Kukkaloistoa kaksivuotisilla kasveilla! Kylvä talvella, keväällä tai syksyllä – ammattilaisen kattavilla ohjeilla onnistut
Kaipaatko pihallesi suloista vanhanajan kukkaloistoa? Kylvä salkoruusun, rohtosormustinkukan, maariankellon ja muiden kaksivuotisten lajien siemeniä. Osa kasveista saattaa jäädä monivuotiseksi iloksi, kirjoittaa hortonomi Outi Tynys.
Osa muodostaa pitkäikäisen kasvuston
Kaksivuotinen laji kasvattaa ensimmäisenä vuonna lehtiruusukkeen, ja vasta toisena vuonna kukat ja siemenet. Osa kaksivuotisiksi kutsutuista lajeista on aitoja kaksivuotisia, osa taas voi olla kaksi- tai monivuotisia. Esimerkiksi tarhaillakko on joko kaksivuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen kasvi. Kasvupaikalle kylväytyessään se kuitenkin muodostaa pitkäikäisen niittymäisen kasvuston.
Valitse kasvupaikkaan sopiva laji
Selvitä eri lajien toiveet, jotta löydät pihasi olosuhteissa viihtyvät lajit. Näyttävät kukkijat kasvattavat eniten nuppuja aurinkoisessa tai valoisassa paikassa. Tarhasalkoruusu vaatii paksun ja ravinteikkaan multapatjan, harjaneilikka ja harmaakäenkukka viihtyvät melko kuivassakin paikassa.
”Kaksivuotisissa on monia erinomaisia perhos- ja hyönteiskasveja, kuten pikarikarstaohdake, tarhaillakko, neidonkieli, kesäkuuruoho ja hohtopiikkiputki. ”
Avita säilymistä
Anna kaksivuotisten kasvien kylväytyä eri puolille pihaa, niin helpotat lajien säilymistä ja tulevien vuosien kukintaa. Erilaisiin olosuhteisiin kylväytyneet taimet pärjäävät usein istutettuja taimia paremmin kuivina kesinä ja vaihtelevissa talvisäissä.
Onnistu maatiaisilla
Jos olet epäonnistunut uusien lajikkeiden kasvatuksessa, pyydä siemeniä kukoistavan kasvuston omistajalta. Esimerkiksi sormustinkukkien maatiaiskantaa olevat kasvit ovat uusia sortteja sitkeämpiä. Lajin siemenet voivat säilyä maassa jopa kymmeniä vuosia ja itää, kun maanpintaa rikotaan.
Testaa talvikylvöä
Kokeile kaksivuotisilla lajeilla talvi- eli hankikylvöä. Kylvä siemenet jo helmi- maaliskuussa penkkiin tai kannelliseen ja rei’itettyyn muovilaatikkoon, joka on seinustalla tai kasvihuoneessa. Talvikylvö voi innostaa osan salkoruusun lajikkeista kukkaan jo samana vuonna. Jätä varmuuden vuoksi osa siemenistä kevätkylvöihin.
Jouduta kukintaa
Jos haluat nauttia kukinnasta takuuvarmasti jo samana vuonna, hanki kukkimisikäisiä taimia puutarhakaupasta. Tuontitaimia on tarjolla etenkin salkoruususta ja sormustinkukasta. Tarkista myös kotimainen taimitarjonta!
Myös esimerkiksi rohtosormustinkukan ’Carusel’- ja ’Dalmatian’ F1 -lajikeryhmien lajikkeet voivat tammi-helmikuussa kylvettyinä kukkia jo kylvövuonna. Siemenet itävät valossa, joten peitä kylvös mullan asemasta muovikelmulla. Myös koristeporkkana kukkii monesti jo samana kesänä, kun aloitat esikasvatuksen maaliskuussa.
Karaise kestäväksi
Pyri siirtämään sisällä kasvatetut taimet ulkoilmaan mahdollisimman aikaisin, sillä ne honteloituvat sisällä helposti. Kaksivuotiset kasvit ovat kylmänkestäviä, mutta sisällä kasvaneet taimet vaativat totuttelua ulko-oloihin. Jos mahdollista, hyödynnä kannellista lavaa ja kasvihuonetta ja varaudu tarvittaessa pakkasen puraisuun tuomalla kasvit sisälle tai suojaamalla ne moninkertaisella kasvuharsolla.
Istuta kohopenkkiin
Istuta esikasvatetut taimet peruslannoitettuun maahan, mieluiten kohopenkkiin, toukokuussa tai kesäkuun alkupuolella. Pidä huolta kastelusta, lannoituksesta ja kitkennästä. Anna isoille lajeille, kuten salkoruusulle ja sormustinkukalle, reilusti kasvutilaa istuttamalla taimet 30–40 sentin välein.
Kylvä maahan alkukesällä
Voit myös kylvää siemenet suoraan maahan alkukesällä touko-kesäkuussa. Näin taimet ehtivät kasvattaa ison lehtiruusukkeen ja vahvan juuriston kesän loppuun mennessä. Siitä on etua talvehtimiselle. Varaa taimille viljelylaatikko tai oma penkki esimerkiksi kasvimaan tai kukkaryhmän reunasta. Huolehdi kastelemisesta, harventamisesta, kitkemisestä ja lannoituksesta.
