Meidän Talo

Uutta ja uudelleen löydettyä! Kouvolan asuntomessujen parhaat tekniset tärpit


Kouvolan asuntomessuilla kiinnostavia teknisiä ratkaisuja saa tirkistellä luvan kanssa. Vastassa ovat lasikatto, pesevä pönttö ja siirrettävä talo.
Kuvat Johanna Myllymäki, Hannes Paananen

1. Muuntuva ja siirtyvä Lapinjärvitalo

– Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus asua omassa omakotitalossaan elämänsä loppuun asti, sanoi Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka puolisentoista vuotta sitten.

Moinen manifesti ei ollut pelkkää sanahelinää. Lapinjärven kunta aloitti jo vuonna 2016 ikääntyneiden itsenäiseen asumiseen tarkoitetun pientalotyypin kehittelyn. Valmiita taloja nähdään nyt Kouvolan asuntomessuilla.

Lapinjärvitalot ovat helposti muunneltavissa elämäntilanteen ja itsenäisen jaksamisen mukaan. Fyysinen ja sosiaalinen esteettömyys on ollut suunnittelun yhtenä peruslähtökohtana. Talot asemoidaan neljän talon ryppäiksi, ja tällä tavalla muodostuvan neliön keskellä on asukkaiden yhteistä tilaa. Löytyy sekä omaa rauhaa että lähinaapuruston tuomaa turvaa.

Talot rakentaa monessa mukana oleva Elementit-E. Talot tehdään valmiiksi tehdashallissa ja kuljetetaan messualueelle yhtenä kappaleena. Messujen jälkeen talot siirretään varsinaiseen käyttötarkoitukseensa Lapinjärvelle.

2. Aito talo, isot lasit

Messukohde numero 3, Talo Aito, on valoisa ja lämmin. Talon alakerroksen suuret lasiseinät edellyttävät lasielementeiltä mahdollisimman pientä U-arvoa eli lämmönläpäisykerrointa.

Muutama vuosi sitten lasielementtien U-arvoa 0,7 pidettiin erinomaisena. Mutta kehitys loikkii eteenpäin. Aidon kiinteät lasiseinät ovat Honkatalojen HTWS-elementtejä, joiden U-arvo on vain 0,5.

Tammikuussa 2021 astuu voimaan EU-direktiivi, joka edellyttää kaikkien uusien rakennusten olevan lähes nollaenergiataloja. Vaikka ”lähes nollaenergiatalon” kansallinen määrittely on vieläkin kesken, on todennäköistä, että suurilla lasiseinillä varustetut talot eivät täytä tulevia vaatimuksia. Niinpä niitä rakennetaan nyt.

HTWS-lasit ja muiden valmistajien energiatehokkaimmat lasielementit kyllä kelpaavat tulevaisuudessakin. Ikkunoiden U-arvovaatimukseksi on tulossa joko 0,6 tai 0,8.

U-arvo W/(m2 x K) ilmaisee, kuinka monta wattia lämpöenergiaa jatkuvasti läpäisee pinta-alaltaan yhden neliömetrin rakennusosan, kun lämpötilaero rakennusosien eri puolilla on yksi Kelvin-aste.

3. ”Teknologiakupla”

Telian älykoti ei ole messutalo vaan teknologiaa esittelevä kuplarakennelma. Kulunvalvonta, sähkölaitteiden tilan tarkkailu ja säätö, viihdelaitteiden ääniohjaus ja vaikka mitä. Telian lanseeraamat älypalvelut ovat tuttuja jo vuosien takaa, mutta tärkeintä palveluissa onkin se, miten luontevasti ne sujahtavat osaksi perheiden arkea.

Telian Smart Family -sovellus on jo käytössä Ruotsissa. Suomeksi palvelu julkaistaan kesän aikana.

4. Kuivaketju ei katkea

Kouvolalainen talotehdas Elementit-E on monen messutalon rakentaja. Yrityksen yksi toimintaperiaate on kuivaketjun säilyttäminen alusta loppuun. Elementit-E rakentaa talot moduuleina sisätiloissa ja kuljettaa moduulit erikoiskuljetuksina tontille, missä perustukset on tehty valmiiksi.

Moduulit nostetaan paikoilleen millintarkasti ja liitetään yhteen. Samalla kytketään viemärit, vesijohdot, sähköt ja datajohdotus.

Asuntomessuilla näitä moduulitaloja ovat Villa Element sekä suureksi osaksi Talo Korea. Lisäksi Elementit-E on rakentanut pienet Lapinjärvitalot, jotka on tuotu paikalleen yhtenä kappaleena.

5. Lasikatto kestää vuosikymmeniä

Monien julkisten rakennusten wau-ominaisuutena on kokonaan lasinen julkisivu ja/tai katto. Rakennusinsinööri Vesa-Matti Moilanen on kehittänyt pientaloihin soveltuvan version lasikatosta.

Ensimmäiset lasiseinäiset tai -kattoiset talot päällystettiin lasielementeillä, joita yhdistivät vesieristetyt listat. Sittemmin on kehitetty pantalistaton saumaus ja sen mahdollistama rakenteellinen lasitus. Tätä SG eli Structural Glazing -nimellä kulkevaa menetelmää käytetään nykyisin käytännössä kaikissa lasiseinäisissä rakennuksissa.

