Eva Wuiten puutarha hehkuu ruska-aikaan: ”Leikittelen muodoilla ja sävyillä ennemmin kuin kukilla”
Piha ja puutarha
Eva Wuiten puutarha hehkuu ruska-aikaan: ”Leikittelen muodoilla ja sävyillä ennemmin kuin kukilla”
Pihasta voi nauttia myös kesän jälkeen, tietää Huvila & huussi -ohjelmasta tuttu maisemasuunnittelija Eva Wuite. Hän suunnitteli itselleen rennon mutta linjakkaan puutarhan, jossa loistavat kasvien värit ja muodot, valot sekä elävä tuli.
25.10.2018
 |
Avotakka
Elävä tuli on lämmin tervetulotoivotus. Kasvillisuudella voi puutarhassa rajata tiloja ja luoda seiniä. Taustalla näkyy oleskelupatio, jonka seininä kasvaa kanadanhemlokkia ja hortensioita.
Pallesorvarinpensaalla on huikea syysväritys. Aurinkoisella paikalla lehdet värittyvät jopa voimakkaan pinkkiin ja punaiseen.

Tulikorissa räiskyy tuli, ja rusokirsikka hehkuu taustalla punaisena. Lempeä syystuuli kahisuttaa puiden lehtiä ja häivyttää liikenteen äänet etäälle. Maisemasuunnittelija Eva Wuiten modernissa puutarhassa näkymät ovat rauhalliset ja juuri sopivasti rennot.

Kun Eva Wuite ja hänen miehensä Sakari Kotka muuttivat omakotitaloonsa Espoossa vuonna 2004, Eva halusi luoda taloa ympäröivälle 700 neliön tontille selkeät linjat istutuksille.

– Istutusalueiden sisällä saa sitten olla rentoutta ja jopa vähän villiäkin tunnelmaa. Rakennetun ja luonnonmukaisen kohtaamisesta syntyy silmää hiveleviä kontrasteja.

Eva somistaa sisäänkäyntejä, terasseja ja puutarhaa lyhdyillä.
Rusokirsikan lehdet punastelevat alkuun vienosti, kunnes viileys ja aurinko saavat värit hehkumaan. Syysväritys on parhaimmillaan aurinkoisilla paikoilla kuivina, vähäsateisina syksyinä.
Selkeät rajat ryhdistävät istutusaluetta, jossa kasvaa muun muassa palmusaraa, hurmesilkkiheinää ja tunturipoimulehteä. Korkeutta siihen tuo komealehtinen tuurenpihlaja, joka odottaa vielä syysvärin vaihtumista.

Istutuksissa yhdistyvät monipuolisesti perennat, pensaat ja puut. Selvät rajaukset ryhdistävät istutusalueita. Koristeheinät tuovat luonnollista tuntua ja keventävät kokonaisuutta.

– Kasvien olemus, kasvutapa ja lehtien muodot luovat puutarhassa vuoropuhelua. Haluan leikitellä erilaisilla muodoilla ja vihreän sävyillä ennemmin kuin kukilla. Syysvärit ovat tärkeät.

Valaistuksella saa maiseman näkyviin.

Evan mielestä parhaita syysvärejä on muun muassa rusokirsikalla, tuurenpihlajalla, mongolianvaahteralla, mantsurianjalopähkinällä ja katsuralla. Myös saarnivaahtera, grönlanninhanhikki ja pikkutöyhtöangervo saavat hyvän ruskavärityksen.

Vihreys värittyy vähitellen punaiseen ja keltaiseen. Pallohortensiat kukittavat puutarhaa heinäkuun lopulta pitkälle syksyyn. Korkeutta tuovat heinät ja matalammat sarat näyttävät hyvältä keskikesästä syksyyn asti, jopa talventörröttäjinä.
Isosiniheinä on kookas ja näyttävä mutta samalla keveä ja siro. Vihreät röyhykukinnot ja lehdet värittyvät syksyllä keltaisiksi. Valaisu alhaalta ylös saa värin loistamaan.
Rusokirsikka sopii pienehköönkin pihaan. Siinä on keväällä vaaleanpunaiset kukat ja syksyllä näyttävä syysväritys. Etualalla pollarivalaisimen vieressä on kääpiöhemlokki Jeddeloch.

Vaaleat kasvit valaisevat varjoisia paikkoja. Pallohortensian kookkaat kukinnot erottuvat vihreydestä ja näkyvät etäälle hämärässäkin. Varjoisassa puutarhassa tai katvealueella valkoiset kasvit ovat hyvä valinta, vinkkaa Eva, joka tunnustautuu valkoisten kukkien ystäväksi.

– Valolla on minulle tärkeä merkitys. Talvella horisontti katoaa eli emme näe kuin naapureiden valot. Valaistuksella saa maiseman näkyviin, ja taulu jatkuu sisältä ulos.

Evan puutarhassa on metrin korkuisia pollarivalaisimia, joka on yleensä Etelä-Suomen talvessa riittävä korkeus, jotta lumi ei peitä valaisinta. Pollarit kiertävät taloa kuuden metrin välein, jotta valoa on sopivasti mutta ei liian räikeästi. Matalammat, 40 senttiä korkeat valaisimet jäävät talvella lumen alle mutta tuovat valoa pimeään syysaikaan ja tuovat esille kasvillisuutta.

Komea pallohortensia on helppohoitoinen ja loistaa hämärässäkin. Kukinnoista kehittyy kookkaammat, kun keväällä leikkaa varret mataliksi.
Monet kesäkukat näyttävät hyvältä ruukuissaan vielä syksylläkin. Aina ei kukkia kaivata, kuten isokirjopeippi ja kultatesma todistavat.
Selkeät ja suorat linjat yhdistyvät rentoon, jopa rönsyilevään kasvillisuuteen, mistä syntyy mielenkiintoinen yhdistelmä. Lehtien eri muodot ja värit ovat pääosassa.
Hurmesilkkiheinä Red Baronilla on huomiota herättävät, kaksiväriset lehdet, jotka tuovat vaihtelua vihreyteen. Se leviää hitaasti avomaalla ja sopii myös ruukkuistutuksiin.

Valaistuksen merkitys korostuu pohjoisen vähässä valossa. Eva neuvoo, että on oikeastaan kolme syytä valaista ulkoalueita: Vaarallisten paikkojen ja kulkuväylien valaisu parantaa turvallisuutta. Valolla voi korostaa kauniita kohtia, kuten kasveja, kiviä, puunrunkoja, kivimuuria tai vaikka ruukkuja. Tällöin valokeila suunnataan alhaalta ylös tai ylhäältä alas. Kolmanneksi valolla on psykologinen vaikutus.

– Voimme paremmin, kun ympärillämme on valoa. Ei ole todellakaan sama, mitä ulkona valaisee. Valaistuksella tulee olla kohde, on se kulkureitti, kasvi tai rakenne. Usein näkee, että valaistaan ilmaa. Elävä tuli tuo valoa mutta ennen kaikkea tunnelmaa.

Pihasta pitää voida nauttia vuoden ympäri. Sisäänkäyntiä, patiota ja terassia voi sisustaa kasvien ja ruukkuistutusten lisäksi luonnonmateriaalein, kuten kävyin ja kivin. Suuret kävyt Eva toi matkamuistona Ranskasta.
3 kommenttia