Jyväskylän asuntomessualueen rakentajat puristavat parhaillaan viimeisiä hikipisaroita talojensa ja pihojensa valmistelujen parissa. Samanlainen vilske kävi 11 vuotta sitten pienessä naapurikunnassa Laukaassa. Tuolloin valmisteltiin asuntomessuja kirkonkylän läheisyyteen, Pellosniemeen.

Maantieteellisesti Jyväskylän ja Laukaan messualueet erottaa toisistaan vain reipas 25 kilometriä. Tunnelma on kuitenkin kuin eri vuosisadalta. Saraveden rannalle sijoittuva asuinalue on ehtinyt jo kypsään ja seestyneeseen ikään. Kiire on kaikonnut.

Ari, Luukas, Auli ja Aleksi Kallioinen viihtyvät olohuoneen suurella sohvalla. kodin toisen kerroksen ikkunoista avautuu upea näkymä järvelle.

Laukaalle messutalon rakentaneet Auli ja Ari Kallioinen muistelevat, miten messukävijät kummeksuivat aikanaan alastomia rantoja. Monet kävijät pohtivat, ettei yksityisyydestä ollut tietoakaan. Nyt tonttien puut ja pensaat ovat kasvaneet suojaamaan piha-alueita ja elävöittämään alueen puistoja. Auli kertoo, että naapuritontille ei enää näe, kun lehdet ovat keväällä kasvaneet täyteen mittaansa.

Kallioisten rajanaapuri, Laukaan seurakunnan kirkkoherra Timo Vuojus kävelee tervehtimään ja vaihtamaan uusimmat kuulumiset Kallioisten kanssa. Hänkin on seurannut ilolla alueen kasvillisuuden runsastumista.

– Istutimme muuttaessamme tontille tammen, ja sekin on nyt jo noin suuri, vaikka ei tämä laji näin pohjoisessa yleensä viihdykään, Vuojus kertoo ja viittaa pihallaan kasvavaan, yli parimetriseen puuhun.

Aulia ja Aria viehättivät messualueessa erityisesti järven läheisyys ja rauhallisuus. Alueen etuina he näkivät myös Laukaan hyvät lähipalvelut ja liikuntamahdollisuudet sekä lasten turvallisen koulutien.

– Innokkaina veneilijöinä innostuimme välittömästi messualueen omarantaisista tonteista. Ei siinä paljon tarvinnut miettiä. Keitele-Päijänne -reittiä pitkin pääsee isoille vesistöille, Ari kertoo.

Vuosien varrella alueen valintaa puoltaneet tekijät ovat konkretisoituneet. Plussia on itse asiassa tullut lisääkin, kun alue ja sen asukkaat ovat tulleet tutuiksi. Kallioiset tuntevat nykyään kaikki Pellosniemen asukkaat. Se synnyttää turvallisuuden tunnetta ja helpottaa arkea. Kallioiset kertovat, että jo talojen rakennusvaiheessa naapurustossa neuvoteltiin yhteishankinnoista ja säästettiin näin mukavasti euroja.

Pariskunnan arkea on helpottanut myös työmatkan lyhentyminen yli 20 kilometristä 200 metriin.

– Vaimo vitsaili ennen muuttoa, että ostetaan tuosta sitten rautakauppa työpaikaksi. Vitsi ei enää naurata. Olemme toimineet viisi vuotta paikallisen Rautian kauppiaina, Ari virnistää.

Kallioisten noin 200-neliöinen Vaajatalo ja rantasauna rakentuivat omarantaiselle tontille messujen alla. Auli ja Ari muistelevat rakennusprojektin edenneen onnistuneesti. Pientä hoppua tiukka aikataulu kuitenkin arkeen toi. Ari arvelee, että ilman messupainetta taloa olisi tehty 2–3 kuukautta pitempään.

Koville joutuivat myös aluetta rakentaneet kunnan työntekijät, joiden työmotivaatio oli Kallioisten mielestä esimerkillinen. Messujen jälkeenkin alue on pidetty kunnan puolesta siistinä.

Kallioisten perhe.