Isotuomipihlaja on kestävä ja nopeakasvuinen pensas, joka sopii myös aitakasviksi – katso vinkit isotuomipihlajan kasvatukseen, hoitoon ja leikkaukseen



Isotuomipihlaja on kestävä ja nopeakasvuinen pensas, joka sopii myös aitakasviksi – katso vinkit isotuomipihlajan kasvatukseen, hoitoon ja leikkaukseen

Isotuomipihlajaa voisi luonnehtia jokapaikan pensaaksi. Siitä on iloa monella tapaa, sillä se sopii niin aitakasviksi, koristepensaaksi kuin tuulensuojaistutuksiinkin. Hyödynnä isotuomipihlajan hyvät ominaisuudet puutarhassasi, jos kaipaat nopeakasvuista aitakasvia.
Teksti Auli Honkanen
Kuvat Fotolia

Isotuomipihlaja (Amelanchier spicata) kuuluu tuomipihlajien sukuun. Isotuomipihlajan ohella Suomessa kasvatetaan yleisesti myös marja-, siro- ja rusotuomipihlajia. Marjatuomipihlaja on tunnettu myös nimellä saskatoon, joka intiaanien antama nimi kasville.

Isotuomipihlaja on kestävä koko maassa, minkä ansiosta se on aitakasviksi erinomainen. Sinun ei tarvitse pelätä, että osa taimista paleltuu talven aikana ja seuraavana keväänä edessä on aitataimien uusiminen.

Isotuomipihlajan kukkiessa pensas näyttää kuin valkoiselta poutapilveltä, joka on laskeutunut maahan.

Nopeakasvuisuutensa ja tiheytensä ansiosta isotuomipihlaja on erinomainen kasvi myös tuulensuojaistutuksiin. Se kasvaa korkeaksi, jopa viisimetriseksi. Se vaimentaa tuulta ja luo pihalle suojaisia paikkoja, missä aremmat kasvit menestyvät entistä paremmin.

Isotuomipihlaja on kauneimmillaan keväällä, jolloin koko pensas tulee täyteen valkoisia kukkaterttuja. Kesällä sen lehdistö on raikkaanvihreä ja tuuhea. Syksyllä kasvi saa upean keltaisen syysvärin. Talvikuukausina isotuomipihlaja näyttää hienolta kuuran huurruttamilla oksillaan.

Isotuomipihlajan marjat ovat kuin mustikoita, mutta ne kasvavat tertuissa, joissa marjojen väri vaihtelee kypsyysasteen mukaan punaisesta violetinsiniseen.

Isotuomipihlajan kasvatus

Maaperä

Isotuomipihlaja ei ole vaativa maan laadun suhteen. Se viihtyy niin multavassa savimaassa kuin kuivemmassa hiekkamaassakin.

Valo-olot

Isotuomipihlaja menestyy aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla. Mutta varjossakin sen kasvaa, tosin ei yhtä tuuheasti kuin valoisalla paikalla.

Isotuomipihlajan kastelu, lannoitus ja leikkaus

Huolehdi säännöllisestä kastelusta istutuksen jälkeen. Kun kasvi on juurtunut paikalleen, sen kastelu ei enää ole tarpeen. Yleensä isotuomipihlaja pystyy hankkimaan maasta tarvitsemansa kosteuden.

Keväisin voit levittää kasvin juuristoalueelle kevätlannosta ja syyskesällä, ennen lehtien kellastumista, syyslannosta.

Koristepensaana kasvavaa isotuomipihlajaa ei tarvitse leikata säännöllisesti. Riittää, kun poistat tarvittaessa kuivuneet tai vahingoittuneet oksat.

Syksyn tullen isotuomipihlaja saa loistavan keltaisen syysvärin.

Isotuomipihlaja-aita

Isotuomipihlajan piiskataimia myydään varhain keväällä ja syksyllä. Aidan istuttaminen paljasjuurisista piiskataimista onnistuu helposti, ja piiskataimet ovat varsin edullisia.

