Lauran ja Sampon puutarhassa on etätyöpiste, itse muurattu pitsauuni ja hurmaavat kukkapenkit, joista eivät rikkaruohot erotu
Tässä puutarhassa sato- ja koristekasvit viihtyvät sulassa sovussa. Tomaatit ja kurkut ovat riihimäkeläiselle Laura Kauppiselle vihanneksista tärkeimmät, mutta tavoitteena on myös kasvattaa niin paljon perunaa, että se riittää viisihenkisen perheen tarpeisiin. Kierrätysmateriaaleista rakennettu pihatalo luo tunnelmallisen taustan kasveille.
”Vanhat hedelmäpuut ovat pihamme sydän ja sielu. Ne tuovat tasaiselle tontille kerroksellisuutta ja varjoa. Kaikkia omenapuiden lajikkeita emme tiedä, mutta ’Valkean Kuulaan’ ja ’Kanelin’ toki tunnistamme. Sato maistuu suoraan puusta poimittuna, mehuna tai kuivattuina kiekkoina.
Piha oli melkoinen pöheikkö, kun 12 vuotta sitten muutimme tänne. Aiempi omistaja oli elänyt täällä koko ikänsä, joten oli onni saada valmiiksi satoikäiset omenapuut. Raivasimme pihaa jonkin verran, mutta istutimme lisää puita, päärynöitä ja kirsikoita, äskettäin myös persikan.
Tonttimme on kooltaan 1 200 neliötä. Maaperä on tiukkaa savea, johon istuttaminen on ollut työlästä. Toisaalta savipohja on hyödyllinen, sillä se pidättää maahan kosteutta. Veden kulutuksen välttäminen on minulle tärkeää.
KANSANFUNKIS-TYYLINEN asuinrakennuksemme on rakennettu vuonna 1941. Ihastuimme ensi näkemältä talon yksinkertaisuuteen ja sen pihapiirin. Rakensimme kymmenisen vuotta sitten pihalle kierrätysmateriaaleista pihatalon kuvanveistäjämieheni Sampo Malinin työhuoneeksi. Olemme siitä erityisen ylpeitä. Se istuu vanhan asuinrakennuksen tyyliin niin hyvin, ettei moni tahdo sitä uudisrakennukseksi uskoa. Kaunis rakennus antaa taustaa puutarhalle ja erityisesti sen hyötykasvitarhalle.
Kotonamme asuu kolme kouluikäistä lasta, jotka ovat osasyyllisiä puutarhainnostukseeni. Vanhin poikamme oli vielä taaperoikäinen, kun aloin odottaa kaksosia. Laskeskelin, että ruokakunnassamme tulee olemaan jossain vaiheessa kolme teiniä yhtä aikaa, joten otin tavoitteekseni kasvattaa niin paljon perunaa kuin pöydässä tarvitaan.
Omavaraisuudesta haaveileminen on kuitenkin jäänyt. Jos se olisi tavoitteeni, täällä olisi aivan eri näköistä. Nyt pihalla kasvavat sulassa sovussa sato- ja koristekasvit, mikä ei ole kovin tehokas viljelytapa. Tämä on oikeastaan herkkutarha, jonka estetiikka on minulle myös tärkeää.
Itse kasvatettu sato on kuitenkin arvokasta. Kesällä ei tarvitse mennä kauppaan vihannesostoksille. Kun kesäaamuisin astun aamupalalle puutarhaan, napsin penkeistä tuoreet marjat ja salaatit lautaselle.
VIHANNEKSISTA TÄRKEIMMÄT ovat kurkut ja tomaatit. Kurkut kasvavat nyt omassa huoneessaan. Tomaatit saivat oman lemmenomenahuoneeksi ristimäni kasvihuoneen, jonka tuoksu tuo mieleeni muistoja mummuni pienestä tomaattihuoneesta.
En ole kovin säntillinen lannoittaja, mutta tomaateille lisäravinteet ovat välttämättömät. Kasvihuoneessamme ei ole lämmitystä, joten istutan taimet vasta sitten, kun hallanvaara on ohitse. Huoneessa on tippukastelujärjestelmä, jota ilman en pärjäisi. Poistan varkaita säännöllisesti, mutta mikään superhyysääjä en ole.
Nykyisin korjaan siemensadon omista tomaateistani. Pyyhkäisen ne hedelmälihasta suoraan talouspaperiin ja kuivatan. Siemenet itävät takuuvarmasti, vaikka kuinka vanhoja kylväisi. Lapsille velmuilinkin, että perinnöksi he tulevat saamaan kokoelman lempilajikkeitteni siemeniä.
