Jovelan lempeään joulutunnelmaan kuuluvat itse tehdyt asetelmat ja koristeet – katso 7 hurmaavan helppoa ideaa
Jovelan talon Johanna Merinen haluaa välttää joulutouhuissa kiireen tuntua. Hän käyttää koristeissa ja asetelmissa kekseliäästi luonnon aineksia ja muita materiaaleja. Löydät jutun lopusta ohjeet Jovelan raparperisytykkeisiin ja pitsitasseleihin.
”Rakastan joulua ja sen odotusta. Aivan kuin ihmiset olisivat solmineet jonkinlaisen lempeyden ja ystävällisyyden salaliiton ja aikuisetkin voivat elää hetken satumaailmassa. Joulu on myös merkkipaalu vuodenkierrossa. Sen jälkeen ajatukset kääntyvät jälleen kevääseen, vaikka luonto nukkuukin vielä talviunta.
Kotimme on askeettisten mukavuuksien talo, jossa elämme vailla juoksevaa vettä ja viemäröintiä verkkaisesti arjesta nautiskellen. Muutimme puolisoni Veikon kanssa kaupungista maalle reilut kymmenen vuotta sitten, kun meille tuli tarve irtautua itseään toistavasta arjesta. Lounaissuomalaisesta Vehmaan kylästä löysimme vihdoin 150-vuotiaan talon umpeen kasvaneen puutarhan keskeltä. Paikka vastasi toiveitamme, eikä sitä ollut pilattu remonteilla. Talon nimi Jovela tulee sanoista Johannan ja Veikon Shangri-La.
Otimme tehtäväksemme elvyttää purkukuntoiseksi luokitellun rakennuksen. Periaatteenamme oli, että korjataan vain se, mikä on rikki.
Johanna Merinen
Ammatti: Yrittäjä, Omavarainen-sivuston tuottaja ja tietokirjailija.
Asuu: 150-vuotiaassa hirsitalossa Vehmaalla Lounais-Suomessa
Koulutus: Mielenterveyshoitaja
Perhe: Puoliso Veikko Parviainen
Kirjat: Jovelan joulukirja – suloinen juhla itse tehden, Vanhassa talossa – kohti omavaraisempaa elämää ja Hurmaava hyötypuutarha & vinkkejä omavaraisempaan arkeen (Docendo). Kirjat on valokuvannut Annabelle Antas.
Menneen maailman lumoissa
Jovelasta tuli paitsi koti myös elämäntapa ja blogi, ja se on poikinut jo kolme kirjaa. Veikko piti ensimmäisenä vuonna sapattivapaan ja remontoi taloa, sillä se tuli edullisemmaksi kuin ulkopuolisilla teettäminen. Hänellä on talonrakentajan koulutus, ja remontin jälkeen hän opiskeli vielä metalliartesaaniksi. Minä olen yrittäjä, ja työni on siellä missä minäkin. Etenimme tunnustellen, mikä tuntuu oikealta ja mihin suuntaan elämä meitä vie. Lopulta asiat loksahtivat paikoilleen jotakuinkin itsestään.
Joulun lähestyessä alan nautiskella vanhoista tarinoista. Ihastelen entisten aikojen ihmisten kekseliäisyyttä, joten jossain vaiheessa syksyä minut tapaa varmuudella vuosikymmenten takaisten Kotiliesien ja muiden aikalaislehtien ääreltä.
Joulusiivouksen aikana kuuntelen mieluiten Noita Nokinenän joulukuunnelmia. Ne kuuluivat oleellisesti lapsuuteni jouluihin 70- ja 80-luvuilla.
Pidän sammaleesta jouluasetelmissa, joten sitä pitää muistaa irrotella omalta kalliolta ennen pakkasia. Siirrän koristeina toimineet sammaleet kevään saapuessa takaisin luontoon, uusille kasvatuspaikoille.
Vaikka jouluun olisi vielä aikaa, kuuntelen puuhaillessani häpeilemättä joulumusiikkia. Hieman tämä naurattaa kertoa, mutta joulusiivouksen aikana kuuntelen mieluiten Noita Nokinenän joulukuunnelmia. Ne kuuluivat oleellisesti lapsuuteni jouluihin 70- ja 80-luvuilla. Kyllä se niin vain on, että nurkat puhdistuvat jouluksi parhaiten ’tikkerperperejä’ kuunnellen!
