Rikkakasviksi nimitetään kasveja, jotka asettuvat kasvamaan ihmisen kannalta väärään paikkaan viljelyksille tai kukkapenkkiin. Siten voikukka on ei-toivottu rikkaruoho pihanurmikolla, vaikka sen kukinta herättää ihastusta pellon laidalla. Rönsyleinikki saa rauhassa vihertää pihatiellä, mutta kasvimaalta se kitketään kiireen vilkkaa.

Siemenet ja juuren palaset kulkeutuvat kasvupaikalle vaivihkaa mullan mukana, tuulen kuljettamina tai ostotaimien juuripaakussa. Rikkakasveilta välttyäkseen kannattaakin ostaa laatumultaa ja tarkastaa taimipaakut ennen istutusta.

Kun rikkakasvit ovat asettuneet paikoilleen, ne kasvattavat elinvoimaisen juuriston, jonka avulla ne levittäytyvät yhä laajemmalle. Kevätmuokkauksen yhteydessä onkin tärkeää perata pelto-ohdakkeen juurenkappaleet ja juolavehnän maavarsien kaapelit niin tarkkaan kuin mahdollista.

Monet näistä juuririkkaruohoista muodostavat rönsyjä, jotka juurtuvat ja kasvattavat hankasilmuistaan uusia yksilöitä. Maanpäällisten versojen eteneminen on syytä pysäyttää ennen kuin rönsyt juurtuvat.

Juuririkkaruohojen silmut talvehtivat routaantuneessa maassa kuolleiden kasvinosien suojassa. Ilman lämmettyä keväällä ne lähtevät nopeasti kasvuun. Usein ne nousevat maasta hyvissä ajoin ennen monivuotisten viljely- ja koristekasvien vihertymistä.

Samalla kun kitkee rikkakasveja, kannattaa tarkastella mitä kitkee. Tavallisimmat lajit on hyvä tuntea, sillä jokainen niistä kertoo jotain kasvupaikastaan ja opastaa maanparannukseen.

Eri rikkakasvilajeilla on omat kasvuympäristövaatimuksensa aivan samoin kuin muillakin kasveilla. Tietyn tyyppisille kasvupaikoille muodostuukin omanlaisensa kasvisto, jonka perusteella voi päätellä, millaista maa on.

Peltokorte, saunakukka ja piharatamo ilmestyvät runsaana maalle, joka on tiivistynyt ilmaa ja vettä huonosti läpäiseväksi. Niiden viihtyminen kasvimaalla antaa aihetta maan kuohkeuttamiseen ja humuslisäykseen.

Juurillaan tiukasti maahan takertuva rönsyleinikki kertoo myös maan tiivistymisestä. Sen rönsyilevä kasvusto viestii liiallisesta märkyydestä ja ojituksen tarpeesta.

Rehevä nokkos- tai takiaiskasvusto on hankala raivata, mutta antaa lupauksia maan kasvukunnosta. Nämä kasvit viihtyvät maassa, joka sisältää runsaasti typpeä ja muita ravinteita.

Rikkakasvit ovat luonnon pioneerikasveja, jotka ilmestyvät ensimmäisinä sinne, missä maa jää paljaaksi. Ne sitovat maata vahvoilla juurillaan ja suojaavat sitä eroosiolta ja liettymiseltä.

Rikkakasveilla on myös maata parantava vaikutus. Kesantomaalla niiden juuret tunkeutuvat kovettuneeseen maahan ja kuohkeuttavat sen vettä läpäiseväksi.

Vahvajuuriset rikkakasvit nostavat ravinteita syvältä maasta maan pintaosiin muiden kasvien käyttöön. Niiden lakastuessa maahan jää runsaasti ravinteita ja eloperäistä ainesta.

Jos rikkakasvit eivät ole ehtineet siementää, ne voi jättää katteeksi kasvimaan riviväleihin tai käytäville. Juolavehnät ja muut sitkeäjuuriset lajit kannattaa viedä pois tai kasata aurinkoon kuivumaan.

Rikkakasvit – kitke ja tuhoa

Tunnista ja torju yksivuotiset rikkakasvit

Puutarhan kasvitaudit