Karhunvatukan kasvatus
Piha ja puutarha
Karhunvatukan kasvatus
Karhunvatukan tummat, kiiltävät marjat siintävät monen kotitarhurin haaveissa. Varmimmin satoa tuottavat raatelevan piikkiset lajikkeet. Piikittömät, isomarjaiset lajikkeet vaativat hemmottelua ehtiäkseen kypsyttää satoa.
24.8.2016
 |
Viherpiha

Karhunvatukka eli karhunvattu oli meillä vuosikymmeniä lähes unohdettu kasvi. Innostuksen arvostetun herkkumarjan kasvattamiseen herätti aikainen ja kestävä paikalliskanta ’Sonja’, jonka taimet tulivat myyntiin tällä vuosituhannella.

’Sonjan’ ensimmäiset marjat kypsyvät otollisena kesänä jo elokuun alussa. Aikaisesta kypsymisajasta on silkkaa etua, sillä aurinkoisessa kesäsäässä kypsyneet marjat keräävät eniten makeutta. Syksyn sateet tekevät marjoista vetisiä ja mauttomia. Jos kypsyminen alkaa myöhään, iso osa sadosta jää myös valmistumatta.

’Sonja’ ehtii kypsyttää sadon yleensä IV-, otollisissa oloissa V-vyöhykkeelläkin. Lämmin kasvupaikka on tärkeää karhunvatun kasvatuksessa. Lisäksi kaikki sadon kypsyttämistä jouduttavat konstit kannattaa ottaa käyttöön etenkin pohjoisessa ja pitkän kasvukauden vaativilla lajikkeilla.

Lämmittämätön kausihuone varmistaa etenkin pitkää kasvuaikaa vaativien lajikkeiden sadon. Lämpö ja kosteus voimistavat karhunvatun kasvua entisestään, joten se jättää muut lajit jalkoihinsa. ’Thornless Evergreen’ -lajike kasvattaa useiden metrien mittaiset versot, jotka kannattaa laskea talveksi alas ja suojata.

Onnistunut talvehtiminen tietää runsasta kukintaa. Siitä iloitsevat myös pölyttäjähyönteiset, jotka hyörivät uutterasti hohtavan valkoisissa kukissa.

Karhunvatukan kasvatus – näin onnistut

Maa

Multava ja kosteutta pidättävä.

Kasvupaikka

Aurinkoinen ja tuulensuojainen paikka on ihanteellinen. Etenkin arat ja myöhään kypsyvät lajikkeet kannattaa istuttaa lämpimään paikkaan esimerkiksi muurin edustalle tai kausihuoneeseen. Huoneen lakikorkeuden on hyvä olla noin kolme metriä. Istuta karhunvatukka paikkaan, jossa taimella on tarpeeksi tilaa ja kilpailukykyisiä kasveja kaverina. 

Tuenta

Välttämätön. Tue versot säleikköön tai lankoihin. Voit tukea kasvuston myös samaan tapaan kuin kärhön ja ympäröidä taimen esimerkiksi raudoitusverkolla. Sido satoversot tukeen.

Pölytys

Itsepölytteinen, mutta hyötyy hyönteispölytyksestä. Huolehdi, että pölyttäjät pääsevät kukkien pariin.

Lisäys

Onnistuu juurivesoista. Ota versoja keväällä ennen kasvuunlähtöä. Lisää vain terveitä ja satoisia kasveja.

Leikkaaminen

Versot ovat kaksivuotisia. Poista satoa tuottaneet versot syksyllä ja harvenna uusia keväällä. Jos lajike on pystykasvuinen, jätä siihen versoja noin 25 sentin välein. Köynnöstävällä lajikkeella satoversoja voi olla tusinan luokkaa.

Suojaus

Arat lajikkeet hyötyvät suojauksesta etenkin lumettomina pakkastalvina. Kevättalvella ahava saattaa kuivattaa versoja. Lämpimässä paikassa versot saattavat lähteä aikaisin keväällä kasvuun. Suojaa silmunsa puhkaisseet taimet pakkaspeitteellä tai moninkertaisella harsolla, jos pakkanen uhkaa.

Kasvitaudit ja tuholaiset

Virustaudit saattavat heikentää karhunvatun kasvua ja satomäärää. Myyrät ja jänikset syövät versoja, peltomyyrät saattavat aiheuttaa pahaa tuhoa talvisuojien alla.

Sadonkorjuu

Korjaa satoa sitä mukaa kuin marjat kypsyvät. Mitä mustempi marja, sitä makeampi maku. Tavallisesta vadelmasta poiketen kukkapohjus jää marjaan kiinni. Marja kestää hyvin pakastamisen.  

2 kommenttia