Viherpiha

Magnoliataivas Lohjalla! Suvin ja Esan puutarha on keväällä kukkivien puiden juhlaa – poimi vinkit magnolian kasvatukseen ja upeisiin lajikkeisiin

Jännitystä ja kutkuttavaa kihelmöintiä. Magnolioiden upea mutta oikukas kukinta on Suvi Pohjola-Stenroosin ja Esa Stenroosin kevään kohokohta.
Kuvat Teija Tuisku

Valkoisia nenäliinoja roikkuu taas teidän puissanne, naapurit viestittivät Suvi Pohjola-Stenroosille ja Esa Stenroosille takavuosina keväisin. Se oli sitä aikaa, kun Lohjalla sijaitseva Arboretum Magnolia oli vielä Suvin ja Esan kesämökkipaikkana, jonne he eivät työkiireiltään ennättäneet aina ajoissa ihastelemaan magnolioiden kukintaa.

Nykyään pariskunta asuu Lohjanjärven rannalle rakennetussa talossaan vakituisesti. Kevätpäivät kuluvat tiiviisti pihapiirin upeaa puulajipuistoa ja omaa pientä taimistoa hoitaessa, joten magnolioiden toukokuun puolivälin jälkeen koittava kukka-aika ei enää pääse heiltä vahingossakaan vilahtamaan ohi. Kukinnan aikaan Suvi tunnustaa kuitenkin yhä kokevansa jonkinasteista kutkuttavaa kihelmöintiä.

– Magnolioiden kukintaan liittyy aina jännitysmomentti. Vaikka teemme parhaamme, jotta ne kukkisivat mahdollisimman hyvin, emme pysty hallitsemaan kaikkia olosuhteita.

Magnoliat avaavat hennon nukan peittämät nuppunsa milloin haluavat – tai karistavat ne maahan ennen avautumista esimerkiksi sään äkillisen kylmenemisen vuoksi. Parhaassa tapauksessa vielä lehdettömät puut peittyvät muutamien viikkojen ajaksi häkellyttävän kauniiksi kukkapilviksi. Ja niin kuin tässä ei olisi jo tarpeeksi, osasta kukista leijailee raikkaanmakeaa melonin tuoksua.

Magnolioiden kukinta on Suvi Pohjola-Stenroosin ja Esa Stenroosin kevään kohokohta.
Tarhamagnolia kukkii upeasti toukokuussa. Arboretum Magnolia on magnolioiden kukinnan aikaan avoinna vieraita varten.
Verkko suojaa magnolioita peurojen kyhnytykseltä. Jänikset jättävät Suvin ja Esan kokemusten mukaan magnoliat rauhaan.

Suvi ja Esa innostuivat puutarhanhoidosta yli 20 vuotta sitten. Vähitellen heidän kiinnostuksensa laajeni ruohovartisista kasveista puuvartisiin lajeihin – sitä eksoottisempiin, mitä pidemmälle he harrastuksessaan etenivät. Sen seurauksena arboretumissa kasvaa magnolioiden lisäksi myös monia muita erikoispuita, osa niistä ainoina Suomessa.

2000-luvun alussa Suvi ja Esa pääsivät mukaan Mustilan arboretumin organisoimaan magnolioiden koeryhmään.

– Saimme montaa sorttia magnolioita 5–10 sentin pituisina taimina. Emme uskaltaneet aluksi istuttaa niitä maahan, vaan talvetimme koekasvit pihamökissä. Kahlasimme sinne kerran kuussa umpihangen läpi kastelemaan niitä, Esa muistelee.

Alku oli työläs, mutta se sinetöi Suvin ja Esan rakkauden magnolioihin. He istuttivat pikkutaimista kasvaneet pensaat tontin yläosaan perustamansa Magnoliapolun varteen, lisää magnolioita kasvaa talon lähellä.

Magnoliat menestyvät varmimmin lämpimällä ja suojaisalla kasvupaikalla.

Lohjalla on kaikin puolin hyvät olosuhteet magnolioille. Kasvuvyöhyke Ib sopii aremmillekin magnolialajeille, maa on läpäisevää ja aurinkoinen tontti on rinnettä, joten vesi ei jää seisomaan kasvien juurille. Puutarhaa kolmelta suunnalta ympäröivä metsä antaa magnolioille suojaisan kasvuympäristön.

Ainoa ongelma ovat arboretumissa usein vierailevat peurat, joita joidenkin magnolioiden erittämä eteerinen yhdiste houkuttelee. Esimerkiksi rohtomagnolia Magnolia obovata on saanut peurojen kyhnytyksestä runkovaurioita.

– Vaikka magnoliat näyttävät menestyvät meillä hyvin, emme kuitenkaan tahdo hankkia uusia taimia hätiköiden. Haluamme kartuttaa tietojamme systemaattisesti ja perehtyä ensin nykyisten kasviemme vaatimuksiin. Magnolioissa riittää opiskeltavaa vaikka loppuelämäksi.