Muista, että isotuomipihlaja on nopeakasvuinen, vaikka onnettoman näköiset piiskataimet saattavat epäilyttää. Ole kuitenkin huoleti, sillä juurruttuaan aitataimet alkavat tuuhettua istutuksen jälkeen. Isotuomipihlajaa saatetaan myydä myös astiataimina, mutta niitä käyttämällä aidalle tulee hintaa.

Isotuomipihlaja-aidan istutus

  1. Liota isotuomipihlajan piiskataimia vedessä ennen istutusta. Jos istutat taimet aurinkoisella säällä, pidä koko ajan paljasjuurisia taimia vedessä, etteivät ohuet juurikarvat kuivu paahteessa. Jos käytät astiataimia, kastele ne kunnolla ennen istutusta. Sopiva istutustiheys aitataimille on noin 30 senttiä, jolloin aidasta tulee nopeasti peittävä.
  2. Kaiva aitataimia varten ainakin 40 sentin syvyinen ja saman levyinen kaivanto, johon taimet on helppo istuttaa yhtenäiseksi riviksi. Yhtenäisellä istutusvaolla varmistat, että juuristo saa hyvät kasvun eväät eivätkä rikkaruohot tai nurmikko kilpaile juurtuvien taimien seassa vedestä ja ravinteista.
  3. Paranna istutuskuopasta kaivamaasi maata sekoittamalla siihen hyvää puutarhamultaa. Lapioi seosta istutuskaivannon pohjalle niin paljon, että saat aseteltua aitataimet sopivalle korkeudelle. Juurenniska pitää jäädä näkyviin.
  4. Aseta taimet yksitellen paikalleen ja tiivistä multaa niiden juurten ympärille. Tarkista, että taimet ovat suorassa. Paina taimet tukevasti kasvualustaan. Tasoita mullan pinta ja kastele huolellisesti, jotta multa tiivistyy juurien ympärille ja juuristo saa heti hyvän kosketuksen maahan. Lisää vielä tarvittaessa multaa, jos juuristoa jää näkyviin.
  5. Levitä lopuksi pinnalle noin viiden sentin kerros kuorikatetta, joka vähentää veden haihtumista. Älä kuitenkaan levitä kuorikatetta aivan taimiin kiinni.

Isotuomipihlaja-aidan leikkaus

Leikkaa aitaa joka kevät päältä jättäen edellisvuoden kasvua 10–15 senttimetriä. Tasoita sivuja siten, että aita on alhaalta leveämpi kuin yläosastaan, eli leikkaa aitaa A-kirjaimen muotoiseksi.

Voit vielä tasoittaa heinäkuussa alkukesän kasvua, jos aita kasvaa hurjaa vauhtia. Aidasta saattaa kasvaa myös joitakin juurivesoja, mutta ei yleensä haitaksi asti.

Tarkkailtava tulokaslaji

Isotuomipihlaja leviää helposti lintujen välityksellä, sillä ne pitävät kasvin marjoista. Siementaimia saattaakin löytyä pihan ulkopuolelta. Jos istutat isotuomipihlaja-aidan metsän läheisyyteen, tarkkailethan, ettei isotuomipihlaja leviä sinne.

Silti tuomipihlajan puolustukseksi voi sanoa, että siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Puutarhassa se lisää monimuotoisuutta houkuttelemalla varhaisella kukinnallaan pölyttäjähyönteisiä, joilla ei keväällä ole vielä runsaasti ravintokasveja.

Syksyllä isotuomipihlajan marjat tarjoavat ruokaa pikkulinnuille. Marjoja voivat syödä myös ihmiset. Marjoissa on paljon C-vitamiinia, rautaa ja kuparia, joten ravintoarvojensa puolesta marjoista voi tehdä terveellistä hilloa, kunhan sekoittaa niitä maukkaampien marjojen joukkoon. Tosin isotuomipihlajan sisarlaji saskatoon on suositeltavampi laji marjasadosta kiinnostuneelle tarhurille.

Julkaistu: 21.9.2018