Kotivinkki

Modernit saunamummut Kirsti ja Salla: ”Saunassa nainen saa kaipaamaansa hoivaa”

Modernit saunamummut Kirsti ja Salla: ”Saunassa nainen saa kaipaamaansa hoivaa”
Morsiussauna, sulkuseremoniasauna, vuodenaikasauna. Kirsti Vikki, 65, ja Salla Pyykkönen, 46, perehtyivät saunaperinteisiin ja huomasivat, miten parantava merkitys on unohtunut. Siitä muodostui molemmille uusi työ.
Julkaistu: 12.5.2022

Vuonna 2015 doulat Salla Pyykkönen ja Kirsti Vikki osallistuivat synnytysalan konferenssiin, joka sittemmin muutti heidän suhdettaan saunaan.

Lavalla venäläinen kätilö, psykologi ja antropologi Julia Shelepina puhui siitä, kuinka vähälle huomiolle naiset jäävät synnytyksen jälkeen ja millainen rooli saunalla on henkisen hoivan paikkana.

Tästä Salla ja Kirsti halusivat kuulla lisää. Puheenvuoron jälkeen he menivät Julian juttusille.

– Yhteydenotot tehdään konferenssijärjestäjän kautta, tämä vastasi kuivasti ja poistui.

Naiset palasivat lannistuneina yleisöön. Pian Julia kuitenkin hiipi Sallan takana olevalle penkille ja kuiskasi: ”Olet ihan minun siskoni näköinen.”

Näin Juliasta tuli opettaja Kirstille ja Sallalle, jotka nykyään kutsuvat itseään Saunamummuiksi.

Kirsti Vikin ja Salla Pyykkösen Saunamummut-nimi löytyi Kansanrunousseuran arkistosta. ”Kun Suomessa alettiin kouluttaa kätilöitä, suuri osa ihmisistä halusi edelleen mennä saunamummujen luokse, koska nämä olivat koko kylälle tuttuja ja luotettavia”, Salla kertoo.

Tausta yhdisti kaksi naista

Kirstin ja Sallan ystävyys juurtaa idästä, josta saunan kulttuurihistoriakin kumpuaa.

Aikanaan kenttäbiologiksi valmistunut Kirsti teki uraa lääketeollisuudessa ja hoiti silloisilla työn­antajillaan Venäjän ja Baltian markkinaa. Salla vuorostaan on koulutukseltaan venäjän kielen kääntäjä ja tulkki, joka työskenteli myös yrityksensä kautta tapahtuma­tuottajana.

Lastensa myötä Salla kiinnostui synnytyksen maail­masta ja opiskeli doulaksi. Kun Kirsti pitkän uransa päätteeksi pääsi eläkeputkeen, pyysi Salla häntä mukaan vapaaehtoiseen doulatoimintaan. Kesällä 2015 naiset osallistuivat konferenssiin Pietarissa.

Sauna oli tähänkin asti ollut molemmille tahoillaan tärkeä paikka. Kun Kirsti oli aikanaan asunut itärajan takana, oli saunan kaipuu ollut kova. Sittemmin hän oli Helsingissä muuttanut omakotitaloon, jonka puulämmitteistä saunaa hän kutsuu maailman parhaaksi asiaksi.

– Olisin valmis muuttamaan muuallekin, mutta oma sauna on kiinteä osa arkea.

Salla vuorostaan kertoo aina nauttineensa saunan turvallisesta tunnelmasta. Saunaan sijoittuu jopa hänen ensimmäinen lapsuusmuistonsa, joka edelleen palauttaa hänet turvalliseen hämärään.

Kuitenkin Julia muistutti heitä siitä, miten tärkeä rooli saunalla on ollut nimenomaan synnyttäneiden äitien hoivassa. Tästä he halusivat kertoa muillekin.

Hoitojen yrtit Kirsti ja Salla keräävät ja kuivaavat itse. ”Lisäksi pitää siivota, lämmittää sauna, keittää tee ja valmistaa tarjoilut. Vihdat haemme torilta tietyltä vihtamummolta.”

Vanhat rituaalit käyttöön

Saunakoulutus alkoi pian konferenssin jälkeen. Esityksessään Julia oli kertonut sulkuseremoniasta, jossa synnyttänyttä äitiä hoidetaan synnytyskokemuksen sulkemiseksi. Sulkuseremoniat tunnetaan ympäri maailmaa eri muotoisina. Suomessa rituaali on sijoittunut saunaan.

Sulkuseremoniassa voidaan jättää taakse synnytyksen lisäksi mikä tahansa muunkin elämän suuri kokemus, jonka ei tarvitse olla ikävä tai traumaattinen. Esimerkiksi eläkkeelle jäämisen tai eron tuottamien kokemusten sulkeminen voi auttaa jatkamaan eteenpäin, Salla kertoo.

Julia opetti sulkuseremonian kulkua Sallalle ja Kirstille kädestä pitäen: mitä tehdään, miksi ja missä järjestyksessä. Julia tuli muutaman kerran Helsinkiin, ja lisäksi he pitivät koulutuksia netin välityksellä.

Salla ja Kirsti eivät halunneet vain tuoda Suomeen slaavilaista perinnettä, vaan palauttaa käytäntöön sitä, mikä suomalaisille saunarituaaleille on ollut ominaista.

Näin naiset istuivat päiväkausia Kansanrunousseuran arkistossa ja etsivät tietoa siitä, millaisia synnytykseen ja lapsivuodeaikaan liittyviä saunaseremonioita ja -rituaaleja Suomessa on ollut. Arkistolähteiden ja Julian opetuksen pohjalta Salla ja Kirsti rakensivat mallin siitä, mitä suomalainen sulkusauna tänä päivänä voisi olla.

