Kun muut vielä nauttivat kesästä, Jelena huovuttaa joulukoristeita – "Olen onnekas, kun muutkin perheessäni ovat jouluihmisiä"

Kun muut vielä nauttivat kesästä, Jelena huovuttaa joulukoristeita – "Olen onnekas, kun muutkin perheessäni ovat jouluihmisiä"

Jelena Salonen rakastaa joulua ja itsetehtyjä lahjoja sekä herkkuja. Siksipä joulureseptejä pitää testailla ja lahjoja tehdä ympäri vuoden.
Teksti Henna-Kaisa Ranta
Mainos

Onko joulu sinulle vuoden tärkein juttu?

Joulu on yksi tärkeimmistä juhlista lasten syntymäpäivien ohessa. Jouluna viimeistään kaikki rakkaimmat ja läheisimmät kokoontuvat saman pöydän ääreen. Koen suurta iloa siitä, että saan laittaa ruokaa perheelle ja saamme viettää kiireetöntä aikaa yhdessä.

Teetkö jouluvalmisteluita ympäri vuoden? Mitä olet jo ehtinyt tehdä ensi joulua ajatellen?

Teen jouluvalmisteluja pitkin vuotta. Yritän tehdä lahjoja itse niin paljon kuin mahdollista, koska arvostan saajanakin niitä suuresti: lahjan antaja on ajatellut minua sitä tehdessään. Vuorotyö ja pienet lapset pitävät arjen kiireisenä, joten käsityölahjoja pitää valmistua pitkin vuotta, jotta saan tehtyä kaiken, mitä olen suunnitellut.

Myös joulukoristeita pyrin tekemään paljon itse. Otin perinteeksi tehdä joka vuosi yhden tontun. Tänä vuonna työn alla on saunatonttu. Ajatuksena on, että lapseni saavat tontut sitten itselleen, kun muuttavat omilleen. Toivon, että tontut säilyvät sukupolvelta toiselle tuoden iloa ja joulumieltä.

Rakastan tehdä erilaisia hahmoja huovuttamalla, ja tänä vuonna jouluasetelman teemaksi valikoitui metsä. Peurakoriste ja punatulkkupariskunta on jo tehty. Muutama eläin on vielä työn alla, ennen kuin asetelma on valmis.

Suloinen peura on neulahuovutettu. Peuran sisällä on rautalankaa, joten sitä voi liikutella eri asentoihin. Työssä on käytetty 100 prosenttista suomenlampaan villaa. Jelenaa viehättää villan perinteisyys ja se, että huovuttaminen on vanha käsityötaito. Jutun kuvat Jelena Salonen.

Miten läheisesi suhtautuvat jouluinnostukseesi?

Olen onnekas, kun muutkin perheessäni ovat innokkaita jouluihmisiä. Ystävät taas tuntevat minut hyvin ja hyväksyvät hössäämiseni. Saan paljon kyselyitä, mitä aion tehdä jouluksi. Välillä pitää olla tarkkana, etten lipsauta mitään ja paljasta lahjoja.

Myös työpaikallani Saarioisissa jouluvalmistelut alkavat hyvissä ajoin, joten hössöttäminen joulusta tuntuu itsestäni ja muista aika normaalilta. Töissä saatetaan kyllä kysellä jo keväällä, joko olen sopinut vapaita joulunpyhiksi.

Pysytkö perinteisissä ruoissa vai kehitteletkö joka vuosi jotakin uutta?

Teemme joulupöytään suuren osan ruoista itse, ja se on hyvin perinteinen kinkkuineen ja laatikoineen. Laatikot ostamme suurimmaksi osaksi, mutta näkyyhän niissäkin työn myötä oma kädenjälkeni.

Kahvipöytään yritän aina löytää uuden jälkiruoan glögijuustokakun kaveriksi. Selaan reseptejä pitkin vuotta ja testaan niitä etukäteen.

Glögijuustokakku kuuluu Jelenan perheen jouluperinteisiin.

Mikä joulussa on tärkeintä?

Tärkeintä on tunnelma, jota yritän luoda kotiin muun muassa itsetehtyjen koristeiden ja valojen avulla. Viime jouluna koristelimme mieheni kanssa tyhjillään olevan navetan lapsille joulumaaksi. Tontut asuivat navetan ylisillä, jonne rappuset nousevat. Lapset kävivät siellä kurkkimassa, näkyisikö tontuista pieni vilaus.

Tahdon ruokkia lasteni mielikuvitusta, ja toivon heidän säilyttävän lapsenomaisen ilon mahdollisimman pitkään. Lapsuusaika on niin lyhyt – aikuisena ennättää olemaan lopun elämäänsä.

Jelenan tämän vuoden koristeisiin kuuluu neulahuovutettu kissanpentu lakkeineen.

Millaisia muistoja sinulla on lapsuutesi jouluista?

Vietimme joulut mummilassa, jonne kokoontui koko suku. Päällimmäisenä mielessä ovat lämmin tunnelma ja ihanat tuoksut, jotka kantautuivat mummini kettiöstä. Serkkuni kanssa oli ihana avata lahjoja ja leikkiä niillä myöhäiseen iltaan. Edesmennyt rakas mummini oli myös jouluihminen, aivan niin kuin äitini ja minä nyt. Luulen, että heiltä kumpuaa myös minun joulumieleni.

Joulu on aina ollut minulle hyvin tärkeä. Muutama vuosi sitten rakas isäni nukkui pois jouluaattona. Luulen, että lapseni ilo, riemu ja joulun odotus pelasti minunkin jouluni. Joulun merkitys on entisestäänkin syventynyt. Suru muuttaa muotoaan, ja jouluna hiljennyn muistelemaan edesmenneitä.

"Virkkasin lapsilleni vähän erilaiset tonttulakit. Jokaisella on oma tonttumerkki ja voimaeläin, jotka kertovat, mihin partioon tonttulakin kantaja kuuluu: poro- ja lahjamerkki kuuluvat kuljetuspartioon, pöllö- ja hiutalemerkki lumipartioon, kissa- ja sydänmerkki auttajapartioon." "Minusta on ihana antaa itsetehtyjä lahjoja. Niissä on paljon tunnetta ja ajatusta mukana. Tässä fimomassasta tehtyjä koruja, joita tein ja annoin lahjaksi." "Huovutin viime jouluksi lapsilleni Nukkumatin ja itselleni Histamiinin. Halusin antaa jotakin omasta lapsuudestani omille lapsilleni." "Inspiraatio lähti perheemme omista koirista. Norwichinterrierit ja alaskanmalamuutti pääsivät koristamaan kuusta."
Julkaistu: 17.8.2018