Viherpiha

Mitä istuttaa puutarhaan Pohjois-Suomessa? Paikalliset ammattilaiset listaavat uudet kasvi-ideat ja vinkit haastaviin oloihin

Mitä istuttaa puutarhaan Pohjois-Suomessa? Paikalliset ammattilaiset listaavat uudet kasvi-ideat ja vinkit haastaviin oloihin
Kylmä talvi ja lyhyt kesä ovat haasteita Pohjois-Suomen puutarhaharrastajille. Taimistojen ammattilaiset Kuusamossa, Torniossa ja Muhoksella jakavat nyt parhaat vinkkinsä paikallisista kasvivalinnoista ja kasvatusopeista.

"Täällä Koillismaalla ihmiset haluavat puutarhansa erottuvan luonnonmaisemasta"

Terttu Tuovila Puuttenkylän puutarhasta Kuusamosta on perehtynyt pohjoisen olosuhteita kestäviin perennoihin. Yksi niistä on himalajantyräkki, jolla on myös kaunis syysväri.

Minkälainen on tyypillinen koillismaalainen puutarha?

Luonto on kaikkialla niin lähellä, usein vain muutaman metrin päässä kotiovesta, että ihmiset haluavat puutarhansa erottuvan selvästi luonnonmaisemasta. Pihoissa on tyypillisesti kasvanut vain vähän koristekasveja, esimerkiksi kestäviä ja kookkaita nauhuksia ja ukonhattuja. Pihlajaa on istutettu rajapuuksi pihan laidalle.

Mitä kasveja asiakkaat haluavat?

Alkuaikoinamme hyvin harvat asiakkaat edes kysyivät kiinanpioneja, mutta nykyään ne ovat ihan muotikasveja. Meillä on myynnissä useita kymmeniä täällä kestäviä ja hyvin kukkivia lajikkeitta. Kuunliljoistakin täällä sanottiin, että eivät ne pärjää. Kyllä ne pärjäävät, mutta niiden hidasta kasvuunlähtöä pitää vain malttaa odottaa. Testaan kasvien talvenkestävyyttä omilla näytemaillani, joten tiedän millaisiin olosuhteisiin ne sopivat.

Koristekasvisuosikit vaihtelevat, mutta yksi pysyy. Hyötykasvit ovat aina olleet täällä tärkeä osa puutarhaa. Uusille pihoille istutetaan yhä ensimmäiseksi marjapensaita. Kuusamon kansanopiston raparperikanta on kestävyydestään kuuluisa, ja sitä tiedetään kysyä.

Joidenkin lajien istutusohjeet poikkeavat Etelä-Suomesta. Esimerkiksi alppiruusulle paras paikka täällä on aurinkoinen ja lämmin.

Mitkä ovat seudun suurimpia haasteita?

Talvi on kylmä ja kesä lyhyt, mutta onneksi on paljon kasveja, joille nämä olosuhteet sopivat. Kasvi pitää myös istuttaa hyvälle paikalle, jotta se menestyy. Joidenkin lajien kohdalla istutusohjeet poikkeavat Etelä-Suomesta. Esimerkiksi täällä alppiruusulle paras paikka on aurinkoinen ja lämmin. Se saa olla varjossa vain keskipäivän auringolta. Lämpöä tarvitsevat pionit ja omenapuut on istutettava vaikkapa rinteen suojaan tai talon seinustalle.

Terttu vinkkaa: Kokeile Koillismaalla

1. Kiinanpionit

Monet kiinanpionit menestyvät hyvin pohjoisissakin olosuhteissa. Tertun suosikki on ’Red Charm’, jonka kukka on mahtavan iso ja kasvutapa pysty.

2. Pohjoisen pensasangervot

Esimerkiksi taiganvirpiangervo, virpiangervon isokukkainen muoto lumiangervo sekä koivuangervon lähisukulainen steveninangervo ovat Tertun mielestä kuin tehdyt pohjoisen puutarhoihin.