”Day spa voi olla monen mielestä hienoa ja eksoottista. Toivoisin, että suomalaiset löytäisivät saunan juurille”, Salla sanoo.

Saunamummujen tulkinnassa sulkuseremonia alkaa yhteisellä keskustelulla. Esimerkiksi synnyttäneen naisen kanssa käydään läpi synnytystarinaa. Saunassa Kirsti ja Salla kylvettävät saunojan vastoilla. Tässä käytetään erilaisia tekniikoita: välillä vastaa painellaan iholle, välillä sitä pyöritellään niin, että se tuo iholle lämmintä ilmaa. Samalla he laulavat suomalaisia kansanlauluja ja tuutulauluja.

Sitten saunoja hierotaan, kuoritaan ja pestään. Lopuksi saunoja kiedotaan sulkuliinoilla kapaloksi, minkä jälkeen hän saa levätä. Seremonian päätteeksi syödään yhdessä vuodenaikaan sopivaa ruokaa.

Sulkusauna kestää noin kuusi tuntia, saunotettavasta riippuen.

– Ihmistä lämmitetään ja hoidetaan, että hän voi päästää ulos jotain, mikä täytyy päästää ulos. Sen jälkeen hänet voidaan taas sulkea kokonaiseksi. Joskus tämä vie vähemmän, joskus enemmän aikaa, Salla sanoo.

Suuritöisen sulkusaunan rinnalle Salla ja Kirsti kehittivät myöhemmin lyhyemmän vuodenaika­saunan. Lisäksi he tarjoavat morsiussaunoja. Hoitoon kuuluu yrttijalkakylpy, vihdonta, meripihka­kuorinta, pesu ja pientä ruokaa ja juomaa.

Tähän mennessä Salla ja Kirsti ovat saunottaneet kymmeniä saunavieraita. Suurin osa heistä on synnyttäneitä naisia, mutta mukana on myös muita, joilla on elämän varrella tarttunut takin liepeeseen jotain, mitä on vaikea ravistaa irti.

– Monesta tuntuu, että saunan lauteilla saa olla hetken pieni lapsi, josta pidetään huolta, Salla sanoo.

Salla ja Kirsti kantavat työssään ammatillista vastuuta. ”Hyvin­vointi­alallla törmää ihmisiin, jotka kutsuvat itseään asiantuntijoiksi yhden kurssin perusteella. Siitä voi seurata ikävää jälkeä, jos ei ota vastuuta ihmisestä, joka hoitoon tulee”, Salla sanoo.

Oppeja ihmisyydestä

Saunahoidot voivat olla hyvin merkityksellisiä saunotettaville. Myös niiden antaminen on jättänyt jälkensä Kirstiin ja Sallaan.

Yksi keskeisistä opeista on ollut se, miten ihmisiä kohdataan ja heidän tarvitsemaansa hoivaa arvioidaan. Milloin käytetään yrttejä, milloin hunajaa tai savea? Julia on valmentanut Sallaa ja Kirstiä myös tunnistamaan, milloin saunahoidon antamisesta voi joutua kieltäytymään. Sulkuseremonia ei esimerkiksi sovi akuutin trauman käsittelyyn.

Hoitojen antaminen vaatiikin saunottajilta herkkyyttä ja ihmisten kohtaamisen taitoa, Salla kertoo.

– Saunottamisen, ja ehkä myös itsetuntemuksen ja iän myötä ihmisiä on oppinut kuuntelemaan paremmin. Saunottaminen on todella intensiivistä samoin kuin doulana toimiminen, ja toiselle ihmiselle täytyy pystyä olemaan kokonaan läsnä, hän sanoo.

– Ihmisiä myös kohtaa eri tavalla. Saunottaessa ei voi koskaan tietää, mitä vastaan tulee. Nykyään arvostan entistä enemmän sitä, että pystyn riisumaan itsestäni pois ennakkoasenteita, Kirsti sanoo.

Tutkimusmatka suomalaisen saunan kulttuuri­historiaan on myös syventänyt Kirstin ja Sallan suhdetta saunaan. Suomalaisen saunan pyhyydestä kyllä puhutaan, mutta muistetaanko, että se on todella ollut paikka, jossa vainajat on pesty, vauvat synnytetty ja synnyttäneet äidit hoidettu, Kirsti kysyy.

Suomalaiseen saunaperinteeseen on kuulunut hoivan elementti, joka sittemmin on unohtunut.

– Ennen perheet saunoivat yhdessä, ja toisten selät pestiin. Nykyään suomalaiset saunovat vähän yksin. Oma selkä vastotaan itse. Löylyt ovat mahdollisimman kuumat. Ei saunassa kuitenkaan ole kyse vain siitä, että käydään kuivassa kuumassa huoneessa ja juostaan sieltä järveen.

Nykyhetkessäkin sauna tarjoaa Sallan mukaan jotain syvän henkistä, sillä se on myös paikka, jossa ihmisen on pakko pysähtyä ja olla läsnä.

Tämän keskellä etenkin naisten hoiva on asia, josta Kirsti ja Salla haluavat muitakin muistuttaa.

– Äiti ja nainen on usein se, joka pitää huolta muista, mutta kuka pitää huolta naisesta? Toivoisin, että ihmiset hyväksyisivät sen, että jokainen saa kaivata huolenpitoa, Salla sanoo.

1 kommentti