Vanha konsulintalo pukeutuu perinteiseen jouluun – ”Isossa talossa kaikkea on paljon, joulukuusiakin kolme!”

Arviolta 1850-luvulla tehty hirsitalo sijaitsee Loviisassa. Talossa on 10 huonetta, keittiö ja kolme kylpyhuonetta, ja asuintiloja on noin 260 neliötä. Talossa asuvat yrittäjä Satu Rajala, 51, ohjelmistoalalla johtajana työskentelevä Jarmo Rajala, 50, ja kolme kotona asuvaa lasta sekä lemmikit. Osa lapsista asuu jo omillaan mutta matkustaa joulunviettoon Loviisaan. Kotitalo on entinen Viron ja Tanskan konsulin talo Loviisassa. Rajalan perhe hankki sen 2021. Talon arkea voi seurata Instagramissa @satumaista.elamaa.

Remontti kesti puolitoista vuotta. Sinä aikana Satu ja Jarmo asuivat Loviisassa ollessaan leirintäalueella asuntovaunussa. Talon ulkovuorauksen väri vaihtui remontissa siniharmaasta vaaleanvihreään. Arviolta 1920–30-luvulta oleva sävy löytyi purkutöitä tehdessä ja oli vanhin löydetty väri. Remontissa purettiin muun muassa huonokuntoiset kylmävintit, jolloin katon muoto saatiin esiin.

Satu ja Jarmo suunnittelivat talon sisustuksen yhdessä. Alusta asti oli selvää, että värejä tulee paljon. Oranssinpunainen kakluuni toivottaa tervetulleeksi eteisaulassa. Se näyttää vanhalta mutta on tuore lisäys taloon. Värikkäitä kaakeleita etsittiin Ruotsista asti. Lopulta kakluunin kaakeleineen suunnitteli ja muurasi Kakluuniverstaan Antti Paananen.

Vanhassa talossa on ihana tunnelma! Miten vietätte täällä joulua?

Satu: Jo itsenäistyneet lapset kotiutuvat maailmalta ja saamme viettää aikaa yhdessä. Aattona syömme päivällä riisipuuroa. Illalla pöytään katetaan joululaatikot, kalat, mädit ja kinkku.

Uusi perinne syntyi Loviisaan muuton jälkeen, kun aloimme käydä aattona kävelyllä vanhassa kaupungissa. Täällä on niin kaunista! Vanhojen talojen ikkunoista näkee, kun ihmiset ovat asettumassa pöytään hempeässä valaistuksessa ja amaryllikset kukkivat ikkuna­laudalla. Aattoiltana lapset saattavat katsoa jouluelokuvaa ja minä tunnelmoin kynttilöiden valossa. Välillä pelaamme Monopolia aamuyöhön asti.

Tarkka näkee pinkopahvien alta paljastetuista hirsistä, että talo on kallellaan merelle päin. Vanhan läpi­kulkuaukon kohta sai Eijffingerin Museum-tapetin. Tarjoiluvaunu on Aino Aallon suunnittelema uniikkikappale. Bellus-sohva löytyi Maskusta.

Alakerran aulaan sopivaa tapettia etsittiin kauan. Sen haluttiin henkivän alkuperäisen brittitapetin tyyliä. Väriä piti olla riittävästi, mutta kuosi ei saanut olla liian levoton. Valinta osui Cole & Sonin Talavera-tapettiin.

Cole & Sonin Talavera-tapetista poimittiin terrakotan sävy myös maalattuun muuriseinään. Maalari ehdotteli remontin aikana, pitäisikö talossa olla valkoistakin. Yksikään seinä ei jäänyt ilman väriä.

Miten joulu näkyy kodissanne?

Satu: Taloon on helppo laittaa vanhan näköinen joulu, kun talon mukana tuli vanhoja huonekaluja ja tavaroita. Isossa talossa kaikkea on paljon, joulukuusiakin kolme!