3. Tyrni

Monien yllätykseksi tyrni tuottaa seudulla hyvää satoa. ’Tarmo’-, ’Tytti’- ja ’Terhi’-pensaat pysyvät siellä matalina, joten marjoja on helppo kerätä.

"Varsinkin Ruotsin puolelta tulevat asiakkaamme ovat usein kiinnostuneita kasvien lehtimuodoista"

Pirjo Lindholm-Kroschelin ja Axel Kroschelin lisäksi myös tytär Silja on mukana Tornionlaakson taimitarhan työssä Torniossa.

Minkälainen on tyypillinen tornionlaaksolainen puutarha?

Entisaikojen puutarhoissa kasvoi kestäviä perinneperennoja, esimerkiksi päivänliljoja ja nauhuksia. Saksalaisten sotilaiden mukana tänne kulkeutui myös punaluppiota.

Mitä kasveja asiakkaat haluavat?

Varsinkin Ruotsin puolelta tulevat asiakkaamme ovat usein kiinnostuneita kasvien lehtimuodoista. He etsivät kestäviä kurjenpolvia, kuunliljoja ja valeangervoja ja saattavat leikata kasveista jopa kaikki kukinnot pois. Suosittelemme kokeilemaan myös graafisen näköistä kalmojuurta. Sen lehdissä on miellyttävän sitruksinen tuoksu.

Kasvien käyttöön annamme usein apua. Monelle vain etelän lajille löytyy hyvä korvike. Esimerkiksi muotoillut sinikuusama ja tyrni sekä puksipuun tapaan palloksi leikatut pensashanhikit sopivat japanilaisen puutarhan tunnelmaan. Helmipihlajasta kasvaa meidän oloissamme kaunislehtinen pensas, joka näyttää melkein saniaiselta. Kasviharrastajat osaavatkin jo kysyä erikoisia, kestäviä havuja, joita Axel on varrentanut, mutta monelle ne ovat ihan uusi juttu. Meillä on myös paljon Kirovskista peräisin olevia kestäviä ruusuja.

Neuvomme tekemään nopeasti lämpeneviä kohopenkkejä kunnon ruokamullasta.

Mitkä ovat seudun suurimpia haasteita?

Täällä on paljon savimaata, joka on keväällä pitkään kylmä. Neuvommekin asiakkaitamme tekemään nopeasti lämpeneviä kohopenkkejä kunnon ruokamullasta.

On paljon kasveja, joiden menestymisestä meillä ei ole mitään tietoa. Niitä pitää vain kokeilla. Joskus hollantilaisistakin löytyy hyviä yllätyksiä. Esimerkiksi ’Hummelo’-tähkäpähkämö osoittautui kauniiksi ja kestäväksi, todella pystyksi lajikkeeksi.

Pirjo ja Axel vinkkaavat: Kokeile Peräpohjolassa

1. Luppiot

Luppioista löytyy paljon pohjoisessa kestäviä lajeja ja lajikkeita. Esimerkiksi kiilto-, loisto- ja nuokkuluppio sekä punaluppio ’Tanna’ ovat erinomaisia kasveja.

2. Päivänliljat

Päivänliljojen värivalikoima ja kokoerot ovat monelle yllätys. Tuttujen keltakukkaisten lajikkeiden lisäksi niistä on paljon muitakin värejä.

3. Siperiankurjenmiekat

Pirjon ja Axelin lempilajike on kestävä ’Mrs. Rowe’, jonka lähes valkoisissa kukissa on hieno laventelin vivahde. Se ei tarvitse juuri mitään hoitoa.

"Erilaiset villitykset näkyvät meillä"

Matti Kulju työskentelee Oulujoen taimistolla Rovan kylässä Muhoksella. Häntä kiinnostavat puuvartisten kasvien erikoismuodot. Sateenvarjomaiseksi levittäytyvä ’Varjo’-harmaaleppä on peräisin Pyhäjärveltä.

Minkälainen on tyypillinen Oulun seudun puutarha?

