Kesäillassa leijuu makeanraikas tuoreen ruohon tuoksu, kun Roope Syvälahti ajaa viimeisen kierroksen ruohonleikkurilla uuden kotitalonsa puutarhassa Tuusulan asuntomessualueella.

– Huomaatko, kuinka ruohonleikkurin toinen rengas kulkee pihakiveyksen reunan päällä? Näin nurmikonrajasta tulee kertaheitolla sileä ja siisti, eikä viimeistelyyn tarvita trimmeriä, hän kehuu.

– Sekä minä että vaimoni pidämme selkeästä ja siististä minimalistisesta tyylistä ja vihreydestä, mutta meistä kumpikaan ei ole varsinaisesti mikään viherpeukalo. Sen vuoksi halusimme rakentaa pihasta mahdollisimman mutkattoman, Roope Syvälahti kertoo.

Roope ja Arum Syvälahti ovat kumpikin viettäneet lapsuutensa omakotitalossa ja sitä ympäröivässä vehreässä puutarhassa – Roope Tuusulassa, Arum Indonesiassa.

Kun pariskunnan Gabriel-poika syntyi viisi vuotta sitten, heistä alkoi tuntua tärkeältä tarjota myös lapselleen samanlaisia kokemuksia oman pihan tuomasta vapaudesta ja iloisista pihaleikeistä.

Syvälahdet etsivät pitkään uutta kotia Tuusulan Hyrylän seudulta, mutta mitään heidän kriteerinsä täyttänyttä ei vain tuntunut löytyvän. Kun sitten kävi ilmi, että asuntomessut järjestettäisiin kotipaikkakunnalla ja vielä heille tutulla alueella, he eivät epäröineet hakea tonttia.

Rakennusarkkitehdin koulutuksen saanut Roope suunnitteli uuden kotitalon itse. Graafisen selkeälinjainen mustanharmaa Omatalo on moderni tulkinta suomalaisesta kaupunkipuutalosta. Sen sisustus on harkittu yhdistelmä skandinaavista ja itämaista urbaania tyyliä.

Syvälahdet halusivat saman pelkistetyn ja näyttävän ilmeen jatkuvan myös puutarhassa. He suunnittelivat puutarhan pääpiirteet yhdessä, mutta kasvi- ja materiaalivalinnoissa he päätyivät käyttämään myös ammattilaisten apua.

– Tapasimme aikoinaan Singaporessa ja haimme inspiraatiota sen pienten kaupunkipuutarhojen kompakteista ratkaisuista. Meidänkin puutarhamme kadunvarren puoli on puolijulkista tilaa, mutta sen muut osat sisäpihamaisen suojaisat.

Sama ajatus näkyy Roopen mielestä myös vanhoissa suomalaisissa puutalokaupunginosissa vaikkapa Raumalla tai Porvoossa. Niissäkin oleskelupihat ovat piilossa ohikulkijoiden katseilta.

Hortonomin avulla valitut koristeheinät, havukasvit sekä keväällä kukkaröyhyyn peittyvät koristeomena- ja kirsikkapuut tuovat puutarhaan haluttua itämaista tuntua, vaikka Arumin kotiseutujen kasvillisuus ei Suomen oloihin sovellukaan.

– Alusta asti oli selvää, että valitsemme puutarhan rakennusmateriaaliksi kestävät ja tyylikkäät pihakivet. Ruduksen asiantuntijalta saimme paljon vinkkejä sekä puutarhan helppohoitoisuuden että ilmeen suhteen. Emme varmaan olisi itse tajunneet esimerkiksi sitä, kuinka monenlaisia kiviä puutarhassa voi yhdistellä ilman että kokonaisuudesta tulee levoton.

– Erilaisia mutta saman sävyisiä kiviä käyttämällä puutarha näyttää nyt minimalistisen tyylikkäältä, mutta tarkemmin katsottuna sen ilmeestä löytyy myös hienovaraista jujua.

Syvälahtien puutarhan kivirakenteiden harkittuja yksityiskohtia ovat esimerkiksi rakennusten sokkelia kiertävä eläväpintainen Louhi-kiveys, joka tuo mieleen vanhanajan kaupunkien katukiveykset. Autotallin takana grillipaikalla säntillisen pihakiveyksen rytmi taas muuttuu luontevasti rennommaksi liuskekivimäisellä Luoto-kivellä.

Suuri osa puutarhan kasveista on istutettu muurikivistä rakennettuihin tilaviin altaisiin, joissa on käytetty muun muassa Antikko-muurikiveä. Mustat muurit reunustavat talon paraatipuolella avautuvaa avaraa aurinkoterassia, jonka näyttävät kalusteet on teetetty Indonesiassa kierrätystiikistä. Muurit rajaavat myös näkymiä puutarhaan kadulta päin.

Altaissa kasvit kohoavat kauniisti näkyville ja niiden hienot sävyt korostuvat viehättävästi tummia kiviä vasten. Kivet varaavat lisäksi auringon lämpöä, joten niiden ansiosta puutarhan pienilmasto muuttuu entistä suotuisammaksi. Sen on tärkeä apu varsinkin kasvunsa alkuvaiheessa oleville pikku taimille. Korotetulla kasvupaikallaan taimet ovat myös tasamaata paremmin suojassa vaikkapa lasten pihaleikeiltä.

Tuulessa tanssivista koristeheinistä, pienikasvuisista havukasveista ja näyttävän värisistä lehtipensaista koostuva kasvillisuus ryhmiteltiin selkeästi omille alueilleen, jotta reilun 550-neliöisellä tontilla jäisi hyvin tilaa myös pallopeleihin sopivalle nurmikolle sekä perheen pienimmän jäsenen muidenkin toiveiden täyttämiselle.

– Isä ja äiti ovat luvanneet, että minä saan messujen jälkeen trampoliinin. Mutta minun mielestäni pihalla olisi tilaa myös koiranpennulle, Gabriel kertoo ja vilkaisee toiveikkaasti hymyillen vanhempiaan.