Jos rakennuttajien alustavat suunnitelmat toteutuvat, Mikkelin asuntomessuilla ensi kesänä esiteltävistä kohteista energiatehokkain on huoneistoalaltaan vain 60-neliöinen pientalo, kohde 29 FortumKoti. Kyseessä puu- ja teräsrunkoinen talo, joka lämpiää pääosin uusiutuvalla energialla ja kierrättää harmaat talousvetensä.

Talon pohja on yksinkertainen ja suorakaiteen muotoinen, mikä edistää energiatehokasta rakentamista. Kerrosalaa on 71 neliötä. Talossa on koko pitkän sivun mittainen terassi, jonka toinen pääty on lasitettu.

Toistaiseksi messutalojen tiedot ovat vielä alustavia. Ennakkotietojen mukaan FortumKodin energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) on 88, mutta rakennuttaja Voitto Ahopelto uskoo, että lopullinen luku voi olla vielä jonkin verran pienempi.

­– Tavoite on saada energiatehokkuus A-luokkaan, vaikka osa ratkaisuista on vielä hieman auki. Mietimme esimerkiksi vielä, millainen kokonaisuus olisi lämmityksessä kaikkein paras, Ahopelto sanoo.

Ahopellon mukaan asuntomessuilla esiteltävän talon mainio energiatehokkuus saavutetaan ulkovaipan tehokkaan eristyksen sekä lämmityksessä hyödynnettävän uusiutuvan energian avulla. Myös talon tiiveys on kohdallaan.

Seinissä on yhteensä 200 millimetrin polyuretaanieriste sekä 50 millin puukuitueriste (U-arvo on 0,09 W/m²K).

Yläpohjassa on 600 mm puhallusvillaa (U-arvo 0,08) ja alapohjassa yhteensä 250 mm polyuretaanieristettä (U-arvo 0,09).

Talon päälämmönlähteeksi tulee joko lämmintä huoneilmaa hyödyntävä poistoilmalämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumppu. Huomiota herättävintä talon suunnitelmassa on kuitenkin koko etelälappeen peittämä aurinkopaneeli ja -keräinrivistö. Aurinkoenergiapaketti on vielä viimeistä viilausta vaille.

Koska aurinkosähköjärjestelmän tuotosta pyritään ottamaan kaikki mahdollinen irti, kohteeseen on tulossa akkujärjestelmää, jonne ylimääräinen energia voitaisiin varastoida myöhempää käyttöä varten.

Päälämmönlähteen tueksi taloon on tulossa sähkövastus kovimpia pakkasia varten. Lämmönjako on perinteinen vesikiertoinen lattialämmitys.

Energiatehokas talo on rakennettu kahdesta tilaelementistä. Koska se on valmistettu sisällä, myös rakennuksen kuivaketjusta on pystytty huolehtimaan tarkasti.

Kestävän kehityksen mukaista on myös taloon suunniteltu vesien kierrätysjärjestelmä. Kaksoisviemäröinnin ansiosta harmaat vedet on tarkoitus ottaa talteen. Puhdistettua vettä voisi käyttää esimerkiksi muassa wc:n huuhteluun, pyykinpesuun ja pihan kasteluun.

– Vesien kierrättäminen on ekologista. Se kuitenkin vie sähköä eli lisää talon kokonaisenergiankulutusta, Ahopelto sanoo.

Asuntomessuilla nähdään myös muita kohteita, joiden suunnittelussa energiatehokkuus on huomioitu. Ennakkotietojen mukaan toiseksi energiatehokkain talo on kohde 14, Uusi Aamu, joka täyttää Älvsbytalon mukaan hyvin vaatimukset lähes nollaenergiarakentamisesta.

Kohteen huoneistoala on 129 neliötä, eli se on noin 15 neliötä messujen keskikokoa pienempi. Uusi Aamu on puuelementtitalo, jonka alustava energialuokka on B ja E-luku 92.

Kohteessa on yksinkertainen ja energiatehokas suorakulmainen pohja sekä paksu mineraalivillaeristys. Yläpohjan U-arvo on 0,09 (W/m²K), ulkoseinien 0,14 ja alapohjan 0,17.

Talo kytketään kaukolämpöverkkoon. Uusiutuvaa energiaa hyödynnetään tulisijan ja 19,5-neliöisen aurinkosähköjärjestelmän (3 kW) avulla, kertoo rakennuttaja Ola Muttilainen.

Mikkelin asuntomessuilla hieman yli puolet nousee ennakkolaskelmissa energiatehokkuudeltaan B-luokkaan. Vielä vahvistamattomien tietojen mukaan energiatehokkuudeltaan C-luokkaan asuntomessuilla on jäämässä tusinan verran taloja.

Osa messutalojen talotekniikkaratkaisuista ja liki kaikki tiiveysmittaukset ovat vielä kesken, joten talojen energiatehokkuusluokat voivat vielä muuttua. Tiiveysmittaus nosti esimerkiksi kohteen 1, Sievitalon Tunturikoivu 140:n, energiatehokkuusluokan C:stä B:hen.

Kaiken kaikkiaan Mikkelin asuntomessuilla messutalot lähentelevät pian vaadittavaa lähes nollaenergiatasoa.

­­Tuleva lähes nollaenergiarakentaminen parantaa nykyistä minimivaatimustasoa (C-luokka) ainoastaan muutaman prosentin verran, Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitski sanoo.

– B-luokan taloissa on hyvä energiatehokkuus ja ne varmasti täyttävät tulevat lähes nollaenergian vaatimukset.

– A-luokka edustaa puolestaan parhaita mahdollisia rakentamiskäytäntöjä. Sen saavuttamiseksi tarvitaan rakenteellisen energiatehokkuuden lisäksi omaa energiatuotantoa, kuten aurinkopaneeleita.