Moni on huomannut, että käsityöt tekevät ihmiselle hyvää. Puikkoja kilistellessä mieli virkistyy ja rentoutuu. Tutkimuksissa on havaittu, ettei vaikutus koske vain päätä. Kun ihminen istuu rauhassa neulomassa, sydämen syke hidastuu ja verenpaine laskee.

”Siksi moni haluaakin tehdä sellaisia käsitöitä, jotka eivät valmistu hetkessä”, kertoo käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen Itä-Suomen yliopistosta.

Käsillä voi tietenkin tehdä paljon muutakin kuin neuloa tai nikkaroida, mutta esimerkiksi leipomisella ei välttämättä ole samanlaista vaikutusta.

Pöllänen arvelee, että käsitöiden vaikutus perustuu juuri paikallaanoloon ja sen myötä rauhoittumiseen.

”Leipomisessa on aikataulu ja monenlaisia vaiheita, jotka vaativat huomiota. Raaka-aineiden kanssa pitää olla tarkka eikä kakkua saa unohtaa uuniin.”

Käsityöharrastuksen yllättävä vaikutus on täysi vastakohta rentoutumiselle: käsitöiden tekeminen auttaa oppimaan uutta. Käsitöiden avulla esimerkiksi kuulonvarainen oppiminen tehostuu, kertoo aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

Jos siis haluat esimerkiksi oppia sijoittamisen saloja, hyvä tapa on kuunnella sijoitusaiheista podcastia tai radio-ohjelmaa samalla kun kudot sukkaa.

”Käsitöiden tekeminen muuttaa kuuntelemista siten, että asioita on helpompi painaa mieleen. Muistiin tallentuu enemmän asioita, kun samaan aikaa teet jotain käsillä.”

Oppimisen ja käsillä tekemisen välinen mekanismi on osittain arvoitus tutkijoillekin. Kyse on kuitenkin siitä, että yksinkertainen fyysinen tekeminen auttaa keskittymään. Parhaat hyödyt kuuntelemalla oppimisesta kerää kokenut harrastaja, jolle käsillä tekeminen on helppoa. Hyötyjä käsitöistä saa silti aloittelijakin.

”Pidän erityisesti radiokuunnelmien kuuntelemisesta neuloessa. Silloin tuntuu kuin koko pääkoppani saisi hierontaa sisältäpäin”, kuvailee puikkojen kilisyttelyn rauhoittavaa vaikutusta eräs Kotivinkin verkkokyselyn vastaajista.

Puikot kädessä on mahdollista käsitellä omia tunteita. Esimerkiksi surua tai menetystä voi käydä läpi käsitöitä tehden.

Professori Sinikka Pöllänen on kerännyt tutkimuskäyttöön käsityöharrastajien vapaamuotoisia kertomuksia. Niin sanottuja käsityöelämäkertoja on kertynyt vuosien kuluessa melkein tuhat.

”Yhden koskettavan tarinan lähetti mies, joka oli vaimonsa kuoleman jälkeen saattanut valmiiksi kaikki vaimolta kesken jääneet käsityöt. Hän opetteli tekniikat, ryhtyi tekemään ja kertoi käyneensä suruprosessin sillä tavalla loppuun.”

Kotivinkin kyselyyn vastannut käsityöharrastaja kuvailee asiaa näin:

”Kun keskittyy tekemiseen, joka oikeastaan tapahtuu melkein itsestään, aivoille tulee jossain kohtaa tylsää, ja hankaliin asioihin löytyy luovia ratkaisuja.”

Pölläsen keräämissä käsityöelämäkerroissa moni on kertonut kasvaneensa ihmisenä. Haastavat työt opettavat ongelmanratkaisukykyä ja kärsivällisyyttä.

Pölläsen mukaan tutkimuksissa on havaittu, että käsitöiden avulla pettymyksiä on mahdollista oppia sietämään paremmin. Käsitöissä epäonnistumisen tunteen aiheuttaneen virheen voi korjata.

”Kun virheen näkee, voi samalla keksiä siihen uuden ratkaisun. Silloin syntyykin lopulta onnistumisen tunne.”

Toisaalta on paljon heitä, jotka tahtovat ottaa tehtäväkseen nimenomaan helppoja käsitöitä. Silloin aivokapasiteettia ei tarvitse käyttää kokonaan työhön vaan käsillä tehdessä voi ajatella vapaasti muuta.