Ei turhanpäiten vaan tarpeesta
Olen pohjimmiltani hyötypuuhastelija ja pidän kodikkuudesta. Puen kodin joka vuosi jouluiseksi. Nostamme esille vanhoja soittorasioita, joista osa on lumisadepalloja. Myös äitini lapsuuden aikaiset joulukoristeet ovat minulle tärkeitä. Kynttilöitä poltamme paljon.
Teen asetelmia luonnonantimista sekä sisälle että ulos. Meillä on vuosittain tapana koota pihan linnuille joulubuffet, johon kuuluu erilaisia pähkinöitä, itse tehtyjä siemenkakkuja ja syksyllä kerättyjä marjoja.
Ideat syntyvät usein itsestään. Kun meillä on jokin tarve tai näen jotain kiinnostavaa, pohdin, voisiko sen tehdä itse tai mitä siitä voisi tehdä. Ja jos idea toimii, jaan sen mielelläni muillekin. Ihailen suuresti sota-ajan naisia, joiden luovuus ja kekseliäisyys kaiken puutteen ja haasteiden keskellä olivat omaa luokkaansa.
Uutta opetellen
Jovela on ollut meille todellinen Pandoran lipas, jonka avaaminen toi loppumattoman inspiraation ja ilon runsaudensarven. Yksinkertainen elämäntyyli askeettisella, mutta silti mukavalla tavalla, ja neljän vuodenajan mukainen arki ovat tuoneet mukanaan vapautta, joka jättää tilaa luovuudelle.
Elämänmuutos toi halun elää entistä omavaraisemmin. Mieli pysyy virkeänä uusia taitoja harjoitellessa. Taidamme Veikon kanssa olla molemmat niitä ihmisiä, joilla on aina pieniä puuhia tai näpertelyjä menossa tai suunnitteilla. Itse tekemisen ilo on itseään ruokkiva juttu, ja nälkä vain kasvaa syödessä.”
Jovelan pitsitasseli – katso ohje
”Vuosia sitten löysin kirpputorilta pussillisen virkattuja pitsikukkia. Päätin tehdä niistä joulukoristeita. Koska en ole mikään virkkuuvirtuoosi, käännyin hyvän ystäväni Susan puoleen. Susa tutkaili hetken yhtä kukkaa, purki sen, kirjasi silmukat ja vaiheet ylös ja virkkasi sitten kukan, joka vastaa kirpputorilöytöjäni.”
Virkattu kukka – ohje:
1. krs: 8 ketjusilmukkaa, sulje ympyräksi piilosilmukalla.
2. krs: 16 kiinteää silmukkaa, ympyräksi piilosilmukalla.
3. krs: 2 ketjusilmukkaa ja 15 pylvästä, ympyräksi piilosilmukalla.
4. krs: 32 kiinteää silmukkaa ympyräksi.
5. krs: 2 ketjusilmukkaa, 3 pylvästä, 5 ketjusilmukkaa ja 4 pylvästä, toista yhteensä 8 kertaa ja sulje ympyräksi piilosilmukalla.
6. krs: 1 kiinteä silmukka pylväiden keskikohtaan ja 8 kiinteää silmukkaa ketjusilmukoihin yhteensä 8 kertaa. Päätä työ.
7. Valmista tasselitupsu ja liitä se virkattuun kukkaan.
Jovelan raparperisytykkeet – katso ohje
”Sytykkeiden näpertely on mukavaa puuhaa. Steariini- tai vahapohjaisten sytykkeiden käytöstä ei aiheudu haittaa uuneille, vaikka sellaista joskus väitetään. Käytä mehiläis- tai soijavaharouhetta tai kynttilöiden ylijäämiä.”
1. Lämmitä vahaa tai poltettujen kynttilöiden pätkiä kattilassa lempeällä lämmöllä, kunnes vaha tai steariini on sulanut. Valvo vahaa, ettei se syty palamaan.
2. Ota kattila liedeltä, lisää vahaan eteeristä öljyä ja kasta polttopuusta tehtyjä tikkuja yksi kerrallaan sulaan vahaan.
3. Anna tikkujen kuivua leivinpaperin päällä. Kun vaha on kovettunut, toista dippaus lämpimään vahaan ja kuivata.