Ensimmäisenä jouluna tässä talossa tuli tunne, että elämän palaset ovat loksahtaneet kohdalleen. Täällä on vain niin hyvä olla. Tähdet ikkunoissa tuovat tunnelmaa talvi-iltoina ja ilahduttavat ohikulkijoita.

Suuri ruokapöytä ja kynttiläkruunu ostettiin jo ennen taloa, sitten piti löytää niille sopiva talo. Pöytäliina on Sadun luottoliikkeestä Tattarisuon antiikista. Lautasliinat on tehty kapio­arkun vanhoista tyy­­nyn­­­­päällisistä.

Hyvä ruoka on olennainen osa perheen joulunviettoa. Perinteisiä joululaatikoita Satu tekee itse isot satsit, ja riisipuuroa syödään jouluaattona lounaaksi. Astiat tulivat talon mukana. Astiasto on Raija Uosikkisen 1950-luvulla suunnittelema Arabian Suvi. Joulupöytään aikuiset pukeutuvat arkea juhlavammin, lasten ei tarvitse.

Miten kunnostitte 170-vuotiasta taloa?

Satu: Taloa remontoitiin puolitoista vuotta. Talo oli lähes alkuperäisessä kunnossa, ja täällä ei ollut asuttu 25 vuoteen. Osa alapohjasta oli romahtanut ja sisäkatossa näkyi vanhoja vuotojälkiä. Ensimmäiset puoli vuotta purimme taloa itse ja talkoilla, sen jälkeen meillä oli ammattilaiset tekemässä. Ymmärrän nyt hyvin, miten joillakin menee remonttiin 10 vuotta.

Talo remontoitiin alkuperäistä henkeä noudattaen. Rakennusmateriaalit ovat hengittäviä, valokatkaisijat posliinisia, patterit valurautaa ja peitelistat perinteistä loviisalaista mallia. Halusimme valita kaikki materiaalit niin, ettei niitä tarvitse ainakaan meidän elinaikanamme vaihtaa.

Joulukuusia ja havu­asetelmia on talossa monta. Satu teki itse pihtaköynnöksen rappujen kaiteeseen.

Satu oli kerännyt leikekirjaan unelmiensa keittiön, ja turkoosi ja oranssi väri kumpusivat sieltä. Koivupuisen keittiön teki paikallinen puuseppä Patrik Hellsten. Satu kutsuu keittiötä Makitan väri­seksi työkalusarjan mukaan. Leikkuulauta ja leipälaatikko kuuluvat talon vanhaan esineistöön.

Tilavan ja valoisan kylpyhuoneen paikalla oli aiemmin piian huone. Amme ostettiin Domus Classicasta. Seinässä on Värisilmän Artisan White -laatat, lattiassa Play Oxide White -laatat.

Miltä tuntuu asua vanhassa talossa?

Jarmo: En olisi osannut arvata, kuinka hieno talosta tulee. Kun kävin täällä ensimmäisen kerran, se näytti synkältä ja pi­meältä. Onneksi Satu näki sen mahdollisuudet. Kun talo alkoi rakentua uudelleen, se alkoi tuntua kodilta. On makea fiilis, kun talossa on säilytetty niin paljon alkuperäistä. Rakennustarkastajakin sanoi, että kylläpä olette tehneet kauniin kodin.

Yläkerran saniaiskuvioinen tapetti elää valon mukana. Kaunein se on illalla, kun siihen osuu epäsuora valo. Tapetti on Boråstapeterin Fern Forest. Tuolit ja kahvipöytä ovat talon alku­peräistä kalustoa, toisen tuolin Satu on ehtinyt entisöidä.

Suurin osa huonekaluista on talon jäämistöä. Pieni jalkalamppu ja kirjahyllyt ovat talon alkuperäiskalustoa. Kaikkiin valaisimiin uusittiin sähköt. Rottinkinen nojatuoli on Sadun verhoilema.