Kasvivalo pitää viherkasvit rehevinä läpi talven – asiantuntijoiden vinkeillä valitset parhaan valaisimen ja käytät sitä oikein

1. Miten led-kasvivalo poikkeaa tavallisesta yleiskäyttöön tarkoitetusta valosta?

Ledit on kehitetty tuottamaan kasveille ihanteelliset aallonpituudet eri kasvuvaiheisiin. Niiden spektrit voidaan räätälöidä vastaamaan kasvien yhteyttämisessä eniten tarvitsemia aallonpituuksia ilman, että energiaa hukataan vähemmän tarvittuihin aallonpituuksiin. Yleis- ja rakennusvalaisimien tuottamat valospektrit eivät ole kasveille optimaalisia, mutta ne soveltuvat vaikkapa taimikasvatukseen tai talviaikaiseksi lisävaloksi ikkunalle.

2. Millainen kasvivalo on kasveilleni paras?

Valitse valaisin kasvatuspaikan olosuhteiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Nykyään on tarjolla laaja valikoima eri tilanteisiin sopivia led-polttimoita ja -valaisimia: listoja, paneeleja ja lattiavalaisimia. Kasvivalo voi olla yhtä lailla yhdelle kasville suunnattu spotti kuin usealle neliölle yltävä kirkas valonheitin. Tehokkaimmat mallit tuottavat täydellä tehollaan jonkin verran lämpöenergiaa, joten riittävään ilmanvaihtoon on hyvä kiinnittää huomiota. Osaan valoista on liitetty lisäominaisuuksia, esimerkiksi himmennys, säädettävä valaisukulma tai jopa muokattava valo­spektri. Myös hintahaitari on laaja: tehokkaimmista ja näyttävimmistä malleista voi joutua pulittamaan jopa tuhansia euroja.

3. Kasvivalojen tuotetiedoissa vilisee lyhenteitä ja lukemia. Mitkä niistä ovat olennaisia?

Tarkista ainakin lampun tuottama spektri, wattilukema ja valotehokkuus (µmol/J). Jos lamppua käytetään olohuoneessa tai yleisvalaistuksena, myös värintoistoindeksi (CRI/Ra) on olennainen tieto. Alhainen arvo saa valon ja kasvin näyttämään luonnottomalta.

Hinnakkaan valaisimen hankinnassa olennainen tieto on PPFD. Se kertoo, kuinka paljon kasvit saavat käyttöönsä yhteyttämistä hyödyttävää valoa. Huomioi myös suositeltu valaistusala ja ripustuskorkeus. Kestävyydestä ja taloudellisuudesta kertovat käyttöikä tunteina, takuu ja energialuokka.

4. Ovatko kaikki ledit turvallisia?

Kaikista halvimpien – usein kiinalaisten verkkokauppojen – valaisin- ja lamppumallien ostoa kannattaa harkita tarkkaan, sillä ne eivät välttämättä noudata EU:n turvallisuussäädöksiä. Niissä voi olla sähköteknisiä puutteita, ja ne voivat pahimmassa tapauksessa muodostaa merkittävän paloturvallisuusriskin. Jos kuitenkin haluat hankkia valaisimen netistä, varmista myyjän ja tuotteen luotettavuus ja perehdy asiakkaiden arvioihin ennen ostoa.

5. Miksi vanhat kasvivalot olivat violetteja?

Kun LED-teknologia alkoi yleistyä kasvivaloissa 2010-luvun taitteessa, yksiväriset punaiset ja siniset ledit olivat valmistuskustannuksiltaan edullisimmat vaihtoehdot. Koska kasvien lehdet hyödyntävät tehokkaimmin juuri näiden värien valoa, vanhat led-valaisimet rakentuivat niiden yhdistelmistä – ja näyttivät siksi ihmisen silmään liiloilta. Nykytekniikan avulla on mahdollista valmistaa led-lamppuja, jotka tuottavat kasveille ihanteellisen valospektrin ilman liilaa väriä. Nyt myynnissä olevien ledien väri vaihtelee sinertävästä viileään valkoiseen. Uusinta teknologiaa edustavat luonnollista päivänvaloa matkivat polttimot.

6. Mille korkeudelle lamppu kannattaa sijoittaa?

Tarkista ripustuskorkeus tuotetiedoista. Kauas kasvista sijoitettu lamppu valaisee laajan alueen, mutta samalla valaistusvoimakkuus pienenee. Yleensä valaisin kannattaa aluksi asentaa 60–80 sentin etäisyydelle kasvista ja laskea tarvittaessa pikkuhiljaa alaspäin. Liian lähellä oleva lamppu voi haitata kasvua, lakastuttaa lehtiä tai saada kasvin kasvamaan alaspäin. Valaisin on oikealla korkeudella, kun lehdet kasvavat ylöspäin ja kurottavat valaisinta kohti.

7. Miten voin arvioida valon riittävyyttä?

Luksien määrästä saat suuntaa-antavan lukeman käyttämällä älypuhelimen valaistusvoimakkuutta mittaavia sovelluksisa (esim. Light meter). Jotkin sovelluksista kykenevät myös muuttamaan luksiarvot karkeiksi PPFD-arvoiksi, jos valonlähteen tyyppi (esim. luonnonvalo tai led-valaisin) on tiedossa. Valontarve riippuu paitsi kasvilajista, myös lämpötilasta, kastelusta ja kasvuvaiheesta. Luonnonvalolukemista voit arvioida kasvin saaman valon määrän riittävyyttä: 1 000 luksia vastaa pilvistä päivää, 10 000–25 000 lx epäsuoraa auringonvaloa ja 32 000–100 000 lx suoraa auringonvaloa.

8. Miten pitkään kasveja kannattaa valottaa?

Kasvit tarvitsevat yleensä 10–14 tuntia valoa vuorokaudessa, lopun ajan ne kuluttavat yhteyttämällä tuottamiaan sokereita. Kasvivalojen käyttöä helpottavat valaisimessa olevat kytkimet sekä erilliset ajastimet. Mekaaninen ajastin voi siristä ja raksuttaa, mutta se on usein digitaalista ajastinta yksinkertaisempi käyttää. Jos kasvivaloja on rajallisesti, kokeile kasvien kierrättämistä paikasta toiseen pitämällä niitä vuoroviikoin valon alla ja pimeämmässä paikassa. Tämä sopii parhaiten niukassa valossa pärjääville lajeille.

9. Milloin kasvivalosta on eniten hyötyä?

Talvella lisävalo hyödyttää lähes kaikkia kasveja ja etenkin lämpimässä ja hämärässä kasvavia hoidokkeja. Valo pitää kasvit lehtevinä ja auttaa säilyttämään kirjava- ja värikäslehtiset kauniina läpi talven. Tehokkaan lisävalon avulla ikkunakurkkujen, chilien ja sitrushedelmien kasvatus onnistuu myös talvella. Runsas valo näkyy myös elinvoimana, rehevänä kasvuna, kookkaina lehtinä ja kukintana. Kasvivalot tuovat myös vapautta huonekasvien sijoitteluun. Ne mahdollistavat kasvien pitämisen kaukana ikkunasta tai jopa täysin ikkunattomassa tilassa. Myös ikkunoiden valoa suodattava selektiivilasi voi tehdä lisävalosta korvaamattoman apuvälineen kasviharrastajalle.