Meidän Mökki

Mökin lämmitys – onko puulle ja sähkölle varteenotettavia vaihtoehtoja? Lue asiantuntijan vastaukset 14 kysymykseen

Mökin lämmitys – onko puulle ja sähkölle varteenotettavia vaihtoehtoja? Lue asiantuntijan vastaukset 14 kysymykseen
Mökin lämmitys hoidetaan tavallisesti puilla ja sähköllä. Onko niille edes järkeviä vaihtoehtoja ja maksavatko ne itsensä takaisin? Kokosimme kattavan tietopaketin mökin lämmityksestä.

1. Mikä on suosituin lämmitysmuoto mökeillä?

Uusien mökkien rakentajista puolet luottaa lämmityksessä yhä puuhun ja sähköön ja noin neljäsosa pelkkiin tulisijoihin. Ilmalämpöpumpun hankkii hieman alle 20 prosenttia ja maalämmön vain pari prosenttia. Öljylämmityksen suosio on vajonnut senkin alle. Vanhoissa mökeissä jakauma on pitkälti sama.

2. Voinko valita minkä lämmitysmuodon tahansa?

Uudessa mökissä lähes kaikki on mahdollista. Sen sijaan vanhassa mökissä lämmitys on rakennettava jo olemassa olevan järjestelmän, useimmiten sähkölämmityksen, pohjalle. Maalämpö ja ilmavesilämpöpumppu vaativat vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän, ja sellainen puuttuu lähes aina vanhoista mökeistä. Vesikierron asentaminen maksaisi jälkeenpäin 5000–10 000 euroa, mitä olisi vaikea perustella järkisyin.

3. Kuinka laki ohjaa lämmittämistä?

Laki sallii paljon vapauksia lähinnä kesäkäytössä olevalle loma-asunnolle. Tilanne muuttuu, jos kyseessä on ympärivuotiseen asumiseen suunniteltu kakkoskoti. Tällaiseen on hankittava riittävän järeä lämmitysjärjestelmä. Tarkemmin sen koosta kannattaa kysellä vinkkejä oman mökkikunnan rakennusvalvonnasta. Ohjeisiin voi tutustua myös esimerkiksi sivustolla motiva.fi.

4. Millainen lämmitysmuoto on paras ja kustannustehokkain?

Mökin koko ja käyttöaste ratkaisevat. Sähkölämmitys on investointina halvin, vain muutamia tuhansia euroja ja siksi mökeillä ylivoimaisesti suosituin. Se on usein kustannustehokkain ratkaisu, jos mökkeily painottuu kesään. Kosteutta voi tarvittaessa torjua talvella kuivanapitolämmityksellä eli pitämällä lämpöä aina hieman korkeammalla sisällä kuin ulkona. Jos talvikäyttöä on paljon ja mökillä on talvella ylläpitolämmitys, esimerkiksi 10–12 asteessa, suoraa sähkölämmitystä voi tukea ilmalämpöpumpulla. Se maksaa asennettuna 1500–2500 euroa. Sähkölämmityksen kustannuksia voi pudottaa myös varaavilla tulisijoilla.

Ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuun kakkoskotiin voi harkita maa- tai ilmavesilämpöpumppua. Maalämpö maksaa oikein asennettuna yleensä 15 000 eurosta ylöspäin ja ilmavesilämpöpumppu vähintään 8000 euroa. Ne saattavat olla vaihtoehtoja vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän lämmönlähteiksi, jos lämmitettävää tilaa on vähintään 120 neliötä ja mökki ahkerassa käytössä.

