Marianne ikuistaa rakkaat lemmikit kuusenkoristeisiin: ”Ensimmäiset muotokuvamallit löytyivät kotoa”

Vuonna 2015 näin kaupassa isoja joulupalloja, halkaisijaltaan noin 10–15 senttimetriä, ja aloin heti pohtia, voisiko niihin maalata. Ensimmäiset kokeiluni tein lasipalloihin, mutta siirryin nopeasti muovisiin, koska lasipallot menivät herkästi rikki. Etsin joulupalloja maalattavaksi yleensä alkuvuoden alennus­myynneistä. Poikani ­kyllästyy joskus kauppa­reissuilla, kun menen ­katsastamaan, millaisia joulupalloja on tarjolla.

Olen aina tykännyt ­testata taiteessani eri ­tekniikoita, materiaaleja ja ­pintoja. En ­tiedä, mistä ideani maalata joulu­palloja alun perin tuli, ­mutta olen maalannut niitä varmaan jo yli sata kappaletta. Aluksi maalasin ­palloihin ­maisemia, mutta pian päädyin tekemään sitä, mikä on minulle kuvataiteilijana ominta, eli ryhdyin maalaamaan eläimiä. Perheemme ­kissat ja koirat ovat aina ensimmäiset muotokuvamallit, joiden kuvilla testailen uusia pintoja.

Välillä maalauspuuhissa ovat mukana perheen koirat, kuten sylissä viihtyvä Didi.

Jotkut koirarodut ovat vaikeampia kuin toiset. Lopputulos on parempi, kun huomioi eläimen muodon. Esimerkiksi pystykorvaisia koiria on hankala ­maalata ­kaarevalle pinnalle. Pystyt korvat ja pitkät kuonot vääristyvät, kun palloa katsoo eri ­suunnista. Pyöreäpäiset ­koirat, kuten ranskanbulldoggit taas sopivat palloihin parhaiten.

Eläimen ilme on maalauksessa tärkeä juttu. Silmät ovat oikeastaan kaikkein tärkein, sillä niiden saaminen ilmeikkääksi on haastavaa varsinkin pienessä pallossa. Meni jonkin ­aikaa, että löysin tarpeeksi pieniä siveltimiä tähän hommaan. En luonnostele maalauksia kynällä vaan maalaan suoraan pallon pintaan akryyliväreillä ja suihkutan päälle lakan.

Maalaan pää­asiassa koiria ja kissoja, ­mutta on tullut ­tehtyä ­hevosia ja kanejakin, Marianne kertoo.

Yksi suurimpia hankaluuksia joulu­pallojen maalaamisessa kuitenkin on, että ­kaupoissa myydään nykyään pienempiä ­palloja kuin aloittaessani. En tiedä, onko se ­muotia nyt, mutta on välillä vaikea löytää palloja, ­joissa olisi edes kahdeksan senttimetrin halkaisija. Olen kokeillut sitäkin pienempiin palloihin maalaamista. Kohde ei kuitenkaan ole oikein edukseen niin pienissä palloissa.

Toinen harmistuksen aihe on, että ­monet myytävät pallot ovat kokonaan ­sileitä. ­Pidän enemmän rosoisesta pinnasta. Epä­tasaisuudessa on eloa ja se tuo tekemiseen myös vaikeusastetta.

Minulle tulee jonkin verran tulee ­kyselyjä, voisinko ikuistaa kysyjän ­lemmikin ­palloon, ja maalaan nykyään palloja myös ­myyntiin. ­Joulun lähestyessä alkaa ­maalaamisen ­taustalla soida joululaulut. Koristelemme ­kotiamme paljon ja omassa kuusessamme ­riippuu tietenkin itse maalattuja palloja.

Pallon kaareva muoto vaikuttaa siihen, millaisia ­eläimiä niihin kannattaa maalata, Marianne sanoo.