"Luulin aina, että olisin kivitaloihminen" – Miia Kauhanen perheineen rakentaa taloa, osa 3


Miia Kauhanen on Avotakan ja Meidän Mökin toimituspäällikkö ja kolmen lapsen äiti, joka vastoin omiakin odotuksiaan päätyi rakentamaan taloa nikkarointia karttavan diplomi-insinöörimiehensä kanssa Koillis-Helsingissä. Tämä on sarjan kolmas osa.
Kuvat Petri Mulari

Olin aina ajatellut olevani kivitaloihminen, jos joskus rakentaisin. Moderni, selkeä tyyli on ollut mieleeni koko aikuisiän. Kivitalo edustaa kestävyyttä, arvokkuutta ja helppohoitoisuuttakin, koska ulkoverhoilua ei tarvitse olla maalaamassa 12 vuoden välein. Ajat muuttuvat ja rakennustekniikka kehittyy. Minusta tulikin CLT-uskovainen.

Mikä ihmeen CLT? Olen nyt saanut vastata tähän usein ja välillä puolustaakin uskoani. CLT tulee sanoista cross laminated timber, joka tarkoittaa ristiin liimattuja lautakerroksia. Vähän kuin lamellihirttä ilman rakoja. Siitä valmistetaan tehdasoloissa ulkoseinien kokoisia massiivipuuelementtejä, jotka pystytetään parissa kolmessa viikossa perustusten päälle. Olen lukenut tutkimuksia ja jututtanut monia arkkitehtejä ja muita rakennusalan ammattilaisia. Jokainen on pitänyt CLT:tä loistojuttuna. Osa on suunnitellut siitä kodin itselleenkin, mikä on hyvä merkki.

Näin voi säästää kuulemma jopa 5 000 työtuntia rakennuksella. Siis 5 000 tuntia vähemmän aikaa sössiä jotain!

CLT-rakentaminen on Suomessa vielä aloittelevaa, mikä on ihmeellistä vihreän kullan maassa. Keski-Euroopassa siitä on vuosikymmenien kokemukset ja se on jo varsin suosittu rakennusmateriaali. Mitä enemmän opin CLT:stä, sitä paremmalta se vaikuttaa. Trendinenäni vainuaa, että CLT lyö pian läpi suomalaisessa pientalorakentamisessa. Haluan jakaa ilosanomaa!

Mikä sai minut kääntymään kiviharkoista massiivipuuelementteihin? Ensinnäkin CLT-talo on kivitaloa edullisempi, vaikkei sekään huokea ole vaan hirsitalon hinnoissa, vähän ylikin. Mutta koska CLT on kauttaaltaan kantavaa rakennetta, se mahdollistaa kivitalomaisen arkkitehtuurin puun hyödyillä. Eli se hengittää, tasaa kosteutta, palaa huonosti ja on antibakteerinen eli pitää hometta loitolla. Arvostan ekologisuutta: rakennusmateriaaleista puulla on pienin hiilijalanjälki. Tutkimusten mukaan puutalossa ihminen voi paremmin. Hyvinvointia luova koti? Tämä kallisti lopulta vaakakupin – silmissä siintävän kauniin arkkitehtuurin lisäksi.

CLT antaa hienoja vapauksia ja mahdollisuuksia suunnitteluun. Parvekkeet voivat olla ulokemaisia ja ikkunapinnat vaikka seinän kokoisia, sillä jäykkä rakenne kantaa. Se elää vain pinnasta, joten tehtaalla saa tehtyä millintarkkoja elementtejä. Hyvästi lattialistat ja kipsilevyt! Sisäpinta on sellaisenaan valmis. Yksinkertainen on usein nerokasta.

Ulkoseinään tarvitaan vain 24–26 senttiä paksu puukerros. Siis sama ajatus kuin hirsitalossa. Näin voi säästää kuulemma jopa 5 000 työtuntia rakennuksella. Siis 5 000 tuntia vähemmän aikaa sössiä jotain! Aamen. On niitä miinuksiakin. Nuorta alaa ovat vaivanneet lastentaudit. Äänieristys ei ole yhtä hyvä kuin kivitalossa. Hirren tavoin pinta voi rakoilla, mutta viimeistelyynhän voi käyttää muutakin materiaalia. Aluksi minua hirvitti pitkäaikaiskokemuksen puute. Sitten ymmärsin, että CLT on luontevaa jatkumoa suomalaiselle puurakentamisen perinteelle.

Lue sarjan edellinen osa täältä. Seuraavassa osassa pohditaan arkkitehdin valintaa. Lue kolumni täältä.

Havainnekuva: arkkitehti Tapani Takkunen. Lisää kuvia projektin vaiheista Instagramissa: @miia.living.

Julkaistu: 14.5.2019