Avotakka

Minna Kauppi ja vanhan puutalon lumo – ”Kun lapsi viihtyy, koti on onnellinen pesä meille kaikille”

Minna Kauppi ja vanhan puutalon lumo – ”Kun lapsi viihtyy, koti on onnellinen pesä meille kaikille”
Entinen huippusuunnistaja Minna Kauppi ja muusikko Sipe Santapukki remontoivat 80-vuotiaasta pienkerrostalosta viihtyisän kaupunkikodin. Kiintymys vanhoihin taloihin ja vehreä pihapiiri houkuttelivat tarttumaan haastavaan projektiin.
Julkaistu: 5.2.2021
Talo sijaitsee aivan Lahden keskustassa, ja silti se tuntuu uinuvan omassa rauhassa. Entisen huippusuunnistajan Minna Kaupin ja muusikko Sipe Santapukin kotia ympäröi puutarha, jonka mehevä vehmaus ja marjapensaiden ja hedelmäpuiden tuoksut kuljettavat ajatukset lapsuusajan muistoihin.
Syreenin kupeeseen pysähtynyt pienen pojan polkupyörä ja hiekkalaatikolle jäänyt leluröykkiö kertovat, että tämän kodin aktiivisin seikkailija on jo vallannut puutarhan leikkikentäkseen. Niin oli ajateltukin.
– Kun Ukko tuli elämäämme, huomasimme, että edellinen koti ei vastannut pienen lapsen tarpeita. Lisäksi heräsi halu saada oma piha, jotta poika ei joutuisi astumaan ovesta suoraan autotielle, Minna Kauppi kertoo.
Laaja, vehmas piha vaikutti vahvasti ostopäätökseen. Vaiheikkaan remontin jälkeen sinne avautuu näkymä keittiöstä, Minnan työtilasta ja pienen Ukon huoneesta. Pihalla kasvaa omena- ja luumupuita, marjapensaita sekä perennoja.
Minna Kauppi on parhaillaan äitiyslomalla, sillä perheeseen syntyi elokuussa toinen lapsi. Olohuonetta hallitsee kaksi Pohjanmaan kalusteen sohvaa, vihreä ja harmaa. Minna lepää yhtä mielellään kumpaisenkin pehmeässä sylissä.
Uudessa kodissa Ukko pääsee ovesta suoraan pihalle, jonne on näköyhteys niin keittiöstä, Minnan työtilasta kuin Ukon omasta huoneesta. Tottuminen omaan huoneeseen kävi yhdessä yössä.
– Sinne se poika jäi iloisesti sänkyynsä eikä tepsutellut yöllä meidän viereemme. Kun Ukko viihtyy täällä, se tekee kodista automaattisesti onnellisen pesän meille kaikille, Minna sanoo.
Vanhan talon remontointi vie yleensä paljon aikaa ja rahaa ja koettelee hermoja. Minna ja Sipe uskalsivat silti tarttua haasteeseen toistamiseen. Voipaperia kuitenkin kului paljon jo ennen kuin he tekivät ostopäätöksen 1930–40-luvun taitteessa rakennetusta pienkerrostalosta. Alun perin talossa on ollut kuusi asuntoa, yhdessä vaiheessa se on ollut paritalona, ja nykyisin asuntoja on yhteensä neljä.
Kumpikin tiesi, että edessä olisi pitkällinen projekti. Mieleiseksi remontoitu edellinen koti oli niin ikään samoilta ajoilta peräisin olevassa talossa.
– Vanhoissa taloissa on sielukkuutta ja tarinoita mutta myös se haaste, ettei kaikkia muutoksia voi tehdä oman mielen mukaan. Rakenteissa saattaa olla monia ratkaisuja, jotka estävät suunnitelmien toteuttamisen. Siksi vanhan talon ostajalla pitää olla selkeä visio siitä, voiko remontoitavasta kohteesta tulla sellainen, että se kannattaa ostaa. Me kuitenkin tykkäämme vanhasta, eikä tämän vanhempia taloja Lahdesta juuri löydy, Minna toteaa.
Vastuu sisustuksesta jakautui siten, että Minna valitsi huonekalut, keittiön ja värit Sipen keskittyessä erilaisiin pintastruktuureihin.
Keittiön kaapiston väriksi Minna valitsi kovan valkoisen sijaan lempeän harmaan. A la Carte Bistro -keittiön mallissa on ruudutetut lasiovet. Välitila on rapattu betonista ja sementistä timpurin reseptillä.
Teetetyn ruokapöydän ääressä istuu välillä teelle piipahtaneita kavereita. Kukin saa valita mieleisensä mukin isosta valikoimasta. Kattohylly kuuluu Bistro-keittiöön.
Vanhaa remontoimalla voi myös päästä parhaille paikoille, koska parhaat paikat viedään ensimmäiseksi.
