Muotoilija teki kesäkeittiön edullisesti kivistä: ”Keittiö on koko pihan sydän, nurmikolle meillä ei olisi ollut mitään käyttöä”
Kun nurmikonleikkuu mökillä alkoi ärsyttää, Aleksi Kuokka rakensi nurmen tilalle kesäkeittiön. Keittiöalue laajenee joka vuosi, mutta sulautuu kauniisti maisemaan.
”Perheeni kesäpaikka Virolahdella tuli elämäämme vaimoni Kaisan mukana. Tila on ollut hänen sukunsa viljelyksessä 1600-luvulta saakka. Pihapiirissä törröttänyt surullisen näköinen rintamamiestalo siirrettiin meidän nimiimme vuonna 2010. Päätimme tehdä siitä kesäkodin.
Asuimme talossa ja remontoimme sitä 3,5 vuoden ajan, kun lapsemme olivat pieniä. Sitten muutimme takaisin Helsinkiin, ja talo jäi meille vapaa-ajan käyttöön. Yksi parhaista asioista siellä on kesäkeittiö, jota olen rakentanut useita kesiä. Projekti lähti liikkeelle nurmikosta ja kivistä.
”Kun nurmikon leikkaaminen rupesi ärsyttämään, mietin, millä voisin luontevasti rajata pihaa pienemmäksi. Vastaus löytyi kivistä.”
Talo on aika pieni, joten tila loppuu viisihenkisellä perheellämme nopeasti kesken. Onneksi pihaa on paljon. Kesäisin se on kodin jatke. Ison tontin kääntöpuolena oli kuitenkin se, että nurmikon leikkaamiseen meni paljon aikaa. Kun se rupesi ärsyttämään, mietin, millä voisin luontevasti rajata pihaa pienemmäksi. Vastaus löytyi kivistä.
Tontin läpi kulkee Salpalinja, joka on talvisodan jälkeen itärajan suuntaisesti Virolahdelta pohjoiseen asti rakennettu puolustuslinja. Se on rakennettu isoista luonnonkivilohkareista, joita törröttää pitkin tonttiamme. Viimeiset viisi tai kuusi kesää olen rakentanut kivistä aitoja. Olen kaivanut niitä lapiolla, rautakangella ja kaivinkoneella. Olen hakenut niitä luvan kanssa traktorilla muidenkin mailta.
Ensin tein yhden aidan, sitten seuraavan. Pian pihassa oli kehä, jonka sisään kesäkeittiö rakentui.
Olen ammatiltani teollinen muotoilija. Työssäni suunnittelen niin paljon, että vapaa-ajalla en halua suunnitella paperille mitään. Kesäkeittiön ja sen kalusteita olen tehnyt lennosta. Se on ollut kivaa vastapainoa työlleni.
Ensin tein lehtikuusesta kolmemetrisen keittiötason, jossa on reilusti työtilaa ja iso hiiligrilli. Grillin rakensin valurautaisista arinoista ja tulitiilistä. Sittemmin hankimme grillin rinnalle pizzauunin. Vesipistettä kesäkeittiössä ei ole, mutta sähköt olen ajatellut sinne vetää. Silloin siellä voisi helpommin kuunnella musiikkia ja paistaa aamupalaksi vohveleita.
Keittiötason vieressä meillä on kaksimetrinen ruokapöytä ja tuolit kahdeksalle. Kutsumme usein kavereita Helsingistä kylään ja kestitsemme heitä. Kesäisin pidämme myös 50 hengen festarit, ja silloin kesäkeittiöön saa kunnon ruokalinjaston.
Kesäisin pidämme myös 50 hengen festarit, ja silloin kesäkeittiöön saa kunnon ruokalinjaston.
Olemme laajentaneet aluetta joka vuosi. Ensin Kaisa halusi sen viereen kasvatuslaatikoita, seuraavana vuonna kasvimaata. Sitten tehtiin uusi osio patiota varten. Tänä kesänä patiolle tulee aurinkotuoleja ja tulipata. Pihamme on loivassa rinteessä, joten laajennukset täytyy aina pengertää. Siihenkin olen käyttänyt kiviä.
Aloitamme pihakauden pääsiäisenä tai viimeistään vappuna. Syksyllä olemme pihalla pitkälle lokakuuhun. Aina, kun istumme kesäkeittiössä, fiilistelemme sitä vähän. Keittiö on koko pihan sydän, nurmikolle meillä ei olisi ollut mitään käyttöä.
Kesäkeittiö vaati paljon työtä, jolle en ole laskenut hintaa. Lautoihin, betonilaattoihin ja grillitarvikkeisiin ei kuitenkaan mennyt montaa tonnia. Muutenkaan en halunnut kesäkeittiöstä liian varusteltua. Pidän siitä, että se ikään kuin maastoutuu maisemaan. Projekti kuvastaa hyvin sitä ajatusta, että kun omat kulut laittaa aika minimiin, voi elää rikkaampaa arkea.”
