Meidän Mökki

Mökin perustusten tarkistus ja oikaisu

Mökin perustusten tarkistus ja oikaisu

Temppuileeko mökin ovi tai avautuuko tuuletusikkuna vain työkalujen avulla? Syynä voi olla mökin perustusten liikkuminen. Perustusten painumien syy kannattaa aina selvittää ammattilaisen kanssa.
Teksti Jouko Lommi
Kuvat Piirros Anita Polkutie
Mainos

Talon perustusten tärkeä tehtävä on siirtää rakennuksen painosta tulevat kuormat maaperään painumatta ja liikahtelematta. Lisäksi perustusten on eristettävä taloa maaperän kosteudelta. Mökkirakennukset on yleisimmin perustettu pilareiden ja umpisokkelin varaan, jolloin alapohjana on puurakenteinen rossipohja.

Myös maanvaraiset lattialaatat ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Kesämökkeinä on yhä enemmän vanhoja maaseudun asuinrakennuksia tyypillisine perustusratkaisuineen. Yhteistä painumavaurioille on heikko maaperän kantavuus tai väärällä tavalla toteutetut rakenteet.

Perustusten liikkumista voi aiheutua monista eri syistä:


  • Vuodenaikojen mukaan tapahtuvat maaperän kosteusvaihtelut voivat aiheuttaa perustusten alapuolisten maakerrosten epätasaista tiivistymistä. Syksyllä rakennuksen ympärille kerääntyvän sadeveden johdosta maaperän kantavuus häiriintyy. Talvella märkä maa jäätyy, keväällä tulevat sulamisvedet, ja kesällä ympäristö voi olla rutikuiva.

  • Talon alle tunkeutuva puiden juuristo voi murtaa perustuksia ja tukkia salaojajärjestelmän.

  • Rakentamisessa on voinut aikoinaan sattua työvirheitä, jolloin perustusten alle on saattanut jäädä kokoon painuvia pintamaakerroksia. Joskus perusmuurin alta on voinut jopa kokonaan unohtua kuormaa jakava anturarakenne.

Mökin perustusten painumat

Perustusten kunnon säännöllinen seuraaminen onkin tärkeää, jotta alkavat painumat voidaan havaita ja pysäyttää oikeilla toimenpiteillä. Perustusten kuntoa pystyy hyvin arvioimaan katselemalla rakennuksen yleiskuntoa ja ryhtiä.

Painuma ilmenee alussa usein sokkelipalkkiin muodostuvana halkeamana. Pilariperustuksilla tehdyssä mökissä ovien ja ikkunoiden avautuminen voi vaikeutua, ja joskus ikkunaruutu voi napsahtaa halki ilman näkyvää syytä. Tämä kertoo siitä, että perustukset ovat alkaneet liikkua heikosti kantavan maaperän tai routimisen seurauksena.

Painumien korjaus

Vaurioiden syyt kannattaa aina selvittää tarkemmin yhdessä korjaustöihin perehtyneen rakennusalan ammattilaisen kanssa. Perustusten pienten vaurioiden korjaaminen voi onnistua omanakin työnä, mutta kantavien rakenteiden uusiminen ja oikaisu vaatii aina tarkkaa suunnittelua ja työmaalle on nimettävä myös vastaava työnjohtaja. Lupamenettely pitää selvittää paikallisesta rakennusvalvontavirastosta.


  • Ensin kannattaa huolehtia rakennuksen ympärystän kuivattamisesta. Kattovedet tulisi aina johtaa kauemmas talon reuna-alueelta pintakouruilla tai putkitetuilla kattovesikaivoilla.

  • Rakennuksen ympärystä pitää muotoilla niin, että maa viettää rakennuksesta poispäin.

  • Puustoa ei saisi olla neljää metriä lähempänä rakennusta.

  • Myös perustusten reuna-alueen routasuojausta voi lisätä, jolloin alkavat routavauriot saattavat pysähtyä.

  • Pienet pysähtyneet perusmuurin halkeamat kannattaa piikata hieman enemmän auki ja paikata tarkoitukseen sopivalla korjauslaastilla.

Jos ikkuna napsahtaa itsestään rikki tai ovet eivät aukea kunnolla, syy voi löytyä painuneista perustuksista.

Perustusten vaurioiden tarkistuslista

Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:


  • perustusten painumat, routavauriot ja halkeamat

  • mahdollisten pilareiden korkeustaso ja suoruus

  • ikkunoiden ja ovien aukeaminen

  • raot jalkalistojen ja lattian välissä

  • rappausten halkeilu piipuissa ja palomuureissa

  • räystäs- ja kattolinjojen suoruus

  • sade- ja sulamisvesien johtaminen pois talon reuna-alueilta

  • rakennuksen vierustalla oleva kasvillisuus ja puusto.