Suvi luottaa juurikastelijaan. Sen terävä pää uppoaa maahan yhdellä polkaisulla.
Pensasmagnolia kukkii muita lajeja myöhempään vasta kesäkuun lopulla.
Magnoliat jäävät Suomen olosuhteissa usein melko kompaktin kokoisiksi. Tarhamagnolia ’Merrill’ on kasvanut Lohjalla 3–4-metriseksi, eivätkä Suvi ja Esa usko sen enää kasvavan paljon kokoa.

Suvin ja Esan vinkit magnolioiden kasvatukseen

1. Aloita pensasmagnolioista

Kestävin magnolialajimme kukkii muita magnolioita myöhemmin. Aloittelijallekin sopiva laji lähtee hyvin kasvuun ja on luotettava kukkija.

2. Perusta kasvupaikka huolella

Magnolioiden menestyminen riippuu paljon istutuspaikasta. Valitse niille lämmin ja suojaisa kasvupaikka. Usein talon vieressä on kaikista lämpimintä, jopa viisi astetta enemmän kuin muualla puutarhassa.

3. Sovella ulkomaisia ohjeita

Kotimaista magnoliatietoa on vähän, mutta englanninkielisiä tietolähteitä ovat esimerkiksi Alan Titchmarshin teos Pruning and Training (How to Garden) sekä Dirr’s Encyclopedia of Trees and Shrubs. Nyrkkisääntönä voi pitää, että Etelä-Suomessa hoitotoimet tehdään pari kuukautta myöhemmin kuin Englannissa.

3. Anna paljon vettä ja käytä juurikastelijaa

Magnoliat tarvitsevat paljon vettä. Saat ohjattua kasteluveden juurialueelle parhaiten juurikastelijan avulla. Kastelija painetaan maahan koko kehon painolla, joten se uppoaa hyvin tiiviiseenkin maahan.

4. Lannoita keväällä ja loppukesällä

Pintamultaan lisätty, turpeeseen sekoitettu hevosenlanta on hyvä ravinnelisä keväällä. Varo kuitenkin lannoittamasta kovin voimakkaasti nuoria magnolioita, vanhat pensaat kestävät suurempia lannoitemääriä kerralla. Paranna magnolioiden talvenkestävyyttä loppukesällä syyslannoitteella.

8 x magnolia

1. Pensasmagnolia (Magnolia sieboldii)

Suomen kestävin magnolialaji menestyy III-kasvuvyöhykkeelle asti.

2. Magnolia 'Genie' (M. soulangeana x lilliflora)

Uudesta-Seelannista kotoisin oleva uusi lajike kasvaa kompaktin kokoisena. Se on Suville ja Esalle vielä tuore tuttavuus.

3. Tarhamagnolia (Magnolia x loebneri)

Tarhamagnolia on tähti- ja japaninmagnolian risteymä, josta on lukuisia lajikkeita. Sen kukissa on hyvä tuoksu.

4. Loistomagnolia 'Susan' (Magnolia Soulangeana-ryhmä)

Kauniskukkainen lajike on Suvin ja Esan puutarhassa ensimmäistä vuottaan. He odottavat sen tulevan noin kolmimetriseksi.

5. Pajumagnolia 'Wada`s Memory (Magnolia salicifolia)

Pajunlehtimagnolian ja japaninmagnolian risteymän kukat ovat halkaisijaltaan noin 15-senttiset, ja niissä on vahva tuoksu. Nopeakasvuinen lajike kukkii jo nuorena. Suvi ja Esa suosittelevat I–II-vyöhykkeellä menestyvää lajiketta aloittelijoillekin.

6. Tähtimagnolia (Magnolia stellata)

Pienikokoinen laji kasvaa vain parin metrin korkuiseksi. Se on runsaskukkainen ja kukkii jo nuorena. Pensas viihtyy myös ruukussa.

7. Tarhamagnolia 'Merrill' (Magnolia x loebneri)

Amerikkainen lajike on toiseksi yleisin Suomessa kasvatetuista magnolioista. Suvi ja Esa odottavat sen kasvavan noin neljän metrin korkeuteen heidän arboretumissaan.

8. Loistomagnolia (Magnolia Soulangeana-ryhmä)

Keskikokoiset ja leveäkasvuiset lajikkeet ovat yleensä melko arkoja, mutta voivat selvitä Etelä-Suomen talvista paksun lumipeitteen alla. Ne sopivat myös ruukkukasvatukseen, jolloin ne pitää talvettaa sisällä viileässä.

Lisätietoja: arboretummagnolia.fi.

Julkaistu: 5.3.2020
1 kommentti