
Daalioita, tsinnioita ja leijonankitoja! Suvi kunnosti Lotokan hovin heinittyneen kasvimaan paikalle herkullisten sävyjen leikkokukkatarhan
Suvi Kuutti on herättänyt 1700-luvulla rakennetun Lotokan hovin Pohjois-Karjalassa uuteen eloon. Vanha, Bengt Schalinin suunnittelema puutarha on paikan aarre. Vuohenputkia ja heinää kasvaneen keittiötarhan paikalle Suvi on perustanut tuhannen taimen leikkotarhan. Avomaalla kasvaneista kukista saa persoonallisempia kimppuja kuin kasvihuoneessa kasvaneista taimista, hän sanoo.
”Pohjois-Karjalan Hammaslahdessa sijaitsevan Lotokan tilan historia yltää 1700-luvulle. 1900-luvun alkupuolella tilan osti paikallinen liikemies John Cederberg. Hän remontoi päärakennuksen, rakennutti ison navetan ja teetti puutarhasuunnitelman Bengt Schalinilla, aikansa kuuluisalla puutarha-arkkitehdilla. Myöhemmin puutarhaa yksinkertaistettiin, esimerkiksi laajat kiveykset peitettiin hiekalla. Sieltä ne kuitenkin löytyivät, olen kaivanut niitä vähitellen esiin. Myös kaikki kivimuurit ja hiekkakäytävät ovat yhä olemassa.
Katselimme tämän paikan myynti-ilmoitusta kolmisen vuotta, lopputalvesta 2020 teimme kaupat. Talossa riittää remonttia, se ei ole talviasuttavassa kunnossa. Kahden pienen lapsen kanssa tämä on meille toistaiseksi kesäpaikka.
Vanha puutarha on paikan aarre. Ensimmäisenä kesänä vain katsoimme, mitä täällä on. Villiintyneen kanukan ja viitapihlaja-angervon seasta löytyivät muun muassa hovijasmike, villa- ja koiraheisi, syreenejä, tataarivaahtera, näsiä, amerikanjalopähkinä, siperianhernepensasaitoja ja harvinainen wilsoninpoppeli. Kaiken pusikon keskellä kukki isotöyhtöangervo suurin valkoisin kukinnoin. Sitä ja sinivalkoista akileijaa ilmestyy tonttia raivatessa koko ajan enemmän. Navetalta tulevan tien molemmin puolin kasvaa kaksi tsaarinpoppelia, joista toinen on Suomen suurimpia, ympärysmitta yli seitsemän metriä.




Kun opiskelin kauppatieteitä, pohdin, haluanko tehdä sitä työtä loppuelämäni. Kaipasin myös jotain konkreettisempaa. Olen kasvattanut kaikkea mahdollista koko ikäni, ja gradun tekemisen ohella opiskelin sitten itseni aikuislinjalla puutarhuriksi. Samalla mietiskelin, mitä voisin tehdä. Osuin Instagramissa yhdysvaltalaisen leikkokukkatilan Floret Flowersin sivuille – että joku kasvattaa tuommoisia kukkia! Kotimaassakin alkoi olla pienimuotoista avomaan kukkaviljelyä, ja ihmettelin, että tämä on oikeasti mahdollista Suomessa. Oivalsin, että haluan vain kasvattaa kukkia ja tehdä niistä kimppuja.
Kun ostimme Lotokan, tajusin, että vanhassa suunnitelmassa näkyy entinen keittiöpuutarhan paikka. Tein siihen viljelyalueen, kuorin penkkien kohdalta vuohenputkea ja heinää kasvavan pintamaan ja lisäsin ostomultaa. Nyt kasvatan noin tuhat tainta vuodessa, kodin lasikuistille ei keväisin mahdu enempää.




