Sisustus

Kuin elävä satukirja! Anan ja Einon koti on pullollaan silmänruokaa: "Olemme kuunnelleet talon henkeä, joten uusia esineitä ei juuri ole"

Ana Pimentelin ja Eino Haapalan suomalais-portugalilainen koti on täynnä muistoja ja tarinoita. Ullakolta löytynyt pullo muistuttaa talossa aiemmin vierailleesta Irwin Goodmanista.

Teksti Laura Sychold

Kuvat Mikko Kaaresmaa

15.7.2020

Ana rakastaa Einon ja värien lisäksi Suomea, jossa on hänen mielestään hyvä asua kylmistä talvista huolimatta. Pari pitää yhteistä Sininen Mansardi Talo -blogia Facebookissa, ja Analla on myös taiteilijablogi osoitteessa anapimentel-pintora.blogspot.com.

Kun Ana Pimentel ja Eino Haapala kohtasivat, toisensa löysi kaksi sielunkumppania, joista yksi tekee taidetta ja toinen rakastaa sitä. Piti löytää yhteinen koti, jossa on tilaa sekä uuden luomiselle että vanhan vaalimiselle. Ana ja Eino päätyivät taloon, jonka tarinat hurmasivat heidät.

Vanha ruotsalainen kaappi oli ostohetkellä niin likainen, että kauniit kuviot tulivat näkyviin vasta sitä puhdistettaessa. Kaappia kunnostettiin muutenkin rakkaudella, ja Ana korosti vielä ovien maalauksia. Vaiva kannatti.

Irwin ihmettelee talon elämää kauniissa kehyksissä. Kehys oli alun perin kullattu, mutta Ana maalasi sen uudelleen enemmän omantyyliseksi. Valaisin on antikvariaatista.

”Olemme kuunnelleet talon henkeä, joten meillä ei juuri ole uusia esineitä.”

Anan portugalilainen sielu näkyy keittiön lattiavalinnassakin. Laattoja muistuttava pinta on laminaattia.

Ana ja Eino ovat vieraanvarainen isäntäpari, joka rakastaa hemmotella ystäviään herkuilla. Tarjolla on usein tapaksia. Vanhat vaa'at ovat mieluinen keräilykohde.

Muutitte 1920-luvun siniseen hirsitaloon. Mikä siinä ihastutti?

Olemme kumpikin asuneet vanhassa talossa, joten uusista emme oikein innostuneet. Tämä talo täytti kaikki toiveemme. Olemme kuin maalla, vaikka kaupungin ytimeen eli torille on vain 800 metriä. Talossa on tilaa Anan taiteelle – ja mansardikatto, joka oli Analle uusi tuttavuus ja johon molemmat ihastuimme.

Runsas tunnelma vie ajatukset portugalilaisen maalaistalon keittiöön. Högforsin pikkuhella on vain koristeena.

Pariskunta tuo Portugalin-matkoiltaan yleensä paikallisia herkkuja, kuten pähkinöitä. Ana on tehnyt lasipurkkiin nätin etiketin liitutaulutarrasta.

Taloon liittyy hauska tarina. Kerrotko siitä, Eino?

Vanhempi, mansardikattoinen hirsiosa on rakennettu 1920-luvulla. Vuonna 1969 Irwin Goodmanin isä Yrjö Hammarberg rakennutti taloon lisäosan. Samoihin aikoihin nousi Irwinin oma Ryysyranta Hattulan Parolaan. Uudessa siivessä oli muun muassa siihen aikaan harvinainen sisäuima-allas. Nykyään allas on peitetty ja sen päällä on Anan ateljee. Meillä on siis ateljeen alla kaksi metriä korkea salahuone, johon pääsee lattialuukun kautta.

Lue myös: Tältä näyttää Irwin Goodmanin ryysyranta nyt

Sohvalta ulottuu vanhassa lasten keinutuolissa säilytettäviin sisustuslehtiin. Liinavaatekaappi ja peili ovat huutokaupasta. Kartta on Ruotsista, jossa pari käy pari kertaa vuodessa etsimässä aarteita.

Naulakkoon kootut esineet ovat kirpparilöytöjä. Erikoisin on vihreä nokkapullo, jonka kyljessä on maljakko. ”Kiertelemme mielellään osto- ja myyntiliikkeissä, kirpputoreilla ja huutokaupoissa mutta ostoksia teemme vain, kun jotain todella sympaattista osuu kohdalle.”