– Remontoinnista on tullut Sipelle Santaranta-taloprojektin myötä eräänlainen harrastus. Suunnittelimme ja teimme paljon myös itse. Rapsuttelimme esille tiilipintojakin niin pitkään, ettei niistä lähtenyt pöly varmaan ikinä poistu keuhkoista.
Remontin johtoajatuksena oli saada paljon avaraa tilaa ja aitoja, lämpimiä materiaaleja. Huonejärjestystä ja tilojen yksityiskohtia suunnitellessa pariskunta mietti paljon sitäkin, missä Ukko haluaisi ajaa leikkiautoa tai juosta ympyrää.
Varsinainen perusremontti kesti apuvoimien kera pitkälti yli vuoden. Minnan mukaan vastuu sisustuksesta jakautui siten, että Sipe keskittyi pintastruktuureihin rakennustapoineen ja materiaaleineen. Minna valitsi huonekaluja, modernin keittiön ja värejä.
– Haluaisin kotiin enemmän värejä esimerkiksi pysyvän taideteoksen muodossa. Täällä on nyt aika paljon mustaa erilaisina läikähdyksinä ja oranssinpunaista tiiliseinää sekä vihreää. Kirjaston vihreä seinä on kuin pieni pala metsää.
Suunnistuksen moninkertaisena Suomen- ja maailmanmestarina mainetta niittänyt Minna on jättänyt kilpauransa mutta viihtyy edelleen metsissä. Hän on äitiyslomalla työstään kotiseuransa Lahden suunnistajien toiminnanjohtajana. Perheen vapaa-ajanpaikka Santaranta Heinolan metsien keskellä houkuttelee Minnaa silloin, kun hän haluaa rentoutua tai lepuuttaa sieluaan tai kaipaa muuten vain yksinoloa.
Muukin perhe viettää kesät pitkälti Santarannassa, vaikka siellä sijaitseva rakennus on vasta vierastalo. Päärakennus valmistuu joskus tulevaisuudessa. Lahden-koti tosin kutsuu takaisin kaupunkiin kesälläkin, jos kelit ovat kurjat.
– Lapsiperheen arki ei aivan mahdu vierastaloon, vaikkei se kovin pieni olekaan.
Kirjaston lattiaan on upotettu Minnan palkintohauta. Kirjahylly on teetetty. Minnan lukunurkassa on Pohjanmaan kalusteen Lecco-nojatuoli. Seinän vihreä toistaa viereisen olohuoneen sohvan väriä. Kirjastoon on maalattu ensin Tikkurilan sävyä M449 Luola ja päälle M442 Vuonoa.
Mittatilattu kirjahylly kuuluu Minnan suosikkikalusteisiin. Kodissa on Sipen hankkimia hienoja itämaisia mattoja ja räsymattoja. Pari totesi Novafloorin Trinity-kalanruotoparketin kauniiksi ja kestäväksi jo edellisessä kodissa ja valitsi tähän taloon sen vaalean version.
Kaupunkikodin puutarha tarjoaa myös oivan rentoutumispaikan runsaan vehreyden keskellä. Minna tosin haluaa siitä helppohoitoisemman.
– Siellä on kaikkea hieman liikaa, puitakin vieri vieressä. Keskellä saisi olla tilaa jalkapallon pelaamiseen, ja viihtyisällä terassilla olisi kiva grillailla.
Minnan kädenjälki näkyy myös kodin monissa asetelmissa. Koskettavimmat koosteet ovat hänen työhuoneensa seinillä. Sohvanviereistä seinää lämmittää kokoelma omia tärkeitä tarinoita valokuvien ja pienesineiden muodossa. Oven kupeeseen mustaksi maalattu magneettiseinä sisältää eri puolilta maailmaa kerättyjä muistoja Sipen kanssa eletystä elämästä.
Jotkin hyllyillä ja takan päällä majailevista esineistä ja veistoksista lukeutuvat Minnan kilpailu-uran muistoihin. Hän ei kuitenkaan ole halunnut laittaa esille mitaleitaan, vaan niistä suurin osa on talletettuna palkintokaappeihin Minnan isän luokse, sisarusten saamien palkintojen seuraan.
Osa mitaleista on lattiaan upotetussa palkintohaudassa, jonka Sipe suunnitteli Minnalta salaa. Sen lasikannen voi halutessaan peittää matolla.
Minnan työhuoneen seinällä on kokoelma tärkeitä valokuvia, katukauppiailta Etelä-Afrikasta ostettuja koriste-esineitä sekä lapsuudenkodista saatu Ulla-Maija Vikmanin Puisto-sarjan maljakko.
Remontin suunnittelussa Minna ja Sipe miettivät pitkään Ukko-pojan tarpeita: hän pääsee huoneeseensa seikkailutornin kautta, jos kulku oviaukosta tuntuu tylsältä. Strandmon-lepotuoli on Ikean klassikko.
Minnan ja Sipen kodissa on 250 neliötä, joka jakautuu kahteen tasoon.
1 kommentti