Kun asiaan perehtymätön messukävijä astuu Moilasen Talo Koreaan, hän ihastuu valon määrään ja kattoikkunoiden kokoon. Mutta eiväthän ne ole kattoikkunoita. Ne ovat katto. Pituussuunnassa ne ovat yhtä lasielementtiä kurkihirrestä räystäälle. Kiinnitys toisiin kattoelementteihin hoituu juuri tuolla SG-lasitussaumalla. Lasielementtien ohella katto koostuu puurunkoisista elementeistä, joiden vesikatteena on bitumihuopa.

Talo Korea on Moilasen perheen tuleva koti. Samalla se on teknologiademo, jonka tarkoituksena on vakuuttaa potentiaaliset asiakkaat SG-tekniikan toimivuudesta.

6. Tiilen valoisa tulevaisuus

Yksi Kouvolan asuntomessujen suosikkirakennusaineista on vanha kunnon tiili. Tätä ei pidä ihmetellä, sillä suuri osa messualueen vanhoista rakennuksista on Keski-Suomen Pioneeripataljoonan jälkeensä jättämiä, ja armeijahan on tunnetusti tiilirakentamisen, eh, pioneeri.

Toinen tiilen uutta nousua petaava tekijä on Korian kuuluisa tiilitehdas, Wienerberger. Tiilirakentaminen on nykyään paljon muutakin kuin punaisten harkkotiilien latomista päällekkäin ja peräkkäin. On sisustustiiliä, keraamisia tiililaattoja, kattotiiliä, maankatetiiliä ja vaikkapa tiilisiä takkasydämiä.

7. Akustiikka, Airon Neito

Musiikin ystävät vertailevat maailman konserttisalien akustiikkaa kuin hienoja viinejä. Myös toimistotilojen akustiikkaa pidetään varsin tärkeänä, eri syistä tosin. Asuintilojen akustiikkaan kiinnitetään erityistä huomiota vain harvoin.

Hyvin akustoitu asuintila ei tarkoita vain sitä, että musiikki soi tarkasti ja pehmeästi ilman bassokuminoita. Se tarkoittaa kodin eri toiminnoista syntyvien äänien heijastumien hallintaa, mikä mahdollistaa esimerkiksi selkeän keskustelun ääntä korottamatta.

Messukohde Airon Neidon makuuhuoneen katossa on lähes koko katon kokoinen diffuusori, äänen suoria heijastumia hajottava mosaiikkimainen rakennelma. Diffuusorit ovat studioiden vakioelementtejä. Jokaisen hyvin akustoidun konserttisalin katosta roikkuu juuri siihen tilaan suunniteltu diffuusori, jota siinä käytössä tosin kutsutaan kanoopiksi. Ja Helsingin upeasointisessa Musiikkitalossa tuolle röpelöiselle betonilaatalle on annettu herttainen nimi: sointilatvus.

8. Kaukolämpöä viljasta

Suomen Viljava rakensi muutama vuosi sitten Korian viljavarastolle lämpölaitoksen, jota sadonkorjuuaikana käytetään viljankuivaukseen. Kuivatuskauden ulkopuolella laitos tuottaa kaukolämpöä messukohteisiin viljan kuivatuksen ja säilömisen yhteydessä talteen otetusta pölystä.

Tämä ei valitettavasti auta lämmitettävien rakennusten energiatehokkuuslukuja laskettaessa. Vuonna 2021 täysimittaisena voimaan astuvan Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallista tulkintaa määritelleessä loppuraportissa (FinZEB) todetaan, että ”…tarkastelut tehdään yhdellä valtakunnallisella kaukolämmön kertoimella, joka kattaa kaikki kaukolämpölaitokset polttoaineista riippumatta.”

Ekologinen tuotanto kuitenkin houkuttelee messurakentajia kaukolämmön käyttäjiksi. Kouvolassa reilusti yli puolet pientalorakentajista luottaa kaukolämpöön, kun taas esimerkiksi Vantaan asuntomessuilla vuonna 2015 vain joka kolmas rakentaja valitsi sen.

9. Peppu puhtaaksi pöntöllä

Aikaisemmilla messuilla on herätetty huomiota elektronisilla wc-pöntöillä, jotka laulavat toimituksen aikana peittääkseen loiskahdusten äänet, pesevät takamuksen hellällä vesisuihkulla ja lopuksi kuivaavat lämpimällä ilmavirralla.

Nuo pöntöt oli aina tilattu Japanista, missä moiset toiminnot ovat hyvin suosittuja. Nyt eurooppalainen valmistaja, Villeroy & Boch, on tuonut markkinoille oman näkemyksensä pesevästä pöntöstä.

Näennäisen näppärästi nimetty ViClean-U pesuistuin asennetaan yhteensopivien V&B-pönttöjen päälle. Toimintoja ohjataan kaukosäätimellä, ja pesuohjelmia on eri tyyppisistä peppupesuista ”ladywash”-nimellä kulkevaan pesuun. Kolmen käyttäjän ohjelmat voidaan tallentaa muistiin.

V&B:n hi-tech-pönttö on kohteessa numero 2, Designtalo Airon Neito.

Asiantuntijana Kouvolan asuntomessujen aluevalvoja Esa Inkilä.

Julkaistu: 6.8.2019