Aloitan seuraavan vuoden suunnittelun jo edellisenä kesänä, jolloin ostan suuren osan siemenistä. Hankin ne alennusmyynneistä, sillä se on kustannustehokasta. Siemenet ovat kesällä jo vähän vanhoja, mutta yleensä itävyys säilyy riittävän pitkään. Paras siementoimittaja Euroopassa on irlantilainen Seedaholic, jolla on laaja lajikevalikoima pienissäkin erissä. Teen myöhemmin syksyllä tarvittavat täydennykset. Daalian juurakoiden myynti alkaa tammikuun alussa, ja suosituimmat lajikkeet loppuvat tosi nopeasti. Tulppaanit ovat myynnissä kesäkuussa. Eli työ on aika lailla ympärivuotista.
Yksivuotisten lajien satokausi kestää heinäkuun puolivälistä halloihin. Kauden venytykseen ei ole muuta keinoa kuin valikoiman laajentaminen. Täällä Joensuun korkeudella kukkakauden saa aloitettua sipulikukilla touko–kesäkuun vaihteessa, ja kun tulppaanit loppuvat, perennat alkavat kukkia. Kylvöjen ajoituksen palettia joutuu pyörittämään koko ajan. Esimerkiksi eukalyptus pitää kylvää jo tammikuussa. Liian aikaisin kylvetyistä tsinnioista tulee honteloja, ja jos laittaa liian myöhään, kukinta viivästyy. Suoraan maahan istutetuista daalioista kasvaa esikasvatettuja tukevampia, mutta ne kukkivat myöhemmin. Avomaalla kaikkea ei pysty kontrolloimaan, mutta juuri se tekee tästä hauskaa. Kukat ovat luonteikkaampia kuin kasvihuoneessa kasvaneet taimet, kimpuista tulee persoonallisempia.
Pidän kukkien murretuista väreistä, kirkkaanpunaista ja peruskeltaista en harrasta. Yritän myös löytää mahdollisimman erimuotoisia ja -kokoisia kukkia. Ei riitä, että on pelkkiä pääkukkia, kimppuun tarvitaan erilaisia välikukkia, vaikka kosmosta, tähtiputkea ja sudenporkkanaa, sekä yllättävän paljon vihreää. Vadelman lehti on hieno, ja nyt minulla on kokeilussa marunoita. Lisäksi pitää ottaa huomioon kasvin yleiset ominaisuudet. Esimerkiksi daalioissa on paljon kauniskukkaisia lajikkeita, joilla on kuitenkin lyhyt ja lörppä varsi.




valmistuin hiljattain floristiksi, ja oma makuni muuttui opiskelun aikana. Vaikka lempeät värit tuntuvat omimmilta, yritän koko ajan saada mukaan jotain uutta. Esimerkiksi leijonankidoista onnistuin löytämään hyvän lajikkeen, ja monivuotisia lajeja laitan jatkuvasti enemmän.
Kun pihalta kaadetaan vielä muutama koivu, kukkia mahtuu lisää. Haluan, että leikkopuutarha on myös kaunis. Siellä tulen aina niin onnelliseksi.”


Suvin vinkit leikkokukkien kasvattajalle
1. Mistä siemeniä?
Tutki nettikauppojen tarjontaa, esimerkiksi Mustilalla ja Impectalla on hyvä siemenvalikoima. Käytä hyväksesi myös kausihinnoittelua, loppukesästä voit saada siemeniä jopa puoleen hintaan.
2. Mitoita kasvatus
Mieti, minkä verran sinulla on tilaa esikasvatukseen. Taimet tarvitsevat valoa kehittyäkseen tanakoiksi, ja osa lajeista vaatii pitkän taimikasvatusajan.
3. Helpota työskentelyä
Kukkaunelman pitää olla kivaa. Suunnittele leikkotarha niin, että viihdyt siellä. Riittävän leveät käytävät helpottavat työskentelyä. Suorakaiteen malliset penkit ovat toimivia viljelyn kannalta. Kotipuutarhassa voit hyvin tinkiä tehokkuudesta. Jos pidät pyöreistä tai kaarevista muodoista, unohda suorat kulmat.
4. Sommittele erilaisia
Valitse erilaisia lajeja ja lajikkeita niin, että ne näyttävät hyvältä yhdessä. Mieti värien, muotojen ja kokojen yhdistelmiä. Hyvässä kimpussa on mielenkiintoa ja vaihtelua.
5. Muista vihreä
Älä unohda vihreää, kimppuun tarvitaan muutakin kuin kukkia. Hyödynnä perennojen lehtiä ja pensaiden oksia. Kävele silmät auki myös luonnossa. Monet luonnonlajit sopivat hyvin sidontaan, heinillä saat kevyttä ja niittymäistä ilmettä
6. Kokeile eri lajeja ja lajikkeita
Älä lannistu, jos jonkin lajikkeen kasvatus ei onnistu. Paperilla hyvältä näyttävä lajike ei välttämättä sovi sinun olosuhteisiisi. Kokeile vaihtaa lajike toiseksi tai etsi tilalle samanoloinen laji.