Käsitöiden tekeminen antaa tilaa myös tulevan elämänmuutoksen käsittelylle.

”Jos on esimerkiksi tulossa ensi kertaa isovanhemmaksi ja valmistaa tulevalle lapselle jotain käsillä, saattaa tuntea kasvavansa siinä samalla uuteen rooliin.”

On tutkittu, että ultraäänikuvien katselulla on vaikutusta tulevan vanhemman roolille: kuvia katselemalla mielikuvat syntymättömästä vauvasta saattavat vahvistua. Näin on ilmeisesti siksi, että elämänmuutos muuttuu niiden myötä aiempaa todentuntuisemmaksi. Kukaties käsityöt voivat toimia samanlaisena konkreettisten mielikuvien herättelijänä.

Käsitöistä saa henkistä tukea myös ennaltaehkäisevästi, sanoo Sinikka Pöllänen.

Hän on tutkinut pitkälle kouluttautuneita käsityöharrastajia, jotka saavat elantonsa vaativasta, käsitöihin liittymättömästä työstä.

”He kertovat, että saattavat ajatella päivän aikana stressaavissa tilanteissa käsitöitä, joita pääsevät tekemään illalla kotona. Jaksamista haasteisiin tuo tieto siitä, että pääsee pian tekemään asiaa, jossa tietää olevansa hyvä tai josta tietää nauttivansa.”

Eräs vastaaja pohti näin Kotivinkin kyselyssä:

”Käsityöt ovat juristin työlleni hyvää vastapainoa, eräänlainen downshiftaamisen muoto.”

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan säännöllinen palautuminen töistä tai muista velvollisuuksista on tärkeää jokaiselle. Arki on hektistä, ja vapaalla on suuri houkutus ”rentoutua” selaamalla somea.

Aivoille parempi vaihtoehto olisi kuitenkin tehdä jotain fyysistä.

”Juuri kehollinen tekeminen palauttaa, sillä sen myötä keskittyy paremmin tähän hetkeen.”

Satunnaisia sukankutojia ilahduttanee tieto, että hyvinvointivaikutuksia voi saada, vaikka neuloisi vain silloin tällöin. Vaikutusta on niin pitkällä kuin lyhyellä rupeamalla.

”Kun saa valmiiksi vaikkapa kerroksen neulosta, tulee jo tunne, että on saanut jotakin näkyvää aikaiseksi”, Pöllänen sanoo.

Varsinkin tietotyössä työn tuloksia ei välttämättä voi nähdä tai mitata, mutta käsitöitä tehdessä pääsee välittömästi ihailemaan työnsä jälkeä.

”Aineistostani on tullut ilmi kokemus siitä, ettei mitään osaa elämästä voi hallita tai tulevaisuutta suunnitella. Sitten ihminen on ryhtynyt harrastamaan käsitöitä ja huomannut, että itsellä onkin vaikutusmahdollisuuksia edes niiden verran.”

Kotivinkin kyselyssä moni vastaaja kertoi saavansa hyvää mieltä erityisesti siitä tiedosta, ettei vaatteita tai tarvikkeita tarvitse ostaa kaupasta, jos ne osaa tehdä itse. Käsitöiden tekeminen voi siis parhaimmillaan ehkäistä jopa ilmastoahdistusta eli syyllisyyttä oman kulutuksen vaikutuksista ympäristölle.

”Rakastan sitä onnistumisen tunnetta, kun saa pukea lapset itse tekemiinsä vaatteisiin”, eräs vastaaja kertoi.

”Tekemällä itse saa ekologisia ja persoonallisia vaatteita ja asusteita”, toinen komppasi.

Käsitöiden hyvissä vaikutuksissa näkyy myös sosiaalinen ulottuvuus, Pöllänen sanoo. Kerhoista, kansalaisopistoista ja blogeista löytää samanhenkisiä ystäviä.

Käsitöiden antaminen lahjaksi taas vahvistaa suhteita myös käsitöitä harrastamattomiin kavereihin ja sukulaisiin.

”Kun lahjan antaa, toinen tietää tekijän ajatelleen juuri häntä. Vastaanottaja saa kokea itsensä merkitykselliseksi, kun toinen on ryhtynyt tekemään aikaa vievää työtä juuri hänelle.”

Jaettu ilo, tunnetusti kaksinkertainen ilo.