Missä se toinen kurahanska taas on? Kohta joku kompastuu tuohon roskapussiin! Monessa kodissa aamulähdöt ovat kiireisiä ja kaoottisia. Eteinen muistuttaa esterataa lattialla lojuvine kenkäkasoineen, ja tavarat ovat kateissa. Ja sekös kääntää stressitasot kaakkoon.
Pari vuotta sitten myös Johanna Alasuutari huomasi, että siirtymät eteisessä yksin kahden pienen lapsen kanssa takkusivat. Toistuessaan pienetkin asiat ärsyttivät ja kuormittivat: aina peilikaapin ovi jää auki, taas pienet haalarit tippuivat henkareista.
Pikkuhiljaa, yhteen pulmaan kerrallaan pureutuen Johanna on muokannut perheen eteisestä toimivaa. Mukana on ollut myös kasvatuksellinen ajatus: miten sisustus- ja kalustevalinnoilla voi vaikuttaa siihen, että lastenkin on helppo toimia?
– Pidän sisustamisesta ja olen esteetikko, mutta eteisessä minulle tärkeintä ovat käytännöllisyys ja toimivuus. Järjestyksessä oleva eteinen helpottaa elämää huomattavasti. Eteiseen panostaminen on suorastaan mielenterveysteko!
Nyt Johanna esittelee perheen eteisen ja kertoo, miten ratkaisut helpottavat perheen arkea!
Johanna otti kuvat eteisestä, kun lapset olivat isällään, joten kuvista puuttuvat lasten kengät ja ulkovaatteet. Johanna ei ole stailannut tilaa vaan eteinen näyttää siltä, miltä se perheen arjessa näyttää. Lapsen värikkään takin hän nosti naulakkoon havainnollistamaan mittasuhteita.
Nobelin rauhanpalkinnon arvoiset laatikot ja meikit pikastailausta varten
- Roskis. "Autosta tuon usein mukanani parkkikuitteja ja sen sellaista. Nyt saan tyhjättyä kädet heti eteisessä."
- Paikka posteille ja muulle kädestä laskettavalle. "A4-vetoiseen lokeroon jätin esimerkiksi taloyhtiön kokouskutsun ja kuulokkeet."
- Pikkulokerot auton vara-avaimelle ja meikeille. "Usein lastaan takakonttiin illalla tavaraa aamua varten. Nyt saan avattua auton kätevästi vara-avainten etänapilla. Lisäksi ostin eteistauluun huulipunan ja peitepuikon, koska usein pikastailaan itseni eteisessä samalla, kun lapset pukevat. Ei tarvitse hakea meikkejä vessasta! Lisäksi eteistaulussa on pikkukoukkuja satunnaisiin tarpeisiin, kuten vieraiden avaimille."
- Lasten vaatekoukut. "Sopivalla korkeudella olevia apinakoukkuja on helppo käyttää, ja lapsista on hauskaa laittaa takit apinoiden häntiin."
- Säilytyslaatikot asusteille. "Ikean laatikoiden suunnittelija ansaitsisi lähestulkoon Nobelin rauhanpalkinnon, sillä helppokäyttöiset laatikot ovat tuoneet meille rauhaa arkeen. Luukuissa on jotain taikavoimaa, koska sekä lapset että minä laitamme – tai paiskaamme – ne aina kiinni. Laitoin luukkuihin kuvat lapsista ja asusteista avuksi muistamiseen."
- Suojakaukalot kenkien alle. "Koin kenkätelineet epäkäytännöllisiksi. Usein kengät tippuivat lattialle, vaikka kuinka järjestin. Minulla on aktiivikäytössä yhdet kengät. Lasten kengät ovat nyt heidän isällään."
- Naulakko laukuille ja vieraiden vaatteille. "Kahdesta Ikean seinänaulakosta rakennettu 'puu' on ollut kovassa käytössä esimerkiksi vieraiden takeille."
- Lisäksi: Naulakko lähteville nyssyköille. "Kiinnitin ulko-oveen naulakon kotoa lähtevälle tavaralle. Nyt siinä on esimerkiksi pussi kartonkiroskia ja palautukseen menevä postipaketti."
