Vesimelonia, kiiviä, kurkumaa ja lukuisia tomaattilajikkeita. Joka vuosi Marjo Hämäläisellä on tapana kokeilla jotakin uutta. Tilavassa kasvihuoneessa voi kasvattaa eksoottisiakin ihanuuksia.
”Äidilläni oli lapsuudenkotimme pihalla kasvihuone, josta pidin kovasti. Päätin, että aikuisena minullakin on oma ansarini. Kun muutimme kymmenen vuotta sitten omakotitaloon, Jan hankki minulle yllätykseksi kasvihuoneen. Olin siitä iloinen, mutta pienihän se oli.
Pihalla on aiempina kesinä tepastellut kanoja. Kyltti muistuttaa menneistä ajoista. Marjo päätti kasvihuoneen voimakkaan turkoosin värin jo suunnitteluvaiheessa.Luonto ei säästele värejä, joten en minäkään! Voimakkaat sävyt ovat osa persoonaani.Lattiatiiletkin ovat kierrätyslöytö. Tomaatit viihtyvät kasvihuoneen lämmössä. Joka vuosi Marjo kokeilee jotain uutta lajiketta, tällä kertaa Black Cherryä.
Viime vuonna päätimme rakentaa kierrätysmateriaalista isomman lasitalon 30-vuotishääpäivämme kunniaksi.
Ruutuikkunat seiniksi hommasimme Facebookin kierrätysryhmän kautta. Myös lattiatiilet, ovi ja runkotolpat löytyivät käytettyinä. Puutavaraa oli jäänyt myös omista rakennusprojekteista.
Halusin kasvihuoneesta niin ison, että sinne mahtuisivat kasvien lisäksi sohva ja pieni pöytä. Hahmottelin toiveitani paperille ja teippasin olohuoneen lattiaan kasvihuoneen ääriviivat. Tietysti myös ikkunoiden koko ja määrä vaikuttivat lopputulokseen.
Polku kasvihuoneelle johtaa ruusujen koristaman kaariportin alta. Upea köynnösruusu paistattelee päivää loppukesän auringossa. Simba-kissalla on lokoisat oltavat. Kasvihuoneessa on pieni sydämen muotoinen pöytä ja metallinen sohva.Teippasin kasvihuoneen ääriviivat olohuoneen lattiaan. Näin varmistin, ettei siitä tule liian pieni.Kesäkeittiössä kokkaillaan sään salliessa. Kierrätysteemalla toteutettu keittiö on palvellut jo useita vuosia. Marjo on kuvioinut suuren osan töissään käyttämistä laatoista itse. Espanjalainen tekniikka on nimeltään cuerda seca.
Olen aina nauttinut pihalla olemisesta ja käsillä tekemisestä. Kun asuimme aiemmin kerrostalossa, olin vuokrannut puutarhapalstan, jotta pääsin kuopsuttamaan maata.
Toinen lempipaikkani puutarhassa on kesäkeittiö, joka sijaitsee autotallin päätyseinää vasten vanhan viiniköynnöksen suojassa. Sekin on tehty kierrätysmateriaaleista.
Aloin harrastaa mosaiikkitöitä vierailtuani Barcelonassa Antonio Gaudín suunnittelemassa Güellin puistossa. Toteutin luovuuttani päällystämällä kesäkeittiön takaseinän mosaiikilla. Osan laatoistakin olen tehnyt itse.
Kesän vapaina hetkinä puutarhassa on mukava viettää aikaa ystävien kanssa. Suuren ruokapöydän ääreen kokoonnutaan usein porukalla. Kukkia voi myös syödä. Upea kukkakakku on Marjon tyttären, leipurikondiittori Roosa Hämäläisen luomus. Oman puutarhan marjat koristavat suloisia kuppikakkuja, jotka ovat Marjon Roosa-tyttären tekemät. Myös upea mosaiikkipenkki on Marjon luomus. Se henkii gaudimaista tunnelmaa viiniköynnösten katveessa.Rakastan värejä. Niistä tulee hyvälle ja iloiselle mielelle. Luonto on täynnä toinen toistaan huikeampia värejä ja väriyhdistelmiä. Kasvihuoneen turkoosin värin olin päättänyt jo suunnitteluvaiheessa. Sekoitin sävyn pigmenteistä.
Kasvien parissa puuhaileminen vie yllättävän paljon aikaa, mutta pidän siitä kovasti. Kevättalvella alkaa siementen kylvö ja taimien kouliminen. Säiden lämmettyä taimet karaistaan ja tositoimet alkavat. Maltan istuskella paikallani vain kun ystävättäriä tulee kylään. Silloin minäkin rentoudun ja nautin ympäröivästä kauneudesta.”
Marjo rakastaa käsillä tekemistä ja puutarhassa puuhailua. Yksityiskohdat ovat hänelle tärkeitä. Marjo otti tavoitteekseen kätkeä autotallin suurten pensaiden ja viiniköynnöksen taakse. Enää rakennusta ei juuri erota.