Kampela elää meressä. Suomen rannikkoalueella sitä esiintyy eniten Porvoo-Pori välisellä alueella. Kampela syö vain yöllä ja ravinnoksi kelpaavat simpukat, äyriäiset ja pikkukalat. Kesällä kampela viihtyy 0,1–15 metrin syvyydessä ja talvisin se ui 100–150 metrin syvyydessä. Muun muassa piikki- ja punakampelat sekä merianturat kuuluvat kampeloiden sukuun.

Erikoisen näköinen, litteä kampela ihmetyttää ja käsittelykin arveluttaa. Muutaman kokeilukerran jälkeen kampelan nahka ja fileet irtoavat kätevästi ja niistä valmistuu herkullista ruokaa. Hyvä kalakauppias tekee myös kalan fileoinnin. Kannattaa kysyä. Kypsän kampelan päältä fileet irtoavat kätevästi myös ruodottomina.

Kapeat ja ohuet kampelafileet maustuvat helposti, rullautuvat ja kääntyvä notkeasti kaksinkerroin. Pikkukampelan fileitä tarvitaan annokseen kahdesta kolmeen kappaletta, mutta suuremmasta kampelasta syötävää riittää kahdelle, jopa neljälle henkilölle.

Luukaloihin kuuluva kampela elää noin 16-vuotiaaksi. Tuona aikana se kasvaa 600–1 500 gramman painoiseksi ja 20–40 sentin pituiseksi. Tavallinen kampela kuuluu oikeasilmäisten heimoon, piikkikampela vasensilmäisten heimoon.

Kampelan fileointi

1. Leikkaa kampelan pyrstönahkaan pieni viilto. Napauta kala pyrstöpäästä kalapiikillä tukevasti kiinni alustaan. Irrota nahkaa vähän, ja ota siitä napakka ote hohtimilla tai pihdeillä. Vedä nahka irti vahvan varovaisella repäisyllä. Kutuajan jälkeen kampela on laiha ja kuiva, silloin nahka irtoaa huonommin. Irrota vaalea nahka samaan tapaan. Vaalean nahan voi myös jättää kalafileisiin.

2. Poista sisälmykset ja leikkaa pää irti. Irrota evät pihdeillä vetäisemällä. Suuren kampelan ja piikkikampelan evät irrotetaan leikkaamalla.

3. Leikkaa fileet irti terävällä fileointiveitsellä. Aloita leikkaaminen selkärangan vierestä. Kampelasta tulee neljä kapeaa fileetä.

Vastasavustettua kampelaa, perunoita, voita ja tilliä. Uunikampelaa kerma-vermuttikastikkeessa. Friteerattua kampelaa rapeiden tikkuranskalaisten kanssa.