kilpikirvoja voidaan myös harjata irti kasvista.

Juttu päivitetty 2.9.2022. Poistettu maininta kasvin ilmaa puhdistavasta vaikutuksesta.