Mustilan arboretumin asiantuntija valitsi 9 suosikkipensastaan – mukana perhosmagneetti, harvoin nähty hortensia ja ruska-ajan kuningas
Mustilan arboretumin ulkomaan siemenkeruumatkoilta on löytynyt monta uutta kiehtovaa pensasta kotipuutarhureille. Arboretumin kokoelmavastaava Jaakko Saarinen esittelee joukon suosikkejaan.
”Työpaikkani Arboretum Mustila tunnetaan ennen muuta puistaan, joita on haalittu yli 120 vuoden ajan Suomea vastaavilta ilmastoalueilta. Samat alueet ovat myös koristepensaiden runsaudensarvi. Pensassuosikkieni joukossa on sekä Mustilan klassikoita että viime vuosien lupaavimpia uutuuksia”, kertoo kokoelmavastaava Jaakko Saarinen.
1. Keräpensas
Loppukesän perhosmagneetti Cephalantus occidentalis sopii lämpimälle, tuoreen kosteahkolle paikalle. Kerämäiset kukat vetävät perhosia puoleensa parhaimmillaan lähes parveillen. Laajalle levinneestä kasvista on talvenkestävyydeltään erilaisia kantoja.
Valon tarve: aurinkoon
Korkeus: 1–1,6 m
Kukinta: elo–syyskuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I(–II)
2. Utahintuomipihlaja
Amelanchier utahensis -laji herätti huomioni Utahin La Sal -vuoristossa 2023 mahdollisena korvaajana haitallisena pidetylle isotuomipihlajalle. Vuoriston mäntyvyöhykkeen kasvina se on kuivaa kestävä, tiiviskasvuinen ja pienilehtinen. Marjat ovat käytettävissä marjatuomipihlajan tapaan.
Valon tarve: aurinkoon
Korkeus: 1,8–2,6 m
Kukinta: touko–kesäkuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I–?
3. Siloatsalea
Rhododendron arborescens kukkii muita atsaleoja myöhemmin, vasta juhannuksen jälkeen. Punaiset heteet ja emi korostuvat valkoisia terälehtiä vasten. Kukinnan jälkeen – aina ruskaan saakka – kasvi on tuuhea, viehättävä lehdistöpensas. Vuoden 2017 siemenalkuperä Länsi-Virginiasta on hyvin kestävä.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 0,7–1 m
Kukinta: kesä–heinäkuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I–III(–IV)
4. Koreanperhosvaahtera
Acer komarovii -laji on suosikkini vaahteroiden suvussa. Lehtimuodon sirot symmetriat täydellistävät upeaa kasvutapaa, jossa oksat muodostavat viuhkamaisia tasoja. Talvellakin tämä pensas tai monirunkoinen pikkupuu erottuu nuorten oksien korallinpunaisella värillä.
Valon tarve: puolivarjosta varjoon
Korkeus: 2,5–4 m
Kukinta: toukokuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I–III(–IV)
5. Syystaikapähkinä
Hamamelis virginiana avaa keltaiset kukkansa synkeässä syksyssä, ruska-aikaan tai lehtien jo varistua. Kesällä se on tyylikäs lehdistöpensas, ja parhaat siemenalkuperät, kuten Mustilan vuoden 2017 keruut Appalakeilta, ovat Keski-Suomea myöten talvenkestäviä.
Valon tarve: auringosta varjoon
Korkeus: 2–4 m
Kukinta: syys–marraskuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I–III(–IV)
6. Sakeakuisma
Matala Hypericum prolificum kukkii loppukesällä, ja kukinta on runsas jo muutaman vuoden kuluttua siemenkylvöstä. Keräsimme tämän puuvartisen kuisman Länsi-Virginian Allegheny-vuoristosta vuoden 2017 siemenkeruumatkalla.
Valon tarve: aurinkoon
Korkeus: 0,6–0,9 m
Kukinta: elokuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I–II(–IV)
7. Lumihortensia
Hydrangea radiata on Etelä-Appalakeilta keräämämme paikallinen erikoisuus. Loppukesän kukinnot ovat noin 12 cm leveät, alasleikkuun jälkeisenä kesänä jopa 20 cm. Pyöreä, maisemaa pehmentävä lehdistötekstuuri miellyttää silmää, ja alta valkoisten lehtien efekti tuulisella säällä on huikea.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 1,5–2 m
Kukinta: elokuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I–II(–IV)
8. Kuningasatsalea
Symmetrisen kasvutapansa ansiosta Rhododendron schlippenbachii on kaunis myös kukinta-ajan ulkopuolella, etenkin ruska-aikaan. Käytämme lisäyslähteenä 1976 Etelä-Korean siemenkeruidemme kestävimpiä yksilöitä.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 1–2 m
Kukinta: toukokuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: I–II(–IV)
9. Keltakotakuusama
Weigela middendorffiana viihtyy parhaiten Keski- ja Pohjois-Suomessa, sillä siemenalkuperä on lähtöisin kylmältä Amurinmaalta Venäjän Kaukoidästä. Keltaisten kukkien nielussa olevan laikun väri vaihtuu kukinnan edetessä. Siemenkodat houkuttelevat tiaisia syksyllä ja talvella.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 1,2–1,6 m
Kukinta: kesäkuu
Kasvillisuusvyöhykkeille: (I–)III–VII
Kommentit