Kotivinkki

Markus nukkuu olohuoneen sohvalla, koska 311 mehikasvia täyttivät hänen makuuhuoneensa – ”Rakensin niille valoisat ja kuumat aavikko-olot”

Markus nukkuu olohuoneen sohvalla, koska 311 mehikasvia täyttivät hänen makuuhuoneensa – ”Rakensin niille valoisat ja kuumat aavikko-olot”
Kasviharrastaja Markus Lehtinen, 28, hurahti mehikasveihin. Jos harmaus ikkunan takana alkaa kyllästyttää, hän voi aina siirtyä makuuhuoneeseensa nauttimaan mehikasviviidakosta ja ikuisesta kesästä.

"Allekirjoitan täysin kiinalaisen sanonnan: jos haluat olla onnellinen ikuisesti, perusta puutarha.

Niin kauan kuin minulla on ollut oma koti, minulla on ollut myös erilaisia huonekasveja. Aloitin mehikasvien keräilyn muutama vuosi sitten. Ostin hetken mielijohteesta rahapuun ja aloin tutkia sen kasvattamista. Touhu osoittautui niin mielenkiintoiseksi, että aloin hankkia mehikasveja aina vain lisää.

Seuraavaksi Markus haaveilee piirikaktuksesta ja palsamityräkistä, sillä ne ovat tavallista harvinaisempia lajeja ja hankalia löytää.
”Mehikasvit ovat kiehtovia vaihtelevien muotojensa ja väriensä vuoksi ympäri vuoden. Ihailen myös niiden uskomatonta kykyä säilyä hengissä. Tällä hetkellä minulla on yhteensä 311 mehikasvia.”
Suomen pitkä, kylmä ja harmaa talvi ei haittaa, sillä minulla on kotonani ikuinen kesä.
Pylväsetelänopuntia, kuulakaktus, pylväskaktus, äikäkaktus, pallokaktus ja syyläkaktus viihtyvät huonekasveina samassa ruukussa, mutta luontaisilla elinpaikoillaan niillä olisi valtavat kokoerot.
Mehikasvit menestyvät, jos muistaa kaksi seikkaa: riittävän valon ja sopivan niukan kastelun. Liika hoitaminen tappaa kasvin kuin kasvin.

Kun kasviharrastukseni eteni, päätin keskittyä ainoastaan mehikasveihin ja luopua vähitellen kaikista muista huonekasveistani.

Ne ovat vähitellen valloittaneet kerrostalokaksioni makuuhuoneen. Siellä ne saavat elää omaa elämäänsä. Olen rakentanut niille sinne valoisat ja kuumat aavikko-olosuhteet. Mehikasvien luontaiset kasvupaikat ovat karuja ja päivisin kuumia.

Kun mehikasveja alkoi kertyä, siirryin suosiolla nukkumaan olohuoneen sohvalle. Se on varmasti hulluinta mitä olen tehnyt tämän harrastuksen vuoksi.

Jotkut tutut ovat kommentoineet, että olisi ihana nukkua tuollaisessa ”kasvihuoneessa”, mutta tykkään nukkua viileässä. Kasvihuoneen lämpötila on suurimman osan vuorokautta lähellä 35 astetta ja yölläkin 25 asteen paikkeilla. Kasvilamppuja on yli kolmekymmentä, ja olen ajastanut niiden syttymisen.

Takarivissä vasemmalta lähtien jättiagaave, loistomehipuu ja aasianmaksaruoho. Edessä kultasiilikaktus ja agaave. Etummaisen purkin lajilla (Tylecodo buchholzi) ei ole suomenkielistä nimeä.
Helmivillakko on helminauhamaisen kasvutapansa vuoksi mainio katseenvangitsija amppelissa aurinkoisella paikalla.
Jossain vaiheessa minun on hankittava isompi asunto.
Mehikasvit kukkivat syksyisin mitä erilaisimmissa väreissä ja muodoissa. Kuvassa mehiruusuke. Mehikasvit sopivat myös allergisille, kunhan muistaa käyttää hanskoja käsitellessään lajeja joissa on maitiaisnestettä. Sitä erittyy esimerkiksi tyräkistä kuivuneita lehtiä poistettaessa.

Suomen pitkä, kylmä ja harmaa talvi ei haittaa, sillä minulla on kotonani ikuinen kesä. Jos harmaus olohuoneen ikkunan takana kyllästyttää, voin siirtyä makuuhuoneeseen ottamaan valohoitoa.

Siellä minä puuhastelen päivittäin, tarkistan vähintäänkin kasvien kunnon. Istutan pistokkaita ja kylvän siemeniä, vaihtelen kasvien paikkoja ja kokoan niistä asetelmia. Välillä istun vain ihailemaan.

Kasvihuoneessa tila alkaa tosin loppua. Jossain vaiheessa minun on hankittava isompi asunto.

”Piikistä voi joskus tulla, jos ei ole keskittynyt siihen, mitä on tekemässä. Pidän erityisesti kasveista, joissa on piikkejä. Niissä on asennetta.”
Elävät kivet eli kukkivat kivet ovat kotoisin Etelä-Afrikasta, ja niitä kasvatetaan kaktusten tapaan. Keväällä ne painuvat horrokseen, ja kesällä niitä ei kastella juuri ollenkaan.

Mehikasvini ovat minulle yhtä suurta perhettä. En halua luopua yhdestäkään, päinvastoin. On minulla ollut epäonnistumisiakin. Paria tapausta en ole onnistunut pelastamaan kasvituholaisilta.

Vaatiihan se aikaa, kärsivällisyyttä ja jonkin verran rahaakin, kun kasveja on näin paljon. Mutta samalla kasvien hoito on ilmaista terapiaa. En ikinä kyllästy siihen, että näen pienestä siemenestä kasvavan ihan oikean kasvin ja saan sen voimaan hyvin. Siitä tulee hyvä olo ja onnistumisen tunne."

Julkaistu: 31.8.2020
Kommentoi »