(juttu jatkuu tietolaatikon jälkeen)
Neljä Lauran suosikkitomaattia
1. Pihvitomaatti ’Costoluto Fiorentino’
Isot uurteiset hedelmät, jotka sopivat syötäviksi tuoreena tai pastakastikkeissa. Vanha italialainen lajike, joka tunnetaan 1900-luvun alusta saakka.
2. Kirsikkatomaatti ’Bronzy’
Mehukas ja maukas napsintatomaatti, jonka hedelmät ovat ohutkuoriset ja väriltään punaruskeat. Viihtyy kasvihuoneessa tai avomaalla suojaisassa paikassa.
3. Runkotomaatti ’Tigerella’
Punainen tomaatti, jossa on keltaisia raitoja. Keskikokoisissa hedelmissä on luonnetta tuovaa hapokkuutta. Satoisa lajike menestyy myös avomaalla.
4. Pensastomaatti ’Red Alert’
Erityisesti ruukkuihin patioille ja parvekkeille sopiva lajike, jonka pienehköt hedelmät ovat makeita. Pensaat kasvavat 40–50 senttiä korkeiksi.
Tykkään puutarhasta, jonka kukkapenkit ovat monilajisia – jonkun silmään sekaviakin. Rikkaruohot eivät joukosta erotu, ja on jännittävä seurata, mitä maasta lopulta nousee. Aamulla tein kesäkukkien siemenistä sekoituksen kardemummapurkkiin. Kitkin purkki kädessäni, ja siemenet taisivat pudota reitin varrelle, mikä minnekin.
Sampo on alkanut harrastaa viininviljelyä pihatalon seinustalla. Taimet ovat vielä nuoria, mutta suojaisa paikka sopii niille. Pihatöissä jaloissani pyörii myös 4-vuotias Sulo-koira, joka yrittää pitää myyrät loitolla. Istutamme perunatkin yhdessä: Sulo kaivaa kuopat, ja minä pudottelen niihin siemenperunat.
En halua tehdä pitkiä matkoja, koska puutarhani on niin tärkeä osa kesää. Jaan harrastukseni samanhenkisten ystävien kanssa. Kerromme toisillemme parhaat vinkit uusista lajikkeista, kasvitarjouksista ja puutarhaelämän ihanuudesta. Kuka muu voi ymmärtää puutarhan hoitajaa, joka tykittää päivityksiä daaliannupun kehityksestä.”
Lauran vinkit viihtyisään pihaan
1. Muista puut
Aloita puutarhan perustaminen istuttamalla puita, jotka hidaskasvuisina vaativat paljon aikaa. Puut tuovat kerroksellisuutta tasaiselle tontille, joka ilman puita olisi paahteinen ja huono kasvuympäristö. Hyötypuiden bonus on sato.
2. Säästä vettä
Pidä maan pinta katettuna, jotta se haihduttaa mahdollisimman vähän vettä. Ilmastonmuutos johtaa siihen, että paahteiset kesät lisääntyvät, joten kuivuuteen pitää varautua säästämällä kaikin keinoin maan luontaisia vesivaroja.
3. Istuta sekaisin
Yhdistele eri lajeja ja lajikkeita, värejä ja korkeuksia samaan penkkiin, jolloin näkymästä tulee luonnollinen. Kasvit viihtyvät toisiinsa tukeutuen, ja penkkiin ei tule yhtään hetkeä, etteikö siinä olisi seurattavaa.
4. Hyödynnä ötökät
Auta pölyttäjiä sijoittamalla samaan paikkaan sekä koristekasveja että hyötykasveja. Hyönteiset löytävät laajat ja monipuoliset alueet helpommin kuin siellä täällä sijaitsevat yksittäiset yhden lajin istutukset. Pölyttäjien ansiosta myös hyötykasvien sato paranee.
5. Kuuntele itseäsi
Tee puutarhastasi omannäköinen. Kasvata satoa, josta itse pidät ja istuta kukkia, jotka miellyttävät silmääsi. Kokeile rohkeasti, mitä mieleen juolahtaa. Sillä tavoin opit lisää.
6. Älä lannistu
Koeta uudelleen, vaikka kaikki ei heti onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Satoon vaikuttavat kesän säät ja sattumat, joihin ei voi aina vaikuttaa. Seuraava kesä voikin olla erilainen.