”Pari halusi kodin, jossa on tilaa sekä uuden luomiselle että vanhan vaalimiselle.”

Anan humoristinen sisustusoivallus: seinään uponnut tuoli. Pariskunta myös kunnostaa huonekaluja mutta ei maalaa niitä uudelleen. Elämänjäljet saavat näkyä. Taustalla pilkistää vintin remontissa esiin tulleita tapettikerroksia, jotka saivat jäädä muistuttamaan menneistä ajoista.

Vuoden 1969 Suosikissa oli juttu Ryysyrannan avajaisista ja vuoden 1970 Hymyssä sen pakkohuutokaupasta. Irwinin ja Tapio Rautavaaran levykokoelmat sisältävät myös kirjat artisteista.

Onko talossa muistoja Irwinistä?

Irwin kävi nuorempana muutaman kerran isänsä luona ja aikuisiällä juhlimassa uima-altaalla. Naapuri muistaa vielä, miten hän kaahasi Camaro-urheiluautollaan pihaan niin, että sora lensi. Ullakolta löytyi kahden litran Export Finlandia -pullo snapsilaseineen. Irwin on luultavasti tuonut sen tuliaisiksi etelänreissuiltaan. Olemme säilyttäneet pullon muistona talon menneisyydestä.

Anan valoisassa ateljeessa on tilaa suurillekin teoksille. Työt henkivät elämäniloa ja rakkautta väreihin. Tarkkasilmäinen havaitsee niissä myös viitteitä kauniisiin portugalilaisiin kaakeleihin ja folkloreen.

Hirsiseinä kuuluu talon iäkkäimpään osaan. Eino kerää vanhoja seinä- ja herätyskelloja. Tämä kokoelma on esillä makuuhuoneessa. Vanha jauhosihti lisätasolla käy hyvin pikkuhyllyksi.

Mitä muita aarteita talosta löytyi?

Rakenteista tuli esiin sanomalehtiä jopa 1920-luvulta. Esiin putkahteli myös pulloja, avaimia, pakki, rukin osia ja talon tyttären ainevihko vuosimallia 1925. Mielikuvitusta kutkuttava löytö oli pronssitinktuurapullo. Ainetta käytetään vanhojen taideteosten kunnostamiseen, joten talossa lienee asunut taiteilija jo ennen Anaa.

”Teokseni ovat aika nykyaikaisia, joten ne luovat vastapainoa vanhoille tavaroille.”

Vintagekaappi tarjoaa reilusti säilytystilaa. Pariskunta poisti sen pinnasta hilseilevän maalin ja jätti pohjamaalin näkyviin. Kaapin päällä on Arabian vanha pesusetti. Vanhassa ikkunassa roikkuu Anan mummon käsinkirjailema yöpaita 1930-luvulta.

Vinttihuoneeseen on sisustettu viihtyisä nurkkaus, jossa Einon lapsenlapset leikkivät mielellään. Lintuhäkki ja Merivaaran rautasänky ovat vain somisteena. Taustalla roikkuu narulla Anan keräämiä vanhoja postikortteja.

Kotinne on teidän näköisenne. Miten sisustus on syntynyt?

Olemme kuunnelleet talon henkeä, joten meillä ei juuri ole uusia esineitä. Sisustamme rakkaudella, elämistä varten ja persoonallisesti. Taustammekin näkyvät: Einolla on esineitä karjalaisilta juuriltaan, kuten äidiltä saatu Karjalan raanu ja isän antama Pihlajamaan haitari. Anan portugalilainen sielu näkyy värikkyydessä, sikäläisissä astioissa, mummon käsinkirjailemissa vaatteissa ja vuosisatoja vanhalta sukutilalta tuoduissa pienissä muistoissa.

Ana, olet taiteilija. Miten se näkyy kodissanne?

Teokseni ovat aika nykyaikaisia, joten ne tuovat vastapainoa vanhoille tavaroille. Tunnen, että taide ja koti ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Saan täältä myös inspiraatiota töihini. Kymmenen vuotta sitten sairastin kilpirauhassyövän. Sairaudesta selviäminen näkyi vahvasti taiteessani – minimaalisesta tuli värikästä, ja inspiroiduin entistä enemmän portugalilaisesta taustastani.