Madeiran-matka peruuntui ja kohtalo johdatti Hankoon – Seija ja Pentti kunnostivat hylätystä puutarhasta unelmiensa mökkipihan
Piha ja puutarha
Madeiran-matka peruuntui ja kohtalo johdatti Hankoon – Seija ja Pentti kunnostivat hylätystä puutarhasta unelmiensa mökkipihan
Kolmekymmentä vuotta sitten Seija ja Pentti Kokon lomamatkaan tuli mutka, joka osoittautui onnenpotkuksi. Rakkaassa lomapaikassa työtä on riittänyt, mutta se ei pariskuntaa haittaa.
18.4.2018
 |
Meidän Mökki

Seija ja Pentti Kokko olivat lähdössä kolmekymmentä vuotta sitten talviloman viettoon Madeiralle, mutta eivät harmikseen mahtuneet koneeseen.

– Päätimme sitten suunnata Suomen etelään eli Hankoon ja ihastuimme lomamme aikana ikihyvin tähän satavuotiaaseen huonokuntoiseen mökkiin. Tila oli vasta tulossa myyntiin, mutta pääsimme onneksi katsomaan paikkaa.

Seija ja Pentti konttasivat tontilla paleltuneiden kasvien joukossa ja haaveilivat luumuista ja kirsikoista, joita keräisivät pihan puista.

Talossa uunit ja lattiat olivat romahtaneet ja puutarha oli ollut kymmenen vuotta hoitamatta. Työmaata riitti sisällä ja ulkona, mutta se sopi pariskunnalle.

– Tästä tuli meille mieluinen projekti, joka jatkuu yhä, Pentti sanoo.

Seija ja Pentti halusivat pihasta mahdollisimman luonnollisen ja helppohoitoisen. Kirpputorilta löytynyttä ruotsalaista pöytäryhmää ympäröivät liljat, kurjenmiekat ja kartiokuuset.
Puutarhassa riittää pieniä yksityiskohtia. Tässä krassi kiipeää ylöspäin vanhojen suksisauvojen tukemana. Vieressä on Merivartioston veneen vanha ankkuri.

Päärynäpuun taimi syntymäpäivälahjaksi

Pariskunta oppi jo lapsuudessaan kitkemään, kääntämään maata ja korjaamaan satoa vanhempiensa hyötytarhoissa. Nyt he ottivat lapsuuden opit käyttöön. Pihan muokkaus alkoi ilman minkäänlaista suunnitelmaa.

Hedelmäpuiden satoa Seija ja Pentti eivät päässeet poimimaan, sillä vanhat kirsikka- ja luumupuut olivat paleltuneet. Vain 80-vuotias omenapuu on edelleen voimissaan. Sen oli tilan entinen isäntä aikoinaan istuttanut Amerikan tuliaisomenan siemenestä, ensin kukkaruukkuun ja sitten maahan.

Uudet omistajat ovat vähitellen lisänneet pihalle hedelmäpuita. Päärynäpuun taimen Pentti sai työtovereiltaan 50-vuotislahjaksi.

– Joka toinen vuosi se tuottaa mahtavan sadon ja joka toinen vuosi vain muutaman hedelmän. Muhkeat tyrnipensaat tekevät samoin satoa aina välillä, hän kertoo.

Tontilla kasvaa myös matalia havupuita, kartiokuusia, pöytäkuusia ja katajia, joista osa on saanut alkunsa joulun havukoristeista.

Pentti suunnitteli ja toteutti puutarhan keskelle pienen vesipisteen vedenlorinan takia. Sadevesi valuu putkia myöten talolta lammikkoon, jonka vierellä on mukava nauttia aamukahvit.

Pentin lempipaikka pihalla on istuinryhmä, jossa vesiaiheen solina kuuluu selvimmin. Puunoksalla keinuu mökkipihan haltija, joka on lahja tyttäreltä.
Vesiaihe pujottelee kauniisti kasvillisuuden ja kivien joukossa.