Näin oikaiset mökin

Erilaisilla perustuksilla on omat tyypillisimmät vaurioitumistapansa, jotka on hyvä tietää ennen korjaustöihin ryhtymistä.

Pilariperustusten oikaisu

Pilariperustuksessa rakennuksen kuormat viedään pilarien ja niiden alapuolisten anturoiden välityksellä maaperään. Pilarit on yleensä tehty harkoista, betonielementeistä tai paikalla valaen. Puurakenteinen alapohja on kantava ja tukeutuu myös pilarilinjojen välityksellä maaperään.

Perustusten pettäminen ilmenee pilarien epätasaisena painumisena, jolloin seinä ja kattorakenteetkin painuvat perustusten mukana. Vähäisen, paikallisen painuman korjaaminen voi onnistua omanakin työnä.


  • Oikaisutyö etenee yleensä muutama pilari kerrallaan. Rakennusta nostetaan suoraan seinän alta nestetunkeilla.

  • Tunkin ja nostettavan seinärungon välissä käytetään sopivaa apupalkkia ja esimerkiksi paksua rautalevyä, jotta kuormitus jakautuu tasaisesti.

  • Rakennuksen suoruus tarkistetaan vaaituskoneen tai vesiletkun avulla.

  • Ennen nostotoimiin ryhtymistä rungosta irrotetaan ikkunat ja tarvittaessa myös katto avataan piipun ympäriltä. Noston jälkeen rakennus voidaan usein väliaikaisesti tukea kiilaamalla painuneenkin pilarin varaan.

  • Painuneet vinot ja huonokuntoiset pilarit uusitaan kokonaan. Uusi pilari valetaan vanhan vierelle korjaussuunnitelman mukaisesti. Jos pilarin paikkaa ei voida vaihtaa, tehdään väliaikainen tuenta puupilarien varaan ja puretaan vanha pilari.

  • Pilarikuoppa kaivetaan kantavaan syvyyteen, johon valetaan antura jakamaan kuormaa tasaisemmin. Anturan päälle asennetaan uusi pilarielementti, valetaan uusi pilari tai muurataan harkkopilari.

Perusmuurin korjaus

Lattian alta avoimien ryömintätilaisten perustusten ja rungon oikaisunostot tehdään samojen periaatteiden mukaisesti kuin pilariperustuksillekin, mutta ne ovat hieman hankalampia toteuttaa.

Usein painuma on tapahtunut vain pienellä alueella, jolloin painunutta osaa voidaan oikaista tunkkien avulla ennen vahvistusvaluja. Oikaisunosto nestetunkkien avulla tehdään joko talon alta tai molemmin puolin perusmuuria, jolloin poikittaiselle nostopalkille lohkaistaan tila painuneen perusmuurin yläreunan läpi.

Ikkunat on syytä irrottaa noston ajaksi, jotta jännitykset eivät rikkoisi laseja. Perusmuurien ja anturoiden korjaustyö etenee yleensä pieni osa kerrallaan, jotta osittain murtunut ja painunut rakenne ei sortuisi kokonaan. Perusmuuria ja anturaa kaivetaan auki yleensä 1–3 metrin mittaisina kaistoina.

Anturaa joudutaan usein syventämään, jolloin kerralla aukaistava etenemä on sortumavaaran vuoksi lyhyt. Uusi kantavaan maakerrokseen ulottuva antura muotitetaan, raudoitetaan ja valetaan pätkä kerrallaan. Samalla valulla vahvistetaan usein myös perusmuuria. Pahimmillaan kantavat maakerrokset voivat löytyä vasta paalutettavasta syvyydestä.

Hirsitalon nosto

Helpointa painumien korjaaminen on yleensä hirsitalossa, joka on perustettu pilareiden varaan. Hirsiseinä on ikään kuin kantava levymäinen palkki, jonka nostopaikka voidaan valita vapaammin ja lisätä tämän jälkeen sopivasti pilarin pituutta.


  • Perustuspilarit ovat yleensä painuneet epätasaisesti, jolloin painuneet seinälinjat oikaistaan ja pilarit jatketaan oikean mittaisiksi.

  • Rakennusta nostetaan suoraan seinän alta nestetunkeilla. Tunkin ja hirren välissä kannattaa käyttää esimerkiksi paksua rautalevyä, jotta kuormitus jakautuu tasaisemmin.

  • Seiniin kannattaa yleensä asentaa noston ajaksi väliaikaiset pystysuuntaiset tukipuut sekä sisä- että ulkopuolelle. Seinä kiristetään suoraksi tukipuiden ja seinän läpi ulottuvien pulttien avulla.

  • Tämäkin korjaustyö on suurempi, jos painuminen ei ole vielä pysähtynyt. Silloin anturarakenteita joudutaan kasvattamaan tai mahdollisesti lisäämään tukipaaluja.

Julkaistu: 10.3.2015
Katso myös nämä