Nimikointitussi ja paikka likapyykeille
- Kaapista toinen peiliovi pois. "Harkinnan jälkeen otin peililiukuovikaapista toisen oven pois. Vetäessäni ovia kiinni ja auki jotain oli aina tiellä, ja toinen ovi jäi joka tapauksessa usein auki. Poistetusta ovesta tuli pukeutumispeili vaatehuoneeseen."
- Paikka harvemmin käytettäville kamppeille. "Elfa-vetohyllykössä säilytämme harvemmin tarvittavat asusteet ja vaatteet. Ylimmällä tasolla on satunnaista sälää ja lisäksi tekstiilitussi, koska nimikoin lasten vaatteet aina eteisessä."
- Tulevien päivien vaatekerrat. "Peilikaapin kylkeen kiinnitin Ikean säilytyslaatikoston. Ylimpään laatikkoon laitan lasten seuraavien päivien vaatekertoja. Laatikoston päällä on rasiassa ksylitolipastilleja, jollaiset lapset saavat pukeuduttuaan."
- Paperinkeräys. "Tänne saan nakattua heti roskiin menevät postit."
- Likapyykkipiste. "Lasten likaisia vaatteita löytyi usein lattialta, joten perustin eteiseen toisen likapyykkipisteen. Lapset osaavat kyllä viedä pyykkejä kylpyhuoneen pyykkikoriin, mutta paikka oli heille kaukana ja pyykkikori pienemmälle vähän korkea. Siksi helpotin systeemiä."
- Ripustin harvemmin käytetyille kengille. Lenkkikenkiä ja vastaavia varten laitoin ripustimen peilikaapin sisälle Elfa-hyllykön kylkeen. Muiden kuin kuluvan vuodenajan kengät ovat banaanilaatikossa peilikaapin ylähyllyllä."
Hei hei, henkarit!
- Ovinaulakot korvasivat henkarit. "Henkaritankoon löytyi lähes sopivan kokoinen ovinaulakko Clas Ohlsonilta. Ihanaa, kun ei tarvitse käyttää henkareita!"
- Koukut kypärille. "Kiinnitys on toteutettu irrotettavilla Tesa-tarrakoukuilla. Kuvatuet auttavat lapsia."
- Lisäksi: Laukut kaapin pohjalle. "Tänne saa useammat työ- ja koulureput. Ihanaa, kun ei tarvitse enää kompastella niihin. Kaapin pohjalle laitoin kuramaton."
"Myös keskeneräisestä voi iloita"
Nyt eteinen on huomattavasti toimivampi kuin pari vuotta sitten. Valmista siellä ei ole – eikä tarvitsekaan olla, sillä perheen tarpeiden muuttuessa eteinenkin muuttuu. Nyt Johanna suunnittelee esimerkiksi hattuhyllyä eteistaulun ylle.
– Haluaisin kannustaa siihen, että myös keskeneräisestä voi iloita. Itsemyötätunto on hyväksi. On normaalia, että tavarat ovat sekaisin tai jos eteisen järjestystä ei jaksa juuri nyt miettiä.
Alkuun pääsee Johannan mukaan käymällä ensin tavarat läpi ja karsimalla turhat pois. Samalla tulee samalla mietittyä, millaisille asioille juuri meidän kodissamme tarvitaan paikat.
– Meillä esimerkiksi lasten haalareiden ja ulkohousujen varajalkarenksut olivat yksi kategoria. Teiniperheessä tarpeet tietysti ovat ihan erilaiset.
"Ei ne märät kumpparit vaan lämmin halaus"
Johanna haluaa, että kotiin tuleminen tuntuu kivalta. Siksi hän asetteli eteisen paraatipaikalle, suoraan ulko-ovea vastapäätä, iloa tuovan sommitelman. Siinä on valokuva perheestä, viherkasvi ja kehykset lasten vaihtuvalle taideteokselle.
– Suunnittelen vielä lisääväni tähän iskulauseen "Ei ne märät kumpparit vaan lämmin halaus". Lisäksi aloin haaveilla siitä, jos seinän maalaisi vaikka pirteän keltaiseksi.