Peruskasvit eli kestävät perennat, pensaat ja puut ovat pohjoisten puutarhojen selkärankoja. Valitettavan monella pihalla täällä kasvaa kuitenkin yhä vain nurmikkoa ja pensasaita. Pihakiveyksiin ja muureihinkin saatetaan olla valmiita satsaamaan, mutta ei kasveihin.

Mitä kasveja asiakkaat haluavat?

Uutuudet herättävät aina kiinnostusta, mutta me haluamme vähän testata niitä ennen kuin myymme. Erilaiset villitykset näkyvät meillä, esimerkiksi vähän aikaa sitten oli valkoisten kukkien buumi. Rungollisia aronioita haluttiin yhteen aikaan paljon, sitten niiden kysyntä lopahti kokonaan. Kaikkien syötävien kasvien menekki on säilynyt koko ajan suurena.

Meillä on yli 180 ruusua lisäyksessä. Ne tulivat vähän vahingossa mukaan, kun sain lisättäväksi löytöruusuja Helsingistä. Laaja ruusuvalikoima on syy, miksi meille tullaan pitkienkin matkojen takaa. Asiakas saattaa soittaa vaikka Vaasasta ja tiedustella, onko meillä jotakin tiettyä lajiketta ennen kuin lähtee hakumatkalle. Ruusuharrastajat saattavat tuoda myös omia lajikkeitaan meille lisättäväksi.

Mitkä ovat seudun suurimpia haasteita?

Talvella rannikolla ei aina riitä tarpeeksi lunta kasvien suojaksi. Sen takia esimerkiksi kaunokaisten ja leimujen tapaiset perennat menestyvät meillä huonommin kuin sisämaassa, jossa lumipeite on paksu.

Moni arastelee turhaan kasvien istuttamista loppukesällä, kun pelkäävät etteivät ne sitten talvehdi. Silloin ehtii vielä hyvin istuttaa, kunhan valitsee kasvit paikan mukaan.

Matti vinkkaa: Kokeile Oulun seudulla

1. Syreenit

Kukkapuiden käyttö aitakasveina on vähän unohtunut, vaikka unkarin-, piha- ja puistosyreenit menestyvät hyvin myös pohjoisessa.

2. Jalopähkämö

Perinteistä ja kestävää perennaa voisi Matti Kuljun mielestä käyttää nykyistä enemmän. Hänestä sekä kasvin lehdet että kukat ovat kauniit.

3. Kempeleenruusu

Matti Kulju kehaisee, että todennäköisesti talo sortuu ennemmin kuin puutarhaan istutettu kempeleenruusu. Paikallinen löytöruusu on poikkeuksellisen kestävä ja helppo.

Lisää kasvi-ideoita pohjoiseen puutarhaan:

Elokuussa keltaisina kukkivat nauhukset ovat perinteisiä pohjoisten puutarhojen perennoja, jotka sopivat puolivarjoisiin paikkoihin. Hehkunauhus kasvaa noin 150-senttiseksi.
Monet näyttävästi kukkivat pensasruusut menestyvät hyvin myös pohjoisessa Suomessa. ’Ilo’-pensasruusun kukinta kestää noin kuukauden ajan. Pensasruusu ’Ilo’ viihtyy VII-vyöhykkeelläkin.
’Heavenly Blue’ - siperiankurjenmiekkojen ja karhunputkien taustalla siintää pitkään kukkiva punaluppio. Kestävä karhunputki tuo ilmavuutta kasviryhmiin.
Tähkätädyke ’Rotfuchs’ kukkii pitkään heinäkuusta elokuulle. Lajikkeissa on myös valkoisia ja sinisiä kukkijoita. Ne kaikki viihtyvät auringossa. Pystykasvuinen tähkätädyke ei kaipaa tukea.
’Kira’ on valamonruusun mutaatio ja erikoinen uutuus. Kukkaa lukuunottamatta sen kasvuominaisuudet muistuttavatkin emokasviaan.
Julkaistu: 19.5.2020
Kommentoi »