Kiinanpioni ’Eden’s Perfumen’ makea tuoksu yltää nenään jo kaukaa. Sen muhkeissa, kerrotuissa kukissa on sekä vaaleanpunaisia että valkoisia terälehtiä: mitä enemmän kukka avautuu, sitä valkoisemmaksi se muuttuu. Hybridipioni ’Henry Bockstoce’ ei ole vielä ehtinyt kasvaa kovin isoksi, mutta sen kymmenkunta kukkaa varastavat huomion syvän tummanpunaisella värillään.

Punaisen ’Pink Jazzin’ kukat keikkuvat pitkien varsien päässä, ja valkoisen ’Candy Stripen’ terälehdissä on violetinpunaisia raitoja. Venäläisen kiinanpioni ’Beloi Parusin’ vaaleat terälehdet lepattavat kuin valkoiset purjeet.

Suomen ainoassa pioneihin erikoistuneessa taimistossa Pionien Kodissa on vaikea päättää, mihin katseensa kääntäisi. Kylätielle saakka näkyy, että rapatun rintamamiestalon puutarhassa on laajoja kukkaistutuksia, mutta vasta paikan päällä ymmärtää, kuinka paljon kukkia onkaan.

Näytemaihin on istutettu noin 160 erilaista pionia, jotka on nimikoitu selkeästi pienillä kylteillä.

– Emme me kai koskaan ajatelleet, että näytemaista tulisi näin suuret, mutta olemme halunneet näyttää kävijöille, miltä mikin pioni näyttää kasvaessaan, sanoo perheyrityksen toinen omistaja Mikko Uusi-Honko.

Kiinanpionien parhaaseen kukinta-aikaan kesäkuun lopulla puutarha on kuin punasävyinen kukkameri. Suurikukkaiset lajikkeet on tuettu tanakasti. Pienemmissä taimissa nököttää hienostuneesti vain muutama kukka.

Reunemmalla itoh-hybridit – puu- ja ruohovartisen pionin risteymät – rikkovat vaaleanpunaisen ylivaltaa: pastellinen ’Hillary’, korallinvärinen ’Watermelon Wine’ sekä keltaiset ’Lollipop’ ja ’Bartzella’ kääntävät katseita erikoisella värityksellään. Puutarhan laitamille istutetut luonnonlajit, kuolanpionit, tillipionit ja ruusupionit, ovat jo ehtineet kukkia.

Runsaasta valikoimasta huolimatta kestosuosikit säilyvät vuodesta toiseen samoina, Mikko sanoo. Ehdottomasti myydyin on suurikukkainen, vaaleanpunainen kiinanpioni ’Sarah Bernhardt’. Toisena tulee valkoinen kiinanpioni ’Festiva Maxima’.

– Ihmiset muistelevat mummolan pihalla kukkinutta komeaa pionia. Usein se on ollut juuri ’Sarah Bernhardt’, ja sellainen halutaan sitten omaankin pihaan.

Myös muut melko yleiset kiinanpionilajikkeet ovat suosittuja. Yksi selitys on niiden huokea hinta.

– Kun tavallinen ihminen ostaa pionin, kipuraja kulkee 20 euron paikkeilla, Mikko tietää.

Erikoisemmat itoh-hybridit maksavat 40–50 euroa. Niillekin löytyy ostajansa, ja suosio kasvaa vuosi vuodelta.

– Harrastaja, jolla on jo 80 pionia puutarhassa, haluaa jotain uutta ja erikoisempaa: luonnonlajeja tai itoh-hybridejä.

Pionien Koti sai alkunsa 1990-luvun puolivälissä. Mikon isä, nyt jo edesmennyt Matti Uusi-Honko jäi eläkkeelle, ja hänellä oli ajatus ostaa itselleen ja vaimolleen eläkepaikka, jossa voisi ”vähän harrastella kukkia”.

Lounais-Suomesta, Taivassalosta löytyi omakotitalo, jonka pihamaalla nökötti iso kasvihuone. Siinä oli toiminut perinteinen maaseudun taimitarha, jossa oli myyty niin kesäkukkia, omenapuita, marjapensaita, joulukukkia kuin perennojakin.

Uusi-Hongon perhe – isä, Mikko ja sisko Tuula, toinen nykyisistä omistajista – jatkoi taimitarhan pitoa, mutta hyvin pian alkoi erikoistuminen.

– Pioni oli isän lempikukka. Hän halusi keskittyä siihen ja lähti ulkomaille luomaan suhteita ja katselemaan, mistä erilaisia lajikkeita saisi myyntiin, Mikko kertoo.

Ensin pioneja oli Uusi-Honkojen taimistolla myynnissä 20 erilaista, sitten 50, pian 100. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä muut kesäkukat ja amppelit olivat jo jääneet sivuosaan.

Tänä päivänä erilaisia pioneja on myynnissä noin 120. Niistä nelisenkymmentä lajiketta vaihdetaan vuosittain.

Valkokukkainen kiinanpioni ’Aikainen’ on juhannuksen jälkeen jo lopettelemassa kukintaansa. Sillä on Pionien Kodin historiassa aivan oma paikkansa, sillä se on Matti-isän itse jalostama.

– Isä osti Kiinasta luonnosta kerättyjä siemeniä ja kylvi niitä. Suurimmasta osasta kasvoi vaaleanpunaisia, mutta yksi oli valkokukkainen ja aikaisempi kuin muut. Se osoittautui kauniiksi ja kestäväksi, ja niin se jäi meille tuotantoon. Sitä on myynnissä silloin tällöin.

Muutoin Uusi-Hongot ovat jättäneet jalostamisen muille.

– Uutta pionilajiketta jalostaessa pitäisi ensin kasvattaa kasvia siemenestä viisi–kuusi vuotta, jotta näkisi ensimmäisiä kukkia ja sitten vielä vuosia, jotta selviää, onko kasvi hyvä ja taudinkestävä, Mikko sanoo.

Yritys tuo juurakot ulkomailta, pääasiassa Saksasta, Puolasta, Hollannista ja Kiinasta, ja kasvattaa itse ne myyntikokoisiksi taimiksi.

Pioni on kasvattanut suosiotaan viimeiset kymmenen vuotta, Mikko sanoo. Hän näkee syyksi ryhmäruusujen suosion hiipumisen.

– Kymmenkunta vuotta sitten alkoi trendi, että ihmiset halusivat ryhmäruusuista eroon, koska huonojen talvien vuoksi niitä oli jatkuvasti uusittava. Tilalle hankittiin pioneja.

Pioni on yleistynyt myös leikkokukkana ja tullut sitä kautta yhä tunnetummaksi.

– Ja onhan se komea, hyväntuoksuinen kukka. Ehkä siinä on syytä suosiolle.

1. Kiinanpioni ’Jan van Leeuwen’

2. Kiinanpioni ’Zhemchuznaya Rossip’

3. Puuvartinen hybridi ’Florida’

4. Itoh-hybridi ’Callie’s Memory’

5. Kiinanpioni ’Sarah Bernhardt’

6. Kiinanpioni ’Wladyslawa’

7. Kiinanpioni ’Red Sarah Bernhardt’

8. Kiinanpioni ’Green Halo’

9. Kiinanpioni ’Ewelina’

10. Kiinanpioni ’Reine Hortense’