Oman maan sato maakellariin

Tontilla on myös on pihasauna, maakellari ja touhutupa, jossa Seijalla on savipaja ja Pentti tekee puutöitään. Maakellarin katto on runsaan kasvillisuuden peitossa. Saniaisten seassa kasvavat suolaheinät hehkuvat auringonpaisteessa punaisina kilpaa metsämansikoiden kanssa. Mansikoiden poimiminen kuperalta katolta on varsinainen taidonnäyte.

Metsämansikoita tontilla on muutenkin monessa paikassa niin runsaasti, että Seija ja Pentti saavat satoa litrakaupalla – siitäkin huolimatta, että he poimivat marjoja kilpaa rastaiden kanssa.

Hyötytarha on omassa rauhassaan tontin takaosassa, jossa pariskunnan kissa tykkää makoilla kiinalaisen ruohosipulin päällä. Pensasmustikoiden, mustaherukka- ja karviaismarjapensaan ohella täällä viljellään perunaa, punajuurta, porkkanaa, papuja, kurkkua ja tomaattia. Juurekset säilyvät hyvin pihan maakellarissa.

– Valkosipulin kanssa emme oikein onnistu. Maa ei taida olla tarpeeksi voimakasta. Valkosipulilta maistuva kiinalainen ruohosipuli pääsi sekin vasta myöhemmin kesällä vauhtiin, kun kissa oli litistänyt sen versot keväällä.

Hyvinkäältä maakellarin edustalle siirretty pioni alkoi viihtyä Hangossa vasta, kun siirrosta oli kulunut vuosia.

Mökkeilyä Hangon ja Lapin välillä

Pihasaunan seinustalla kiipeää punainen Flammable-köynnösruusu seuranaan viiniköynnös, joka on kerran tuottanut vaaleita rypäleitä.

Saunarakennuksen kupeeseen Pentti teki vanhojen puunrunkojen rajaaman kesäkeittiön, jossa ruoat syntyvät valurautamuurikassa, puuhellalla ja kaasuliedellä. Kokkauspaikkaa peittävä köynnöshortensia vilvoittaa helteellä mukavasti.

– Paistan kaikki kalat kesäkeittiössä, ettei hajuja tule sisälle. Värjöttelen täällä talvellakin lyhtyjen ja kynttilöiden valossa, kun silakoita tekee mieli, Seija kertoo.

Eläkkeellä oleva pariskunta viihtyy paremmin Hangonkylässä ja välillä Lapin mökillään kuin kotonaan.

– Lappi verottaa kyllä keväisin aikaa puutarhalta, kun täällä pitäisi olla istuttamassa taimia. Alkukesästä ruukut ammottavat tyhjyyttään, eikä taimimyymälöistä saa myöhemmin juuri mitään. Olen siirtänyt hädissäni luonnonkasveja pihalta ruukkuihin, Seija paljastaa.

Toimelias pariskunta suuntaa Lappiin mökilleen myös syksyisin kalastamaan ja ruskaa ihailemaan.

– Kesäkuukaudet pysyttelemme täällä Hangossa. Meillä on puutarhan kanssa niin kiire, ettei minkäänlaisia ajanvietto-ongelmia ole. Savi- ja puutöitäkään emme ehdi kesällä tekemään, Pentti sanoo pilke silmäkulmassa.

Monimuotoiset puiden ja pensaiden rungot toimivat apukäsinä kesäkeittiössä.
Kesäkeittiössä on reilunkokoinen ruokapöytä penkkeineen. Mahtava köynnöshortensia suojaa kokkauspaikkaa auringon paahteelta.
Seija paistaa kesäkeittössä kaikki kalat, ettei mökkiin tule hajuja.
Särkynytsydän on Seijalle jo omasta lapsuudenpihasta tuttu, rakas perenna. Hangon pihalla se kasvaa näyttävänä penkkinä talon seinustalla ja kukkii kesäkuusta syyskuulle.
Tarhakurjenmiekka kukkii mökkipihalla keltaisena. Sininen, Seijalle rakkaampi lajike on salaa hävinnyt pihapiiristä.
Liljakaunottaresta asukkailla ei ole tarkkaa tietoa, mutta se lienee sahramililja.
Pihalla omin luvin paikkaansa muuttava, itse kylväytyvä rohtosormustinkukka on yksi Pentin suosikkikasveista.
Kommentoi »