Istuta taimet lopulliselle kasvupaikalle syyskesällä tai vasta seuraavana keväänä. Ota huomioon, että syvän paalujuuren kasvattava salkoruusu kärsii herkästi sen siirtämisestä toiseen paikkaan.
Siirrä uuteen paikkaan
Siirtele itsestään kylväytyneitä pikkutaimia haluamiisi kasvupaikkoihin keväällä. Nosta taimi maasta kunnon juuripaakun kanssa ja pidä huolta kastelusta. Ota huomioon, että monet lajit myös kasvavat parhaiten ja vähimmällä hoidolla alkuperäisessä paikassa, jossa ne ovat kasvattaneet vahvan juuriston.
Harvenna lisäksi tiheitä kylvöksiä, jotta kukkavarsista kasvaa komeita.
Lisää harjaneilikkaa tyviversoista
Levitä ja lisää harjaneilikkaa istuttamalla talvehtineita tyviversoja uusiin paikkoihin. Kaksi- tai monivuotiseksi luokiteltava, ihanasti tuoksuva harjaneilikka tuottaa iloisen värikimaran siementaimia, joissa on niin yksivärisiä kuin kirjaviakin kukkijoita. Mainion leikkokukan siemeniä kannattaa kerätä talteen myös kylvöjä varten.
”Onnistuminen riippuu lajin ja lajikkeen lisäksi kasvupaikasta ja talven olosuhteista.”
Tue tanakaksi
Varaudu tukemaan osa kasveista varsinkin tuulisella paikalla. Tukemista kaipaavat esimerkiksi parin metrin korkuiseksi hujahtava salkoruusu, runsaskukkaiset varret kasvattava maariankello ja usein myös yksinään kasvavat illakot.
Muista nyppiä
Poista maariankellosta ja salkoruususta lakastuneita kukkia ja leikkaa harjaneilikasta kuihtuneita kukintoja. Jätä kuitenkin osa kuihtuneista kukista kypsyttämään siemeniä. Erityisen tärkeää nyppiminen on maariankellolle, jotta se pysyy kauniina ja kehittää kukkavarteen uusia nuppuja ja kukkia.
Hoida sormustinkukkaa
Leikkaa osa rohtosormustinkukan kukkavarsista pois, jos se leviää liikaa. Siementen itäminen vaatii avoimen paikan, jossa on multapintaa näkyvissä. Kukkavarren poistaminen ennen kukinnan päättymistä voi saada sormustinkukan kasvattamaan tyviruusukkeita, jotka kukkivat seuraavana vuonna.
Kuihtuneen kukkavarren poistamisesta on etua muillekin lajeille, esimerkiksi liuskasalkoruusulle.
Huom! Käsittele sormustinkukkaa hanskat kädessä. Laji on erittäin myrkyllinen, ja jo pienikin syöty määrä voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen.
”Lehtiruusukkeet hyötyvät, kun suojaat ne ahavalta kevättalvella ja keväällä ennen maan sulamista.”
Kerää oma siemenpankki
Ota talteen kypsiä siemeniä, jotta voit kylvää uusia taimia, jos lehtiruusukkeet tuhoutuvat talvella. Lisäksi osa lajeista, kuten maariankello ja karstaohdake, kylväytyvät huonosti itse ja tarvitsevat tarhurin kylvöapua. Sormustinkukka, harjaneilikka ja käenkukka pitävät yleensä huolen uusiutumisesta itse.
Kylvä syksyllä
Kylvä keräämiäsi siemeniä maahan läpäisevään kohopenkkiin lokakuussa, jolloin ne taimettuvat keväällä ja kukkivat vasta seuraavana vuonna. Jätä kuitenkin vähän siemeniä varmuuden vuoksi pussin pohjalle kevätkylvöihin ja vastaisen varalle.
Hohtopiikkiputken siemenet menettävät itävyyttään nopeasti, joten ne kannattaa kylvää tuoreeltaan.
Suojaa tarvittaessa
Peittele lehtiruusukkeet lumettomana pakkastalvena esimerkiksi havunoksilla. Ne suojaavat taimia myös kuivattavalta kevätahavalta.
Talvipeitteeksi sopivat myös tammen pahvimaiset ja ilmavasti asettuvat lehdet, mutta useimpien muiden puiden lehdet muodostavat ruusukkeiden päälle liian tiiviin ja hautovan kerroksen.
Kokeile lumettomana pakkastalvena ja leutona sateisena talvena kasvien suojaamista kasvuharsolla. Asettele ruusukkeen päälle ristiin rastiin joitakin perennojen varsia ja laita niiden päällä kasvuharso kuohkeaksi mytyksi. Poista harso, kun maa on sulanut lapion piston syvyydeltä.
Vältä märkyyden tuhot
Kiinnitä huomiota maan vedenläpäisykykyyn, sillä talvehtivat lehtiruusukkeet sietävät huonosti märkyyttä. Varmista syksyllä, ettei penkkiin jää vettä keräävää painannetta.
Muista myös nämä ihanat kaksivuotiset lajit
Kaksivuotisiin ja lyhytikäisiin lajeihin kuuluu kirjava joukko erilaisia kasveja. Osa lajeista kylväytyy ja säilyy kasvupaikallaan. Osasta taas pitää kasvattaa uusia taimia vuosittain.