5. Entä jos mökillä ei ole sähköjä?

Vaihtoehdoista putoavat tällöin pois tietenkin sähkölämpö ja lämpöpumput. Sähköä tarvitsevat samoin valopetrolilla, polttoöljyllä ja dieselillä toimivat lämmittimet sekä pellettitakka. Jäljelle jäävät erilaiset tulisijat ja nestekaasulämmittimet, mutta ne eivät tietenkään ole ratkaisu jatkuvaan lämmittämiseen. Aurinkolämpöpuhallin on melko uusi keksintö. Se lämmittää sisäilman ulkolämpöä korkeammaksi ja tehostaa painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaa keväästä syksyyn. Varsinaiseksi lämmönlähteeksi siitä ei ole.

6. Millainen takka lämmittää parhaiten?

Avotakka lämmittää lähinnä nopeasti mutta harakoille, kuten kamiinat. Varaavuutta voi parantaa takkasydämellä, joka voi maksaa yli tuhat euroa. Varaavassa takassa kuumat savukaasut kiertävät takan sisälle muuratuissa onteloissa, ja tulisija pitää lämpönsä pitkään. Kiertoilmatakka taas luovuttaa melko nopeasti lämmintä ilmaa ja lisäksi varaa lämpöä jonkin verran. Hyvä ratkaisu on lämmittää mökki nopeasti kamiinalla ja sen jälkeen sytyttää tuli varaavaan tulisijaan. Markkinoilla on myös vesikiertotakkoja, joiden tuottamaa energiaa siirtyy vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja käyttöveden lämmittämiseen.

7. Voinko valita takan vapaasti?

Et välttämättä. Anna ammattilaisen varmistaa lattian riittävä kantavuus, sillä varaava takka painaa helposti 1500 kiloa. Rakenteita voi joutua vahvistamaan, mikä vaatii rakennusluvan, kuten uusi hormikin. Nuohoojamestarin pitää aina tarkastaa käytöstä poistetun piipun kunto ennen käyttöönottoa.

8. Onko pelletti vaihtoehto puulle?

Pellettitakka on mökeillä mahdollinen mutta melko harvinainen. Pellettien tuonti mökille kymmenien kilojen säkeissä saattaa tuntua työläältä, varsinkin jos omalla tontilla on runsaasti ilmaista puuta poltettavaksi omasta takaa. Jos vaihtoehtona on joko puiden tai pellettien rahtaaminen, puntit tasoittuvat. Pelletit tuottavat painoonsa suhteutettuna enemmän lämpöä kuin klapit ja ovat melko edullisia.

9. Vaatiiko uusi takka luvan?

Uusi tulisija tarvitsee lähes aina rakennusluvan, vaikka paikalla olisi jo hormi valmiina. Takan vaihdossa lupaa ei yleensä vaadita mutta toisinaan on ehtona ilmoituksen tekeminen. Varmista asia mökkikuntasi rakennusvalvonnasta.

10. Onko aurinkopaneeleista hyötyä lämmityksessä?

Periaatteessa jonkin verran sähköä vaativia lämmitysmuotoja, kuten pellettitakkaa ja öljylämmittimiä saattaa olla mahdollista käyttää pelkällä aurinkoenergialla niinä vuodenaikoina, kun akusto latautuu ja aurinkosähköjärjestelmä on riittävän suuri. Mahdollista on myös hankkia aurinkopaneelit verkkosähkön tueksi. Ratkaisu on varmasti ekologinen, mutta taloudellisen hyödyn arvointi riippuu monista asioista – eikä vähiten sähkön hinnasta tulevaisuudessa. Jos mökillä käytetään sähköä paljon ja hyödyntää itse noin 70 prosenttia aurinkopaneelien tuottamasta sähköstä, 3–5 kilowatin kokoinen järjestelmä saattaa maksaa itsensä 15–18 vuodessa. Ylijäämäsähkön voi myydä myydä sähkönmyyjälle, mutta kovin tuottoisaa toimintaa se ei ole.

11. Miten nopeasti lämpöpumput maksavat itsensä takaisin?

Ilmalämpöpumppu voi säästää lämmityskustannuksissa satoja euroja vuodessa, jos mökissä muuten pidettäisiin korkeaa lämpöä pelkällä sähköllä. Tällöin hankinta voi mökkikäytössäkin maksaa itsensä jo muutamassa vuodessa. Maalämmön investoinnin kuoleentumisaika pientaloissa on usein alle kymmenen vuotta.

Ilmavesilämpöpumppu on hieman maalämpöä edullisempi vaihtoehto, joten se voi maksaa itsensä jopa 5–7 vuodessa. Lämpöpumppulämmitys on parhaimmillaan lattialämmityksessä mutta soveltuu myös patterikiertoisiin kohteisiin. Jälkimmäisissä menoveden lämpötilat vaihtelevat talosta toiseen enemmän, joten myös hyötysuhteet vaihtelevat merkittävästi. Tämän vuoksi laitteen valinta on tärkeää patterilämmityskohteissa, etenkin jos hankkii ilmavesilämpöpumpun.

Muuttujia ja epävarmuustekijöitä on useita. Sähkön siirtohinnoissa saatetaan jossain vaiheessa siirtyä tehotariffeihin, ja tällöin yksittäisistä kulutushuipuista maksettaisiin tuntuvasti nykyistä enemmän. Lisälasku voi tulevaisuudessa olla iso, jos kakkoskodin ilmavesilämpöpumppu sammuttaa itsensä kovilla pakkasilla ja järjestelmä siirtyy automaattisesti käyttämään sähköä.

12. Kuinka lämmitän sähköllä edullisimmin?

Parillasadalla eurolla voit hankkia sähköpattereihin ohjelmoitavat termostaatit, jotka nostavat pattereiden lämmön esimerkiksi joka perjantai tiettyyn asteeseen. Jos et pääsekään mökille, seuraavana päivänä lämpö laskee automaattisesti. Mökkikäytössä säästö voi olla jopa 50 prosenttia verrattuna siihen, että pidät koko ajan asumislämpöä. Useita järjestelmiä voi jo ohjata älypuhelimella ja tietokoneella, eli voit nostaa helposti mökin lämpöä vain silloin, kun olet tulossa mökille.

13. Voidaanko puun poltto kieltää tulevaisuudessa?

Se ei ole todennäköistä. Tulevaisuudessa takkavalmistajille toki asetetaan entistä kovempia rajoituksia. EU:n ekosuunnitteludirektiivin mukaan parin vuoden kuluttua takan energiatehokkuuden on oltava vähintään 65 prosenttia ja savukaasujen hiukkaspäästöjen korkeintaan 40 mg kuutiota kohti. Suomalaiset valmistajat ovat sopeutuneet rajoihin jo etuajassa.

14. Tarvitseeko lämmitysjärjestelmä huoltoa?

Sähkölämmitys on helppohoitoinen eikä vaadi huoltoa. Tulisijojen hormit pitää nuohota mökeillä vähintään joka kolmas vuosi, jolloin nuohooja voi myös katsoa takan kunnon ja korjaustarpeet. Ahkera talvikäyttö lisää nuohoustarvetta. Ilmalämpöpumpun sisäilmasuodattimet pitää puhdistaa yleensä vähintään kuukausittain ja vaihtaa valmistajan ohjeiden mukaan. Ulkoyksikön sulatustoiminnon pitäisi estää jään muodostumisen, mutta asiaa on hyvä tarkkailla. Tärkeintä on ohjata ulkoyksikön vesi pois rakenteista ja varmistaa, ettei mitään pääse putoamaan katolta sen päälle. Jokaisessa laitteessa on omat pienet niksinsä talven varalle, jotka kannattaa opiskella ohjekirjasta. Mitä vaativampi järjestelmä on, sitä perustellumpaa on antaa huolto ammattilaiselle.

Asiantuntija: asuinrakennusten energiatehokkuuden asiantuntija Teemu Kettunen, Motiva

Julkaistu: 14.9.2020
Kommentoi »